Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[Ross Sullivan]

Vähän veikkaan, että ketään ei kiinnosta lukea samoja pitkiä, rönsyileviä ja heikkotasoisia esseitä kymmeniä kertoja.

Lisään vielä aiempaan, että Nissen röyhkeyden lisäksi kiinnijäämättömyyttää selittää olennaisesti 60-luvun lääketieteen kehittymättömyys.

[LexVeritas]

*pltmtxtvp*tm

Dokumenttien mukaan Gustafsson on toimitettu Töölön sairaalan tapaturma-asemalle 5.6.1960 klo 14.00, ja siirretty neurologiselle osastolle 7.6.1960.
Gustafssonin vastaanottanut henkilö, amanuenssi Ilmo Hassinen on asiakirjojen mukaan todennut Gustafssonin tajunnantason olleen vain hieman täyden tajuttomuuden yläpuolella. Asiakirjoihin on kirjattu Gustafssonin vasemmassa poskessa ja alaleuan vasemmalla puolella ruhjehaava, vasemman korvan yläpuolella laajahko ruhjehaava, vasemman kyynärvarren takapinnalla viiltohaava. Hänen kasvojensa koko vasen puoli oli turvoksissa ja molemmat silmänsä muurautuneet umpeen.

llmo Hassista on kuultu esitutkinnassa ja hänet on nimetty todistajaksi. Hän on siis todennut, että Gustafssonin tajunnantaso oli erittäin alhainen. Hassinen muisti, että Gustafssonilla oli poskessaan syvä haava, noin 3 – 4 senttiä pitkä ja niin syvä, että hänen hampaansa näkyivät haavasta. Poskessa ja muualla päässä olleet haavat ommeltiin Hassisen toimesta kiinni.

Syyttäjien yksi pääperusteista syyttää Nils Gustafssonia oli se, etteivät hänen saamansa vammat olleetkaan sellaiset, että hänen toimintakykynsä olisi mennyt ja hän olisi ollut tajuton. Tätä kuullut asiantuntijalääkärit ovat perustelleet sillä, ettei Gustafssonilla olisi ollut ruhjetasoista aivovammaa. Toisaalta esimerkiksi neurokirurgi Juha Öhman toteaa, että statuslöydökset sairaalassa puhuvat hyvin aivoruhjetasoisen vamman puolesta. Hänen mukaansa täydellinen amnesia yön tapahtumiin on teoreettisesti myöskin mahdollinen. Öhman lähti siitä, että koska Gustafssonin aivoselkäydinneste ei ollut veristä, ei Gustafssonilla kovin todennäköisesti ollut aivoruhjetasoista aivovammaa. Öhman ei kuitenkaan kiistänyt, etteikö sellaista olisi voinut olla.
Neurologi, aivovammaspesialisti Olli Tenovuon lausunnon mukaan vastaus kysymykseen ”Osoittaako Gustafssonin aivoselkäydinnestelöydös vuonna 1960 sen, että hänellä ei ole voinut olla aivovammaa?” oli yksiselitteisesti: ”Ei osoita”. Tenovuon mukaan aivoselkäydinnesteessä on varmuudella verta ainoastaan sellaisissa aivovammoissa, joihin liittyy lukinkalvonalaista verenvuotoa tai joissa aivokudoksen sisäinen verenvuoto on ulottunut myös aivokammioihin. Aivokudoksen sisäisissä ruhjepesäkkeissä tai verenvuodoissakaan verta ei välttämättä esiinny aivoselkäydinnesteessä lainkaan ja erityisesti ns. diffuuseissa aivovammoissa verenvuoto voi kokonaan puuttua. Asiaan liittyvää lääketieteellistä dokumentaatiota arvioitaessa on huomattava, että aivoselkäydinnesteen tutkimista ei ole käytetty aivovammojen diagnostiikassa enää vuosikymmeniin. Kyseisellä tutkimuksella ei ole ollut mitään tarkoitusta aivovammojen diagnosoinnissa sen jälkeen, kun aivovammojen tietokonekerroskuvaus on tullut käyttöön 1970-luvun lopulla.
Lisäksi Tenovuo toteaa, että ”on huomattavaa, että Gustafssonin selkäydinnestenäytteessä, joka on otettu runsas vuorokausi arvioidun tapahtuma-ajankohdan jälkeen, on todettu 11 valkosolua (normaali < 3) ja 520 punasolua (normaali= 0). Tämän suuruisesta punasolumäärästä on mahdotonta arvioida, onko se pistoksen aikana syntynyttä ns. artefaktaa vai kuvastaako se verenvuotoa aivoydinselkänesteeseen.
Tenovuon mukaan ”esitutkintapöytäkirjan liitteessä 15 esitetyssä viitteessä ei ole tutkittu aivoselkäydinnesteen verisyyttä aivovammoissa, vaan kyseinen tutkimus käsittelee ei-vammaperäistä lukinkalvonalaista verenvuotoa, johon liittyy aina aivoselkäydinnesteen verisyys ja joka on luonteeltaan ja mekanismiltaan täysin erilainen ilmiö kuin aivovamma. Kyseisessä työssä mainitaan, että aivovamma on tavallisin syy veriseen aivoselkäydinnesteeseen, mikä on siis kuitenkin asiallisesti kokonaan eri kysymys kuin se, kuinka usein aivovammoissa on verta aivoydinselkänesteessä.
Esitutkintapöytäkirjassa ei ehkä yksiselitteisesti käy ilmi kaikki Gustafssonin pään alueella havaitut luunmurtumat. Tenovuo toteaa seuraavaa: ”Dokumenteissa kuvataan Nils Gustafssonilla pään alueella kaikkiaan kuusi eri luunmurtumaa: kahdessa kohtaa vasemmassa leukaluussa, yläleuanluussa alasivuseinässä ja katossa, poskiluussa T-muotoisena että kallonpohjassa ohimoluussa" .
Tenovuon mukaan aivovammaa ei nykytietämyksen valossa aina havaita kuvantamismenetelmin.. Hän toteaa, että Töölön sairaalan neurokirurgian klinikan poistolausunnossa on diagnoosina ”contusio cerebri” eli aivoruhje. Tällä tarkoitetaan siis aivotärähdystä vakavampaa aivovammaa.
Tenovuo on käynyt läpi kaikki ne asiat, jotka puhuvat aivovamman puolesta, ja arvioinut onko niille vaihtoehtoisia selityksiä.


Dokumentaation perusteella Gustafsson on saanut kiistattomasti pään alueen merkittävät vamman ulkoisen energian aiheuttamana. Tämä asia – objektiiviset merkit päähän kohdistuneesta ulkoisesta energiasta - on yksiselitteisesti dokumentoitu sekä ulkoisten ruhjeiden että luunmurtumien muodossa. Koska tuo ulkoinen energia on riittänyt aiheuttamaan useiden pään luiden murtumisen, on täysin selvää, että se on saattanut olla riittävä aiheuttamaan keskivaikean tai vaikean aivovamman.


Erittäin laajoihin aineistoihin perustuvien tutkimusten ja NG:llä todettujen lukuisten murtumien (sekä kasvoissa että kallonpohjassa) perusteella on siis selvästi todennäköistä, että hänellä on ollut myös lievää vakavampi aivovamma. Huomattakoon, että kuvauksissa todettujen murtumien lisäksi NG:llä voidaan päätellä olleen myös kallonpohjan etuosan murtuma, koska hänellä on todettu mustelmat molempien silmien ympärillä (tulomerkintä: ”luomet pöhettyneet, sinipunertavat” ja hammasklinikka 11.6.1960: ”Brillen hematooma”. Kyseisen löydöksen katsotaan kuvaavan luotettavasti kallonpohjan etuosan murtumaa, jonka tosiasian myös Öhman myönsi.

[Ross Sullivan]

*pltmtxtvp*tm

Lisään vielä aiempaan, että Nissen röyhkeyden ja 60-luvun lääketieteen kehittymättömyyden lisäksi kiinnijäämättömyyttä selittää alkuvaiheen poliisitoiminnan heikkotasoisuus. Arvi Vainio erityisesti vaikuttaa erittäin pätemättömältä poliisilta.

[LexVeritas]

Tilanne on tosiaan sama kuin esimerkiksi vuosina 1960, 1966 ja 2005.

Nils Gustafssonin väitetystä syyllisyydestä ei ole esittää yhtä ainoaa pätevää todistetta. Esimerkiksi aivovammattomuus-väitteiden "tueksi" löytyy ainoastaan ennen oikeudenkäyntiä julkaistuihin sanomalehtikirjoituksiin perustuvia esikoulutasoisia nolla-argumentteja, jotka ovat etenkin nikki Ross Sullivanin tavaramerkki.

Olisi mukavaa, jos saisimme vaihteeksi jotain parempilaatuista Gustafssonia syyllistävää luettavaa. Tämä ketjuhan kai on aiheelle tarkoitettu?

[Ross Sullivan]

*pltmtxtvp*tm

Nissen syyllisyydestä ei jäänyt varteenotettava epäilyä. Asia on perusteluineen todettu ihan jo tässäkin ketjussa 145 sivun aikana useaan kertaan.

[LexVeritas]

*pltmtxtvp*tm

Kerrataan:

Olisi mukavaa, jos saisimme vaihteeksi jotain parempilaatuista Gustafssonia syyllistävää luettavaa. Tämä ketjuhan kai on aiheelle tarkoitettu?

Kun äskettäin palstan viralliseksi tylsimykseksi julistamallani Ross Sullivanilla ei ole tähänkään aiheeseen enempää asiasisältöä, niin ehdotan, että hän jatkaa huonoon itsetuntoonsa uppoutumista esimerkiksi kaatopaikalla.

[Korpisoturi]

Täällähän ollaan taas kerran kiukukkaita

Kyllähän Nisse on todennäköisemmin syyllinen kuin syytön, mutta asiaa ei voida varmuudella tietää. Sinällään täällä ketjuissa on turha asiaa enempää vatvoa, koska mitään uutta ei ole tuotu esiin pitkään aikaan. Toki, jos netti on ainoa ympäristö, jos voi päteä, niin saivartelu jatkunee ikuisesti.

[Korpisoturi]

Tilanne on tosiaan sama kuin esimerkiksi vuosina 1960, 1966 ja 2005.

Nils Gustafssonin väitetystä syyllisyydestä ei ole esittää yhtä ainoaa pätevää todistetta. Esimerkiksi aivovammattomuus-väitteiden "tueksi" löytyy ainoastaan ennen oikeudenkäyntiä julkaistuihin sanomalehtikirjoituksiin perustuvia esikoulutasoisia nolla-argumentteja, jotka ovat etenkin nikki Ross Sullivanin tavaramerkki.

Olisi mukavaa, jos saisimme vaihteeksi jotain parempilaatuista Gustafssonia syyllistävää luettavaa. Tämä ketjuhan kai on aiheelle tarkoitettu?

Olen itsekin linkittänyt useita Helsingin Sanomien ja Turun Sanomien juttuja. En pitäisi kumpaakaan lehteä esikoulutasoisena.

[LexVeritas]

^ Sanomalehtikirjoitukset ennen oikeudenkäyntiä pitivät sisällään kovin paljon virheellisiä väitteitä, joita sitten oiottiin tuomioistuimessa. Ne (sanomalehtikirjoitukset) eivät olleet kuitenkaan esikoulutasoisia, vaan kuten kirjoitin:

Esimerkiksi aivovammattomuus-väitteiden "tueksi" löytyy ainoastaan ennen oikeudenkäyntiä julkaistuihin sanomalehtikirjoituksiin perustuvia esikoulutasoisia nolla-argumentteja, jotka ovat etenkin nikki Ross Sullivanin tavaramerkki.

Suosittelen kuluneeseen tapaan sinullekin lukemisen ymmärtämiseen keskittymistä.

[Korpisoturi]

^ Sanomalehtikirjoitukset ennen oikeudenkäyntiä pitivät sisällään kovin paljon virheellisiä väitteitä, jotka sitten oikaistiin tuomioistuimessa. Ne (sanomalehtikirjoitukset) eivät olleet kuitenkaan esikoulutasoisia, vaan kuten kirjoitin:

Esimerkiksi aivovammattomuus-väitteiden "tueksi" löytyy ainoastaan ennen oikeudenkäyntiä julkaistuihin sanomalehtikirjoituksiin perustuvia esikoulutasoisia nolla-argumentteja, jotka ovat etenkin nikki Ross Sullivanin tavaramerkki.

Suosittelen kuluneeseen tapaan sinullekin lukemisen ymmärtämiseen keskittymistä.

Höböhöbö-uggelin höbötyksiä!

Ei ole yhtään sellaista syyttäjän lääkäritodistajien asiaa, josta lääkäritodistajat olisivat perääntyneet oikeudessa. Eli he ovat esittäneet todistelunsa oikeudessa sellaisenaan, kuten lehtiartikkeleissa on kerrottu. Ylivoimaisesti suurin osa jutuistahan on muutenkin oikeudenkäynnin ajalta.

Se tietysti on niin, että Espoon käräjäoikeudella on oikeus olla todistelusta haluamaansa mieltä.

[JasseHames]

Ei, vaan lehdistöllä on täysi vapaus kirjoittaa mitä tahansa asiantuntijatodistajien lausunnoista ja lehdistöllä on myös täysi vapaus tulkita niitä lausuntoja miten tahansa ja kirjoittaa myös siitä. Suomi on kuitenkin oikeusvaltio, jossa se, mitä todistajat oikeasti ovat sanoneet, löytyy oikeudenkäyntipöytäkirjasta. Oikeusvaltiossa myös tuomiovalta kuuluu riippumattomille tuomioistuimille, ei lehdistölle. Jos tuomioistuin päätyy syyttäjän mielestä väärään ratkaisuun, niin syyttäjän pitää valittaa ylempään oikeusasteeseen. Gustafssonin tapauksessa syyttäjä ei valittanut käräjäoikeuden ratkaisusta hovioikeuteen.

[LexVeritas]

Kyse oli siis *pltmtxtvp*tm
esikoulutasoa olevista nolla-argumenteista, jotka pohjautuvat lehdistössä julkaistuihin syyttäjän todistajien näkemyksiin, jotka myöhemmin tuomioistuimessa kumoutuivat puolustuksen lääkäriasiantuntija neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuon toimesta. Tulee huomata, että myös syyttäjän asiantuntija neurokirurgi Juha Öhman totesi oikeudessa, että Gustafssonilla oli mahdollisesti merkittävä aivovamma ja hänen toimintakykynsä oli päähän kohdistuneiden astaloiskujen johdosta rajoittunut. Näin ollen varsinaista kiistaa asiassa ei syyttäjän ja puolustuksen aivovamma-asiantuntijoiden välillä edes ollut. Tämä näkyy hyvin tuomiossa ja asian etenemättömyydessä ylempään oikeusasteeseen.

[MrEhtivä]

Missään ei ole kuitenkaan pystytty todistamaan milloin NG on vammat saanut. Hyökkäyksen aikana vai sen jälkeen.
Olettamus jos on syytön, vammat tullut hyökkäyksen aikana ja syyllisenä/osallisena hyökkäykseen vammat tullut vasta hyökkäyksen jälkeen.

[Kuolemannaakka]

Ulkopuolisen tekijän motiiveista ei voida tietää mitään, kun häntä tai heitä ei edes tiedetä.

Voidaanhan sitä perustellusti arvella, että motiivi voisi olla samankaltainen kuin Tulilahden kaksoissurmissa. Olosuhteet ovat samanlaiset ja rikospaikalta löytyi runkkuliina, jonka sisältämän simennesteen jättäjää ei tiedetä, joskin Gustafsson se ei varmasti ollut.

Joo, mutta kaikki arvailut ovat ihan pelkkiä arvailuja. Eikä lainkaan voida tietää, kuinka epäilyttävästi joku jälkeenpäin käyttäytyi, kun häntä ei lainkaan tunneta. On voinut rähjätä kännissä tai vaikka tappaa jonkun, mutta tätä ei keskustelupalstoilla voida puida. Sen sijaan Gustafssonin täytyy käyttäytyä äärimmäisen kunniallisesti ja normaalisti koko elämänsä, koska jokainen känni tai rähinä on todiste hänen tekemästään surmatyöstä. Vaikka ei siis oikeasti ole mikään todiste.

Ja tuossa kun edellä kirjoitettiin että jos olisi syytön, niin varmasti tietäisi sen itse ja vannoisi syyttömyyttään selkeästi: asia ei ole näin yksinkertainen. Kun "koko maailma" väittää sinulle oikeuslaitoksen, lehtien ja poliisin voimin, että tapoit ystäväsi 40 vuotta sitten, mutta itse ei muista koko yöstä mitään... niin silloin ei lopulta voi olla varma. Mitä jos on tullut hulluksi? Mistä voi tietää, ettei ole tullut hulluksi ja saanut muistinmenetystä? Mistä voi tietää, ettei ne kaikki poliisin kuvailemat yksityiskohdat olisikaan tosia? Jos onkin pitänyt yhtä tytöistä hyvin viehättävänä, ja halunnut tältä seksiä? Jos onkin jotenkin humaltunut ja alkanut riehumaan ja raiskannut ja tappanut? Jos koko muu maailma on oikeassa ja itse ei vaan yksinkertaisesti muista mitään, vaikka pitäisi?

En tarvita kovinkaan ihmeellisiä kuulusteluja, niin moni ihminen alkaa ITSE keksimään ihan luontevia tarinoita asioista, joita ei ole koskaan tapahtunut. Näistä on tehty tieteellisiä kokeita: koehenkilö oli aivan vakuuttunut, että oli käynyt jossain paikassa, jossa hänen kerrottiin käyneen.

Tällä tavalla saadaan vääriä todistuksia ja epämääräisiä "tunnustamisia" ja ennen kaikkea epävarmuutta siihen kuulusteltavaan. Jos poliisi kertoo, että ME TIEDÄMME ja kaikki muutkin kertovat niin. Onko maailma tullut hulluksi, vai olenko minä tullut hulluksi, miettii ihminen silloin. Ja siksi hän yrittää löytää jotain muiden ihmisten sanomia tai tuottamia todisteita sille, että ei ole tullut hulluksi. Eihän hän voi vain omalla mielipiteellään kumota omaa hulluuttaan=) Silloin pitää muistella teknistä todistusaineistoa ja lausuntoja ja vedota, että kyllähän niittenkin perusteella olen syytön, koska en olisi ehtinyt sitä ja tätä.

Mielestäni NG:n noissa kuulustelupätkissä kertoma on ihan sitä, mitä itsekin olisin kertonut. Yrittänyt siis löytää jonkun MUUN kertoman tiedon omien tuntemusten tueksi. Koska itse ei muista mitään, eikä näin ollen voi muistaa edes syyllisyyttään, jos syyllinen olisi.

[Gary Francis Poste]

Kyse oli siis *pltmtxtvp*tm
esikoulutasoa olevista nolla-argumenteista, jotka pohjautuvat lehdistössä julkaistuihin syyttäjän todistajien näkemyksiin, jotka myöhemmin tuomioistuimessa kumoutuivat puolustuksen lääkäriasiantuntija neurologian erikoislääkäri Olli Tenovuon toimesta. Tulee huomata, että myös syyttäjän asiantuntija neurokirurgi Juha Öhman totesi oikeudessa, että Gustafssonilla oli mahdollisesti merkittävä aivovamma ja hänen toimintakykynsä oli päähän kohdistuneiden astaloiskujen johdosta rajoittunut. Näin ollen varsinaista kiistaa asiassa ei syyttäjän ja puolustuksen aivovamma-asiantuntijoiden välillä edes ollut. Tämä näkyy hyvin tuomiossa ja asian etenemättömyydessä ylempään oikeusasteeseen.

Voisiks sää antaa esimerkin niist "esikoulutason nolla-argumenteist"? Olen lukenut ketjui suht tarkkaa ja kaikki lähteet olleet isoi lehtii ja suarii lainauksii. Niitä syyttäjäpuale todistuksii ei oo kumottu millä tavoi.

"Näin ollen varsinaista kiistaa asiassa ei syyttäjän ja puolustuksen aivovamma-asiantuntijoiden välillä edes ollut. " Tää o iha suara paska puhet.