Gustafssonin vammat (ketju 2)

[LexVeritas]

^Todellakin karkaa, siis sinulla. Vaikka jokin vesiastia olisikin ollut niemellä, niin ei se tue Gustafssonin väitettyä alentuneen tajunnantason teeskentelyä. Rikospaikkatutkimuksessa on lueteltuna ilmeisestikin kaikki murhapaikalla ollut tavara. Vesiastiasta ei ole mainintaa. Saattaa tietenkin olla, että Gustafsson vei ko. vesiastian kilometrin päähän jemmaan, koska hoksasi että awa voi käyttää sitä raskaana aihetodisteena.

Syyttäjän asiantuntijoiden lausunnot mahdollisesta merkittävästä aivovammasta, tajuttomuudesta ja toimintakyvyttömyydestä viittaavat vahvasti siihen, että varsinaista kiistaa aivovamma-asiassa ei edes ollut.

[JasseHames]

Muistamattomuutta on hyvin helppo teeskennellä. Jo pieni lapsi osaa sanoa tehtyään jotain kiellettyä, että ei muista sitä.

Onko sinulla jotain konkreettisia todisteita sen väitteen tueksi, että Gustafsson on teeskennellyt muistinmenetyksensä? Tuosta voit tuomiosta lukea oikeuden tekemän yhteenvedon ja johtopäätökset lääkärien todistelusta ja loogisesta näytöstä aivovammasta, joka siis tukee Gustafssonin väitettä muistinmenetyksestä: https://www.murha.info/rikosfoorumi/vie ... hp?t=40872

[Tovi]

.Onhan se erikoista kun se vesiastiakin tuli siellä aikalaisnäkijöden nähtynä mieleen.

Keitäs he taas olivatkaan? Itse en muista kuin yhden maininneen vesiastiasta.

Mutta juuri noin se toimii - ihmisille jää kirkkaasti mieleen jotain tarkasti havaittua, nuorille varsinkin , koska he katsovat asioita ihan omasta perspektiivistä. Valitettavasti kaikkea tätä ei nähty oleelliseksi kun poliisi kirjasi vuonna 1960 asioita muistiin. Vesiastia ei ollut heille merkityksellinen.

Eli tilannetta paikalle ihmettelemään tullut nuoriso havaitsisi yksityiskohdat paremmin kuin tutkimuksia tekevä poliisi? Ettei peräti Vainion käskystä jätetty vesikippoa kirjaamatta?

Tätä vesiastiaa voimakkaasti tukeva todistus on, kun pojat jotka lähestyivät niemeä aamulla näkivät murhaniemen rannassa ihmisen rannalla ja he ajattelivat hänet telttaseurueseen kuuluvaksi, ja että siellä ollaan kahvivettä hakemassa.

Tässä on vissi pointti, ainoa tässä sekoilussa, jostain pojille on tosiaan tullut mieleen että kyseessä oli kahviveden haku.

No nyt karkkaa hiehman topiccin ulkopuolelle, mutta en pitäisi ollenkaan omituisena jos illalla reippaasti ryypiskellyt Gustafsson olisi karmeassa teinikrapulassa reilussa vedentarpeessa.

Voiko krapula olla aikuiskrapula vai vahvistaako vesikippo sen teinikrapulaksi? Jos krapula olikin jonkun paikallisen puukko ja putki saappaanvarressa kulkevan traumatisoituneen sotaveteraanin?
Vai voiko "vesi"kippo ollakkin vaikka Sorbus -kippo joka on hyökkääjältä jäänyt paikalle? Jos siellä nyt mitään kippoa on ollut.....

[LexVeritas]

Martti Koli (joka ei kuulunut "nuorisoon") kuulustelussa 45 vuotta murhien jälkeen (ainoa maininta "vesiastiasta" missään):

"mä en muista mitä siinä teltan ympärillä oli…vesiastia siinä muistaakseni oli…mutta ei siinä niinku juomingin jälkiä näkynyt teltan ympärillä…millään tavalla…..en tiedä miten sitten ovat iltaansa viettäneet…että."

Awalle ratkaistavaksi kadonneen "vesiastian" mysteeri. Kunhan selvittää, mihin paikalla mahdollisesti nähty vesiastia katosi, niin selviää aukottomasti kuka murhaaja oli, mikä oli hänen motiivinsa ja miten kolmoismurhaan johtaneet tapahtumat tarkalleen etenivät.

[awa]

Tämä nyt ei suoranaisesti kuulu vammakeskusteluun, mutta ehkä sen voi linkittää niin, että teltalla oli ainoastaan yksi ihminen jolla varmasti oli jano. Sanon varmasti, koska Gustafsson oli ainoa joka oli illalla kuilinut mukana olleet wiinakset kitusiinsa.

Se että kysellään mikä vesiastian kohtalo oli on turhaa, koska ei todellakaan tiedetä lueteltiinko kaikki tavarat teltalta. Todennäköisesti ei.

Tottakai se on erittäin kiusallista Gustafssonin kannalta, että joku kertoo vesiastiasta ja toinen kertoo telttarannassa hahmosta jonka epäilee hakevan kahvivettä. Eli joku siellä haki vettä rannasta tai oli ainakin siinä asemassa, että näin luultiin tapahtuvan. Teltalla oli ainoastaan yksi hahmo kenellä aivan varmasti oli jano.

Pidän jopa todennäköisenä, että telttaretkelle järven rannalle lähtevälle porukalla on mukana astia millä haetaan järvestä vettä. No tämän tietysti voisi kysyä Gustafssonilta.

[Ross Sullivan]

Se on niin, että vammoista ei ollut varsinaista kiistaa.
Eero Hirvensalon mukaan lääketieteelliset tutkimukset eivät tukeneet Gustafssonin puolustuksen väitettä vakavasta tai keskivaikeasta aivovammasta eikä Gustafssonia sellaisesta edes aikoinaan hoidettu. Tenu piti yleisluonteisen esitelmän aivovammoista, ja jostain syystä tämä esitelmä ilmeisesti teki suuren vaikutuksen älyllisesti rajoittuneisiin henkilöihin.

[LexVeritas]

Tämä nyt ei suoranaisesti kuulu vammakeskusteluun, mutta ehkä sen voi linkittää niin, että teltalla oli ainoastaan yksi ihminen jolla varmasti oli jano. Sanon varmasti, koska Gustafsson oli ainoa joka oli illalla kuilinut mukana olleet wiinakset kitusiinsa.

Se että kysellään mikä vesiastian kohtalo oli on turhaa, koska ei todellakaan tiedetä lueteltiinko kaikki tavarat teltalta. Todennäköisesti ei.

Tottakai se on erittäin kiusallista Gustafssonin kannalta, että joku kertoo vesiastiasta ja toinen kertoo telttarannassa hahmosta jonka epäilee hakevan kahvivettä. Eli joku siellä haki vettä rannasta tai oli ainakin siinä asemassa, että näin luultiin tapahtuvan. Teltalla oli ainoastaan yksi hahmo kenellä aivan varmasti oli jano.

Pidän jopa todennäköisenä, että telttaretkelle järven rannalle lähtevälle porukalla on mukana astia millä haetaan järvestä vettä. No tämän tietysti voisi kysyä Gustafssonilta.

Miksi on mielestäsi todennäköistä, että vesiastiaa ei olisi listattu muuten hyvin tarkalta vaikuttavaan listaan? Mihin se vesiastia hävisi? Sitä ei näy ns. uhrikuvassa.
Miten mahdollisesti telttapaikalla ollut vesiastia tukisi todisteena Gustafssonin syyllisyyttä?
Onko KRP tulkinnut mielestäsi laulukirjan teksin kohdan "Sepi ja Nisse Olivat kännissä" siis väärin? Miten Sepi tuli känniin, jos Gustafsson oli ainoa, joka joi viinaksia? Miksi Boisman tilasi viinat Esko Virtaselta, jos hän ei aikonut osallistua niiden juomiseen?

Tietääkseni Salonen tai Haapalainen ei ole koskaan väittänyt heidän luulleen ainoastaan "jonkun menneen hakemaan järvestä kahvivettä" jonkin vesiastiahavainnon inspiroimana, vaan he luulivat telttalaisten jo heränneen eivätkä halunneet häiritä heitä.

Minä ajattelin silloin, että mies on menossa aamutoimille rantaan, pesemään hampaita tai hakemaan kahvivettä ja toinen ottaa vielä torkut teltan päällä.

...kertoili Salonen Ilta-Sanomissa.

[awa]

Onko KRP tulkinnut mielestäsi laulukirjan teksin kohdan "Sepi ja Nisse Olivat kännissä" siis väärin? Miten Sepi tuli känniin, jos Gustafsson oli ainut, joka joi viinaksia?

Juu, tuo no teksti se on kiistaton, mutta illan tapahtumia se tuskin vastaa. Tähän juomiseen ja kännissä olemiseen jopa itse Nils Gustafsson on uskaltautunut kertomaan, "kyllä se vähän pyöritti nukkumaan käydessä" (ulkomuistista lainattu).

Jotain aikalaitukijatkin tutkivat ja yksi asia on se, että vainajien veressä ei ollut alkoholia. Se tutkittiin. No se mikä toki jäi taas tutkimatta, niin Nils Gustafssonin promilleja ei tutkittu. Tosin hänen kohdallaa krapula hiljalleen haihtui.

[JasseHames]

Jos juo alkoholia ja humaltuu, niin eihän se humalatila lopunikää kestä. Eli voidaan olettaa myös Boismanin maksan polttaneen alkoholia. Onhan tuo ehtinyt olla illan aikana melko vahvassakin humalassa, jos kuolinaika on joskus kolmelta aamuyöstä, jolloin verestä ei ole enää löytynyt alkoholia.

[LexVeritas]

Itse asiassa Björklundin verestä todettiin alkoholia, tosin mitätön määrä.

HELSINGIN YLIOPISTO
OIKEUSLÄÄKETIETEEN LAITOS
OIKEUSKEMIAN OSASTO


HELSINGFORS UNIVERSITET
INSTITUTION FÖR RÄTTSMEDICIN
RÄTTSKEMISKA AVDELNINGEN

Keskusrikospoliisi
Rikosylikomisario Markku Tuominen
PL 285
01301 VANTAA


Tutustuttuani minulle lähetettyyn lausuntopyyntöön, joka koskee teoreettista laskentaa humalatilan määrittämiseksi, esitän kunnioittaen kantani seuraavaa:

Verenalkoholipitoisuus ja sen aiheuttama humalatila ovat kaksi eri asiaa. Widmarkin menetelmällä voidaan arvioida verenalkoholipitoisuutta, jos tunnetaan nautitun alkoholin määrä, nautinta-aika ja henkilön paino. Saatu laskennallinen arvo edustaa keskiarvoa, mutta yksilöllisesti verenalkoholipitoisuudessa esiintyy hajontaa. Alkoholilla on myös ns. ”first pass” metabolia, mikä merkitsee sitä, että kaikki nautittu alkoholi ei nosta verenalkoholia. Nautittaessa alkoholia tyhjään mahaan tai ruuan yhteydessä 5-20 % nautitusta alkoholista metaboloituu mahassa/suolistossa. Humalatila tietysti riippuu verenalkoholipitoisuu-desta, mutta samalla verenalkoholipitoisuudella eri henkilöiden humalatilan aste vaihtelee suuresti. Humalatilan asteeseen vaikuttavat mm. henkilön ikä, tottumus ja humalatilan vaihe: nousu- tai laskuhumala.

Seuraavassa tarkastelussa esiintyvät laskennalliset tulokset ovat keskimääräisiä arvioita ja niiden perusteena ovat lähetteessä annetut tiedot.

Nuorten mukana olivat seuraavat alkoholijuomat:
1) 0,5 l Salmisaari-viinaa, p-% 31.9 ja vol-% 38,5, pullossa on n. 160 g alkoholia
2) 0,37 l Citrus-likööriä, p-% 24 ja vol-%33, pullossa on n. 89 g alkoholia
3) joitakin pulloja pilsneriä. Määrä ja pullokoko tuntematon, sisältää tuntemattoman määrän alkoholia

Näistä tiedoista laskemalla saadaan tulokseksi, että nuorten mukana oli ainakin 249 g alkoholia.
Tapahtumatietojen mukaan alkoholia oli nautittu 04.061960 klo 17 alkaen, nauttimiseen käytetty aika ei ole tiedossa.
Minulta on pyydetty arviota lähetteessä mainittujen henkilöiden verenalkoholista (humalatilasta) seuraavana aamuna klo 6. Olen käyttänyt laskennan perusteena arviota, että kaikki alkoholi oli nautittu edellisenä iltana klo 18 mennessä. Tällöin alkoholin aineenvaihdunnalle on aikaa 13 tuntia, jona aikana verenalkoholi laskee keskimäärin noin 1,6 o/oo.


1. Seurue nelisin juonut viinat tasan

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,2
oo/ 5.6 klo 6 0

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,6
oo/ 5.6 klo 6 0

Mäki T
paino kg 40
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 2,1
oo/ 5.6 klo 6 0,5

Björklund I
paino kg 45
nautittu alkoholi g 62
oo/ max 4.6 klo 18 1,9
oo/ 5.6 klo 6 0,3

2. Gustafsson ja Boissman juoneen kahdestaan viinat tasan

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 125
oo/ max 4.6 klo 18 2,4
oo/ 5.6 klo 6 0,8

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 125
oo/ max 4.6 klo 18 3,2
oo/ 5.6 klo 6 1,6

Lainaus:

3. Gustafsson juonut yksin mainitut viinat

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 249
oo/ max 4.6 klo 18 4,9
oo/ 5.6 klo 6 3,3

4. Gustafsson ja Boissman juoneet molemmat 1/3 osaa ja tytöt yhdessä 1/3 osaa viinoista.

henkilö
Gustafsson N
paino kg 70
nautittu alkoholi g 83
oo/ max 4.6 klo 18 1,6
oo/ 5.6 klo 6 0

Boissman S
paino kg 53
nautittu alkoholi g 83
oo/ max 4.6 klo 18 2,1
oo/ 5.6 klo 6 0,5

Mäki T
paino kg 40
nautittu alkoholi g 42
oo/ max 4.6 klo 18 1,4
oo/ 5.6 klo 6 0

Björklund I
paino kg 45
nautittu alkoholi g 42
oo/ max 4.6 klo 18 1,2
oo/ 5.6 klo 6 0


Lisäksi olen tutustunut Oikeuskemian osaston tutkimustodistuksiin 360-362/60 B1, joiden mukaan Boissmanin ja Mäen alkoholimääritystulokset (Widmarkin menetelmä) olivat ns. ”puhtaita” nollia. Sen sijaan Björklundin tulos oli numeerisesti 0,12 o/oo. Tämä tulos ilmoitetaan nollana, sillä analyysimenetelmän epäspesifisyydestä johtuen vainajaveressä mahdollisesti olevat pienet määrät muita haihtuvia ja hapettuvia yhdisteitä näkyvät ”alkoholipitoisuutena”, mutta tulos voi tietysti johtua myös pienestä alkoholimäärästä.

Jos kolme mainittua nuorta olisivat juoneet alkoholia siten, että veressä ei ole alkoholia lainkaan 5.6. klo 6, Boissman olisi voinut nauttia n.64 g, Mäki 48 g ja Björklund n. 54 g alkoholia.

Korostan vielä, että edellä olevat laskennalliset tulokset ovat keskimääräisiä ja perustuvat minulle annettuihin tietoihin. Yksilöiden välisistä eroista johtuen tuloksissa voi olla 10-20% virhemarginaali. Tästä syystä tulokset on annettu yhden desimaalin tarkkuudella, eikä tuloksia ole pyöristetty eikä niistä ole suoritettu varmuusvähennystä.

Edellä olevan vakuutan kunniani ja omantuntoni kautta.

Helsingissä 2004-08-18


Erkki Vuori professori
rekisteröity toksikologi

[veikkonen]

Lääkäri Teuvo Mäkelä, joka toimi yhtenä Gustafssonin hoitajana, ei koskaan kuulusteltu.

Hesarin vanhassa lehtileikkeessä kerrotaan näin:

(HS 24.6.1960) Gustafsson kotiutui eilen. Häntä hoitanut lääkäri, tohtori Teuvo Mäkelä: "Käynti rikospaikalla saattaa tuoda Nils Gustafssonin mieleen sellaista, mitä hän ei aikaisemmin ole pystynyt muistamaan. On kuitenkin epävarmaa, että hän kuitenkaan muistaisi mitään, sillä hänen päähänsä saama isku oli kova. Iskusta tullut aivoruhjevamma saattaa kuitenkin parantua täydellisesti. Gustafssonin tapauksessa tämä on vieläkin todennäköisempää, koska hän on vielä niin nuori. Muuten hänen muistinsa on normaali, muistamattomuus koskee ainoastaan murhayön tapahtumia."

[Ross Sullivan]

Lääkäri Teuvo Mäkelä, joka toimi yhtenä Gustafssonin hoitajana, ei koskaan kuulusteltu.

Hesarin vanhassa lehtileikkeessä kerrotaan näin:

(HS 24.6.1960) Gustafsson kotiutui eilen. Häntä hoitanut lääkäri, tohtori Teuvo Mäkelä: "Käynti rikospaikalla saattaa tuoda Nils Gustafssonin mieleen sellaista, mitä hän ei aikaisemmin ole pystynyt muistamaan. On kuitenkin epävarmaa, että hän kuitenkaan muistaisi mitään, sillä hänen päähänsä saama isku oli kova. Iskusta tullut aivoruhjevamma saattaa kuitenkin parantua täydellisesti. Gustafssonin tapauksessa tämä on vieläkin todennäköisempää, koska hän on vielä niin nuori. Muuten hänen muistinsa on normaali, muistamattomuus koskee ainoastaan murhayön tapahtumia."

Mielenkiintoista, että sitä vammaa unohdettiin jo silloin aikoinaan hoitaa aivoruhjevammana.

[JasseHames]

Lääkäri Teuvo Mäkelä, joka toimi yhtenä Gustafssonin hoitajana, ei koskaan kuulusteltu.

Hesarin vanhassa lehtileikkeessä kerrotaan näin:

(HS 24.6.1960) Gustafsson kotiutui eilen. Häntä hoitanut lääkäri, tohtori Teuvo Mäkelä: "Käynti rikospaikalla saattaa tuoda Nils Gustafssonin mieleen sellaista, mitä hän ei aikaisemmin ole pystynyt muistamaan. On kuitenkin epävarmaa, että hän kuitenkaan muistaisi mitään, sillä hänen päähänsä saama isku oli kova. Iskusta tullut aivoruhjevamma saattaa kuitenkin parantua täydellisesti. Gustafssonin tapauksessa tämä on vieläkin todennäköisempää, koska hän on vielä niin nuori. Muuten hänen muistinsa on normaali, muistamattomuus koskee ainoastaan murhayön tapahtumia."

On mielenkiintoista, kuinka lynkkausporukka päättää, ettei Gustafssonin päähän saama isku ollutkaan kova, koska joku (Tuominen?) vain sanoo näin yli 40 vuotta myöhemmin.

[LexVeritas]

Ei se ole oikeastaan mielenkiintoista, sillä samat väitteet kuultiin jo 20 vuotta sitten, ja ne kumottiin tuomioistuimessa.

Yksi legendaarisimmista outouksista syyttäjän todistajien suusta on ortopedi Eero Hirvensalon möläyttämä:

"Jos hän (Gustafsson) oli umpitajuttomana surma-aamun kuudesta päivä kahteen, pitäisi löytää sitä vastaavat vammat, mutta niitä ei ollut."

Gustafsson ei ollut umpitajuttomana aamukuudesta päiväkahteen.
Hirvensalolta näyttää menneen täysin ohi, että silminnäkijät murhapaikalla kertoivat Gustafssonin liikahdelleen ja ääntelehtineen. Tajuton ei liikahtele eikä ääntelehdi. Hirvensalo ei vaikuta myöskään tienneen, että llmo Hassinen todisti Gustafssonin tajunnantason olleen alentunut mutta tajuttomuuden yläpuolella sairaalaan tuotaessa.

Aivovamma voidaan määritellä vaikeaksi, kun tajuttomuus on kestänyt vähintään 30 minuuttia. Neurokirurgi Juha Öhman todisti: Gustafsson on voinut olla tajuton ja toimintakyvytön. Tietoa Gustafssonin tajuttomuuden pituudesta murhapaikalla ei ole.

[Ross Sullivan]

Lääkäri Teuvo Mäkelä, joka toimi yhtenä Gustafssonin hoitajana, ei koskaan kuulusteltu.

Hesarin vanhassa lehtileikkeessä kerrotaan näin:

(HS 24.6.1960) Gustafsson kotiutui eilen. Häntä hoitanut lääkäri, tohtori Teuvo Mäkelä: "Käynti rikospaikalla saattaa tuoda Nils Gustafssonin mieleen sellaista, mitä hän ei aikaisemmin ole pystynyt muistamaan. On kuitenkin epävarmaa, että hän kuitenkaan muistaisi mitään, sillä hänen päähänsä saama isku oli kova. Iskusta tullut aivoruhjevamma saattaa kuitenkin parantua täydellisesti. Gustafssonin tapauksessa tämä on vieläkin todennäköisempää, koska hän on vielä niin nuori. Muuten hänen muistinsa on normaali, muistamattomuus koskee ainoastaan murhayön tapahtumia."

On mielenkiintoista, kuinka lynkkausporukka päättää, ettei Gustafssonin päähän saama isku ollutkaan kova, koska joku (Tuominen?) vain sanoo näin yli 40 vuotta myöhemmin.

Kovasta iskusta ei ole mitään näyttöä. Kuten professori-Hirvensalo oikeudessa todisti, niin Nissen vammat ovat tyypillisiä nakkikioskivammoja.

Mäkelän Teuvo on ainakin ollut vakuuttunut Nissen esittämisestä. Ehkä ei olisi kannattanut.

Mielenkiintoista kuitenkin, että sitä aivoruhjevammaa unohdettiin jo silloin aikoinaan hoitaa aivoruhjevammana.