Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[LexVeritas]

Huomattakoon, että Lindelöf oli Villa Dahlbyn asukas. Varmaankin hän tiesi, oliko heidän rannallaan mahdollista leiriytyä kenenkään huomaamatta... Olisi oletettavaa, että hänen talkkari-isänsä olisi kertonut jollekulle valvomansa kiinteistön alueelle tunkeutuneista kuokkavieraista, jos sellaisia olisi ollut. Todennäköisintä on, että Rackaruddenin rannassa mahdollisesti nähdyllä miehellä ei ollut mitään tekemistä Sahakankaan kanssa.

Kerrattakoon jälleen Sahakankaan ristiriitaisuuden huipentuma:

Olen myöhemmin miettinyt syitä siihen miksi Nisse ei halunnut minun kyselevän häneltä Bodom-järven tapahtumista. Olen tullut siihen tulokseen, että jostakin syystä Nissellä oli huono omatunto ko. tapahtumista. Tällä tarkoitan sitä, että hän oli ainoa eloon jäänyt kyseisestä telttaseurueesta.

.

[Cohle]

Snufkinin innostusta selittää osaltaan se, että myös Sahakangas väitti kykenevänsä lukemaan Gustafssonin katseesta salaisia viestejä.

Heheh

Tämäpä oli itselleni uusi ja kiinnostava tieto, että lintubongareista ainakin Salonen on nähnyt ihmisiä siinä niemessä, jossa Sahakangas seurueineen väitetysti leireili 4.-5.6.60. Tähän asti olen suhtautunut Marjatan kertomukseen skeptisesti, koska hän astui niin myöhään lavalle.

Marjatan pelko Nilsin kostosta saattoi olla aiheellinen, vaikka ei helposti uskottava.

Valahtiko Nils oikeasti kalpeaksi Sahakankaan astuessa todistajaksi käräjäsaliin v. 2005?

[snufkin]

Niin kumpi on todennäköisempää:

-asukkaat eivät huomaa kuokkavieraita
-asukkaat eivät mainitse poliisille koskaan, että he olisivat ko. niemellä olleet murhia seuranneena aamuna

Ja mitenköhän Sahakangas osasi kuvata purojen yli hyppimiset yms. , jos ei olisi ko. reittiä paikalle mennyt. Hänen mukaansa ei paikalle palannut murhien jälkeen ennen kuin vasta, kun näytti poliisille paikan 2000-luvulla.

Kerrattakoon jälleen Sahakankaan ristiriitaisuuden huipentuma:

Niin Sahakangashan ei missään vaiheessa tiennyt, että NG oli syyllinen joten on voinut itselleen perustella Nissen käytöstä monella tavalla...ennen uuden tutkinnan alkamista.

[snufkin]

On tämä kuulustelupätkä kyllä niin epäilyttävän kuulosta selostusta Nilsiltä ristiriitaisuuksineen ja epävarmoilta kuulostavine vastauksineeen. Ainakin sellaisen silmissä, joka yhtään tuntee sitä miten ihminen käyttäytyy valehdellessaan.

Poliisi: Millä sä perustelet tämän (väärän epäilyn)?

Nils: "Sillä mä perustelen, että millä mä oon siinä kunnossa olisin ne kengät voinu viedä. Miten mä oon tullu tämmöseen kuntoon. Ja mihin mä oon hävittäny kaikki tavarat

...Oliks ny 11 reikää päässä..."

Poliisi: "mitkä vammat sinua esti liikkumasta?"

Nils: *4 sekunnin hiljaisuus kysymyksen jälkeen*...olihan mulla..toinen puoli päätä öö..tohjona
...millä mä olisin siinä kunnossa pystynyt mitään tekemään?

Poliisi: "Oletko puolustautunut (en saa selvää) vastaan vai et?

Nils: "MISTÄ MINÄ TIEDÄN KU ENHÄN MÄ ähh..muista..koko sen..jälkee ku mä oon..menny nukkumaan


Ensin korviin särähtää tuo tapa, jolla hän perustelee syyttömyyttään. Hän ikään kuin asettautuu puolustusasianajajan asemaan ja alkaa esittämään kysymyksiä poliisille, että noh miten nyt selitätte tämän. Tai siis, jos tiedät olevasi syytön, niin tälläisten kysymystenhän olettaisi olevan retorisia eli niihin ei siis silloin odotettaisikaan vastausta. Mutta nyt kysytyt kysymykset eivät kuulosta retorisilta vaan Nils ikään kuin pohtii asiaa rikostutkijan, eikä uhrin, näkökulmasta. Ikään kuin, että odottaa hänelle vastattavan miten hänen syyllisyytensä voi olla mahdollista. Miksi syytön leikittelisi tälläisellä ajatuksella? Hyvin outoa.

Koska, jos tiedät olevasi syytön, niin nuo ovat ihan toisarvioisia seikkoja ja perustelut olisivat luokkaa ei voisi koskaan tappaa kavereitaan tms.

Toinen epäilyttävä seikka kuulustelussa on tuo lauseiden katkonaisuus, tauko ennen vammakysymykseen vastaamista ja sanoissa takeltelu. Tyyppi ikään kuin puhuu niin kuin miettisi samalla, että onkohan tämä nyt uskottavan kuulosta vai ei. Se selittäisi miksi sanat eivät tule suoraan vaan hyvin epävarmasti. Tätä epävarmuutta tahdittaa korostettu hermostuneisuus puolustautumiskysymykseen vastatessa.

Sitten kolmantena tietty vammojen naurettava liioittelu (11 reikää) ja lisäks vielä ristiriitainen väite, että on aivan varma, että ei ole tehnyt murhia. Mutta kuitenkin hieman aikaisemmin kuulustelussa toteaa, että ei muista mitään nukkumaanmenon jälkeen.

Hohhoijaa. Ymmärrän, että näitä keissejä ei näin ratkaista, mutta on tää itselle hyvin helppo tapaus tulkita kokonaisuutena.

[LexVeritas]

Vai särähtää korvaan... Epäilen, että katsetulkitsija kuulee nyt jo päänsisäisiä Gustafssonin ääniäkin.

On tosiaan ihan tavallista, että joku näkee liikettä paikassa, missä asuu ihmisiä. Tämän kun oivaltaa, oikean arvion tekeminen helpottuu ehkä selvänäkijälläkin.
Salosen mahdollisesti Villa Dahlbyn rannassa havaitsema liike/mies ei totisesti tue Tarja Sahakankaan väitettä olemisestaan siellä.
.
Emme tiedä, mitä isä Lindelöf kertoi poliisille/ Lars Heikkilälle, jos kertoi ylipäätään paljon mitään.

Kenties on syytä toistaa vielä "Gustafssonin syyllisyyden heti alusta alkaen tienneen" Tarja Sahakankaan pohdinnallinen loppuhuipennus:

Olen myöhemmin miettinyt syitä siihen miksi Nisse ei halunnut minun kyselevän häneltä Bodom-järven tapahtumista. Olen tullut siihen tulokseen, että jostakin syystä Nissellä oli huono omatunto ko. tapahtumista. Tällä tarkoitan sitä, että hän oli ainoa eloon jäänyt kyseisestä telttaseurueesta.

[LexVeritas]

Snufkinin innostusta selittää osaltaan se, että myös Sahakangas väitti kykenevänsä lukemaan Gustafssonin katseesta salaisia viestejä.

Heheh

Tämäpä oli itselleni uusi ja kiinnostava tieto, että lintubongareista ainakin Salonen on nähnyt ihmisiä siinä niemessä, jossa Sahakangas seurueineen väitetysti leireili 4.-5.6.60. Tähän asti olen suhtautunut Marjatan kertomukseen skeptisesti, koska hän astui niin myöhään lavalle.

Marjatan pelko Nilsin kostosta saattoi olla aiheellinen, vaikka ei helposti uskottava.

Valahtiko Nils oikeasti kalpeaksi Sahakankaan astuessa todistajaksi käräjäsaliin v. 2005?

Tuskin.

Salonen mahdollisesti kertoi nähneensä miehen Villa Dahlbyn rannassa, mikä ei mielestäni ole asutulle paikalle kummallisuus.

Lainaan tähän Kunto Kalpan kirjoituksen liki 10 vuoden takaa, koska se on kovin asiallinen:

Kirjoittaja Kunto Kalpa » Ti Marras 10, 2015 5:59 pm

Lisätään nyt vielä historiankirjoihin, että Marjatta kertoi poliisille kanssatelttailijoiksi jonkun tytön sekä Pentti Jäppisen ja Lahtisen. Lahtinen asui Marjatan läheisyydessä, ja talossa asui kaksi Lahtisen poikaa. Pentti Jäppinen tappoi itsensä 60-luvulla kaasuttamalla itsensä autotalliinsa, kun hän oli kärähtänyt ratista. Lahtisen talo kaksine poikineen löytyi Kansallisarkistosta 20 minuutissa, mitä voi ihmetellä sitä taustaa vasten, että Suomen Columbo ei ollut etp:n mukaan löytänyt sitä kahdessa viikossa. Se suurin piirtein Jäppisen ikäinen Lahtinen oli kuollut 60-luvulla, mutta hivenen nuorempi veli kertoi avoimesti heidän kaveruudestaan Pentti Jäppiseen. Mies myös vannoi, ettei veljensä olut Bodomilla, kun siellä murhailtiin. Tämä vain vahvisti sen, että Marjatta on Suomen oikeushistorian epäuskottavin todistaja. Huvittavintahan oli se, että naisen tarina muuttui lähes kaiken olennaisen osalta tv-haastattelusta poliisikuulusteluun, mutta nainen väitti kuitenkin, että oli puhunut asioista koko ajan samalla tavalla.

Näitä yllätystodistajia ilmaantui muuten aikana niin toimittajille kuin esim. Jorma Palolle. Heillä vain oli kylliksi arvostelukykyä jättää ne omaan arvoonsa. Palon arkistossa oli esim. merkintä miehestä, joka vannoi nähneensä aivan Assmannin näköisen miehen Luukin tietämissä Vihdintiellä juuri murha-aamuna. Lisäksi oli mitä erilaisimpia selvännäkijöitä tai muuten hörhöjä.

Yksi erittäin kokenut oikeustoimittaja luonnehti syyttäjä Ifströmiä jo esitutkinnan aikana Suomen tyhmimmäksi syyttäjäksi ja poliisien koiraksi. Oikeudenkäynti teki oikeutta noille luonnehdinnoille.

[snufkin]

Käytännössä Veritas ja Kalpa implikoivat todistajan syyllistyneen väärän valan antamiseen. Kuinkakohan yleistä tälläinen on Suomessa?

On totta, että Sahakankaan kertomusta on vaikea todentaa ja siihen liittyy ristiriitaisia ja epäilystä lisääviä seikkoja. Kuitenkin itse kertomus on looginen ja menee osin yks yhteen esim. Nilsin luonnekuvauksen kanssa. Ja edelleen jää epäselväksi keitä ihmisiä Dahlbyn niemessä on ollut sillä ilmeisesti Tuominen ei vielä 2000-luvullakaan ole ollut näistä tietoinen ja on siksi asiaa Saloselta kysynyt uudelleen. Pidän epätodennäköisenä, että kyseessä on asukkaat, joista yksi on myöhemmin todistanut, että eihän kukaan (ulkopuolinen) nyt siellä rannassa ole tuolloin voinut olla.

Se, että Sahakangas on samassa kertomuksessa todennut pitäneensä NG:tä alusta asti syyllisenä ja, että hän on ajatellut vuosien varrella tapaamastaan NG:stä, että hänellä on huono omatunto ainoana eloonjäämisestä ei ole mielestäni mitenkään merkittävä seikka. Sahakangashan ei ole tietänyt NG:n olleen syyllinen joten hän on kuvaillut millaisia ajatuksia NG:n kohtaaminen on herättänyt. Ristiriitaiset ajatukset vaikkapa 1980-luvulla eivät kumoa sitä mitä on 1960-luvulla taikka 2000-luvulla ajatellut NG:stä. Voi esim. olla, että uusi tutkinta on vahvistanut alkuperäistä mielipidettä jonka on kerennyt jo kyseenalaistamaan.

[LexVeritas]

^Sanoisin, että 20 vuotta sitten syntyi looginen näyttö todistajan epäuskottavuudesta. Syyttäjätkään tuskin olivat asiasta eri mieltä. Selvännäkijät ovat asia erikseen.

[snufkin]

^ tiedät syvällä sisimmissäsi totuuden jota et julkisesti myönnä.



"oliks ny 11 reikää päässä"
"MISTÄ MINÄ TIEDÄN KU ENHÄN MÄ ähh..muista..koko sen..jälkee ku mä oon..menny nukkumaan"
"minä en oo kumminkaan tehny niitä murhia se on aivan varma"

[Cohle]

On tämä kuulustelupätkä kyllä niin epäilyttävän kuulosta selostusta Nilsiltä ristiriitaisuuksineen ja epävarmoilta kuulostavine vastauksineen.

Samat ajatukset, kun tuon joskus ensimmäisen kerran kuuntelin. NG käy kohtuullisen kuumana ja on välittömästi puolustuskannalla. Hyökkäys on paras puolustus, vai onko sittenkään.

Emme tiedä, mitä isä Lindelöf kertoi poliisille/ Lars Heikkilälle, jos kertoi ylipäätään paljon mitään.

Ymmärsinkö oikein: Henrik Lindelöf (Isä-Lindelöfin poika) oli oikeudenkäynnissä todistajana v. 2005? Henrik ei siis ole Sahakankaan seuruetta Dahlbyn niemellä havainnut, muttei myöskään mainitse itse siellä olleensa Bodomin murhien aikaan? Murhat ovat kuitenkin olleet ajallisesti hyvä kiintopiste, eli luulisi Lindelöfin muistavan, jos olisi ollut tapahtumapaikan lähellä.

Lindelöf on todennut, että leiriytyminen heidän mailleen olisi ollut mahdotonta, mutta ei perustele tätä mahdottomuutta tarkemmin.

Salonen mahdollisesti kertoi nähneensä miehen Villa Dahlbyn rannassa, mikä ei mielestäni ole asutulle paikalle kummallisuus.

Ei "mahdollisesti", vaan: Alkuperäisessä kertomuksessaan Salonen kertoi vähän aiemmin nähneensä Dahlbyn niemessä noin 300 metriä surmaniemestä luoteeseen liikettä ja ainakin yhden miehen. Havaintoa ei mainita krp:n uudessa selvityksessä, mutta Salonen vahvisti havainnon todeksi.

[veikkonen]

Oliko Pentti "Pena" Jäppisen kokonimi Vilho Pentti Jäppinen (1933-1968). Jos on sama herra, niin hautapaikka löytyy Kuopiosta.

Ainakin 1968 hänen kerrotaan kuolleen ja foorumin mukaan hän alkoholisoitui teki itsemurha moottoripyörällä kaasuttamalla.

Jos sama ukko kyseessä, niin hän oli Marjattaa 10 vuotta vanhempi.

Tietääkö kukaan, onko sama Jäppi kyseessä?

[LexVeritas]

^Lienee sama Jäppinen. Olisi melkoinen sattuma, jos kaksi samannimistä olisi tehnyt itsemurhan samana vuonna moottoripyörän pakokaasulla. Vai olisiko? Kenties pseudotilastotieteilijällä on tähän jokin selvääkin selvempi näkemys?
Saattaa olla, ettei kyseessä ole sama Jäppinen.

^^

Lindelöfit ja Blomqvist olivat käsittääkseni helluntaina -60 paikalla. Blomqvistinhän voidaan jopa katsoa löytäneen ruumiit.

Ei tosiaan ole kummallista, että Salonen näki Raddaruddenilla miehen Villa Dalbyn rannassa. Lehtihaastattelussa Salonen kertoi paikallisten tehneen heistä monia havaintoja.

Minut ja Kalevikin oli nähty monessa paikkaa. Maataloissa herättiin aikaisin ja tehtiin havaintoja.

Kohde 237 kirjassa: Härö, Erkki, 1991. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Espoon kaupunginmuseo.

[veikkonen]

Sahakankaan tarinat ovat täyttä satua lukuun ottamatta tietenkin sitä, ettei hän ollut koskaan nähnyt eikä edes tiennyt Gustafssonin tapelleen kenenkään kanssa.
Espoon käräjäoikeudella oli erittäin hyvät perusteet todeta hänet todistajana kelvottomaksi. Hän mm. väitti leiriytyneensä murhayönä paikalla, jossa paikallisten asukkaiden (Henrik Lindelöfin ja Nils-Erk Blomqvistin) mukaan se olisi ollut mahdotonta.

Henrik Rosenqvist oli toinen todistaja Lindelöfin lisäksi. Oliko Blomqvist myös mahdottomuuden todistajana?

Sahakangas väitti nähneensä, kun Gustafsson nostettiin ambulanssiin. Sahakankaan mukaan paikalla ei ollut poliiseja, vaikka polliisi Kauko Paavola oli ollut virkavaatteet päällään Nisseä kantamassa. Olikohan Jäppinen myös paikalla? Jäppiseltä dna-testi, hauta auki?

[LexVeritas]

^Kiitos korjauksesta. Henrik Rosenqvist oli tosiaan kyseessä eikä Blomqvist.

Sahakankaan seurueesta ei ole alueelta yhtä ainoaa havaintoa. Ei myöskään Gustafssonista ja kumppaneista reissuamasta Rackaruddenille ja takaisin.

[snufkin]

*poistettu OT-chat-meemi*tm