Koska kyseessä on henkirikos, niin sellaisena sitä tulisi tilastojen valossa käsitellä. Minulla ei ainakaan ole tiedossa, että henkirikokset, joissa tapahtumapaikkana on leirintäalue erottuisivat jotenkin merkittäväasti tyypillisistä henkirikoksista. Tässä vähän kriminologisia faktoja, jotka olen pariin otteeseen tälle palstalle postannut:Kuolemannaakka kirjoitti: Pe Syys 06, 2024 5:36 pm
Kuinka paljon "tällaisia tekoja" Suomessa tai maailmalla on sattunut, josta tämä tilastokäsitys on muodostettu? Käsittääkseni ainakin Suomessa tämä olisi täysin uniikki tapahtuma, mikäli Gustafsson olisi syyllinen. Mahdetaanko tuntea vastaavia maailmaltakaan? Miten voi sanoa, että tällaisissa teoissa tekijä usein löytyy lähipiiristä, jos yhtään tällaista tekoa ei edes tunneta?![]()
Ulkopuolisen tekijän motiiveista ei voida tietää mitään, kun häntä tai heitä ei edes tiedetä.
Henkirikoksista ja väkivallasta:
- Yleisin tilanne: mies joutuu ystävänsä tai tuttavansa surmaamaksi (46%)
- toiseksi yleisin: nainen joutuu parisuhdekumppaninsa surmaamaksi (16%)
- Valtaosa miesten tekemiä (90%)
- Miesten henkirikollisuustaso korkein 18-29-vuotiailla (epäiltyjen keski-ikä kuitenkin yli 30v.)
- Valtaosa epäillyistä on ollut humalassa tekohetkellä (lähes 80%). Uhreista 72%
- Laajat katsausartikkelit ja kokeelliset tutkimukset: alkoholilla kausaalinen yhteys väkivaltaan
- Tutkimukset: Nuorten henkirikokset lisääntyvät usein taloudellisten nousukausien aikana. 1960-luku oli taloudellisen vakaan nousukauden aikaa Suomessa.
- "Nuorten henkirikokset eroavat vanhempien ikäryhmien rikollisuudesta myös ryhmäluonteensa, julkisuutensa ja uhriensa osalta. Rikokset tehdään usein ryhmässä, ne ovat (murhien osuudella mitaten) muuta henkirikollisuutta välineellisempiä ja raaempia ja tekijälle ennalta tuntemattomien uhrien osuus on suurempi kuin vanhempien ikäryhmien rikoksissa. Myös muutoin nuorten henkirikokset ovat
yllätyksellisempiä, vaikeammin ennakoitavia kuin vanhempien ikäryhmien rikokset. Ei niinkään tekijän, vaan teon kokonaisuuden ja uhrin valikoitumisen suhteen – silloinkin kun uhri on tekijän ennestään tuntema"
- Nuorten tekemät henkirikokset tapahtuvat useammin julkisilla paikoilla kuin vanhempien ikäryhmien henkirikokset.
- Väkivallan motiivit: Valtamotiivi (compliance): esim. sijaisrikollisuus, Moraalinen motiivi (justice): kostorikokset, Sosiaalisen identiteetin puolustaminen (identity):viharikollisuus
- Henkirikosten motiivit : "Tavallisin henkirikokseen johtava syy on ryyppyriita, joka mainittiin motiiviksi 30 prosentissa tapauksista ja päämotiiviksi 20 prosentissa.Muita yleisimpiä motiiveja olivat mustasukkaisuus (11 %), mielenterveydellinen häiriö (9 %), parisuhteen ongelmat (8 %), kosto (8%) ja kiusaussuhteen päättäminen (6 %)"
NG oli nuori mies, joka oli humalassa ko. iltana ja hänellä oletetusti oli juttua Irmelin kanssa. Irmelin ylipuukotus luokin tietynlaista kuvaa mahdollisesta motiivista. Eloonjääminen nakkikioskivammoilla sekä NG:n veristen kenkien vieminen 600m päähän piiloon kertoo omanlaistaan tarinaa. Kymmenet puukotusjäljet telttakankaassa vaikka Mäeltä ja Nilsiltä selkeät puukotusjäljet puuttuivat sekä Irmelin siirtäminen ja riisuminen kuoleman jälkeen kertovat lavastustilanteesta.
Kuten yllä on todettu murhaaja on selkeästi tiennyt missä puukotetut uhrit ovat sijainneet. Tästä ja NG:n varsinaisten puukotusvammojen puutteesta johtuen on epätodennäköistä, että iskut ovat tulleet satunnaisesti teltan läpi. Boisman ja Irmeli olivat varsinaiset kohteet ja Mäki on murhattu todistajana.