On tämä
kuulustelupätkä kyllä niin epäilyttävän kuulosta selostusta Nilsiltä ristiriitaisuuksineen ja epävarmoilta kuulostavine vastauksineeen. Ainakin sellaisen silmissä, joka yhtään tuntee sitä miten ihminen käyttäytyy valehdellessaan.
Poliisi:
Millä sä perustelet tämän (väärän epäilyn)?
Nils: "
Sillä mä perustelen, että millä mä oon siinä kunnossa olisin ne kengät voinu viedä. Miten mä oon tullu tämmöseen kuntoon. Ja mihin mä oon hävittäny kaikki tavarat
...Oliks ny 11 reikää päässä..."
Poliisi:
"mitkä vammat sinua esti liikkumasta?"
Nils: *4 sekunnin hiljaisuus kysymyksen jälkeen*...
olihan mulla..toinen puoli päätä öö..tohjona
...millä mä olisin siinä kunnossa pystynyt mitään tekemään?
Poliisi: "
Oletko puolustautunut (en saa selvää)
vastaan vai et?
Nils: "
MISTÄ MINÄ TIEDÄN KU ENHÄN MÄ ähh..muista..koko sen..jälkee ku mä oon..menny nukkumaan
Ensin korviin särähtää tuo tapa, jolla hän perustelee syyttömyyttään. Hän ikään kuin asettautuu puolustusasianajajan asemaan ja alkaa esittämään kysymyksiä poliisille, että noh miten nyt selitätte tämän. Tai siis, jos tiedät olevasi syytön, niin tälläisten kysymystenhän olettaisi olevan retorisia eli niihin ei siis silloin odotettaisikaan vastausta. Mutta nyt kysytyt kysymykset eivät kuulosta retorisilta vaan Nils ikään kuin pohtii asiaa rikostutkijan, eikä uhrin, näkökulmasta. Ikään kuin, että odottaa hänelle vastattavan miten hänen syyllisyytensä voi olla mahdollista. Miksi syytön leikittelisi tälläisellä ajatuksella? Hyvin outoa.
Koska, jos tiedät olevasi syytön, niin nuo ovat ihan toisarvioisia seikkoja ja perustelut olisivat luokkaa ei voisi koskaan tappaa kavereitaan tms.
Toinen epäilyttävä seikka kuulustelussa on tuo lauseiden katkonaisuus, tauko ennen vammakysymykseen vastaamista ja sanoissa takeltelu. Tyyppi ikään kuin puhuu niin kuin miettisi samalla, että onkohan tämä nyt uskottavan kuulosta vai ei. Se selittäisi miksi sanat eivät tule suoraan vaan hyvin epävarmasti. Tätä epävarmuutta tahdittaa korostettu hermostuneisuus puolustautumiskysymykseen vastatessa.
Sitten kolmantena tietty vammojen naurettava liioittelu (11 reikää) ja lisäks vielä ristiriitainen väite, että on aivan varma, että ei ole tehnyt murhia. Mutta kuitenkin hieman aikaisemmin kuulustelussa toteaa, että ei muista mitään nukkumaanmenon jälkeen.
Hohhoijaa. Ymmärrän, että näitä keissejä ei näin ratkaista, mutta on tää itselle hyvin helppo tapaus tulkita kokonaisuutena.