Analyysi: Monet valkoiset feministit ovat sulkeneet muslimityttöjen ahdingolta silmänsä, koska aihe on kiusallinen
Maahanmuuttajataustaisten suomalaisten kirjat paljastavat tyttöjen ahdingon Suomessa. Aihe on monille hankala, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Pauliina Grym analyysissaan.
Marraskuussa uutisoitiin, että joka neljäs alle 35-vuotias mies uskoo, että nainen voi ansaita häneen kohdistuvan väkivallan esimerkiksi ulkonäöllään, pukeutumisellaan tai käytöksellään. Tieto perustui Naisjärjestöjen liiton teettämään kyselyyn.
Kyselyn kysymyksenasettelua myös kritisoitiin, mutta aiheen nostattamista tunnereaktioista voi päätellä, että naisten oikeudet koskettavat meitä suomalaisia, myös miehiä.
Suomessa asuu kuitenkin yksi naisryhmä, jonka koskemattomuus ja oikeudet eivät pitkään näyttäneet meitä juuri liikuttavan. Maahanmuuttajataustaiset naiset.
Sokeat valkoiset feministit
Kolmevuotiaana Somaliasta Suomeen saapunut
Ujuni Ahmed on suominut valkoisia feministejä julkisesti siitä, etteivät he näe maahanmuuttajataustaisia naisia vaatiessaan äänekkäästi tasa-arvoa kaikille.
Ahmedin ja
Elina Hirvosen kirjoittama
Tytöille, jotka ajattelevat olevansa yksin -kirja (WSOY, 2022) purkaa tätä teemaa. Kirjaan perustuvassa Kansallisteatterin esityksessä sinitukkaiset valkoiset feministit vaikenevat muslimityttöjen hädän edessä.
Eivätkä he vain vaikene, he hyssyttelevät. Shh!
Kohtausta oli valkoisena feministinä ylen kiusallista katsoa täydessä katsomossa.
Näytelmän pohjana olevassa romaanissa kuvataan Ahmedin lapsuuden omaa somaliyhteisöä, jossa tyttöjen tila kasvaa on ahdas ja ankara ja jota määrittää naisten siveyttä vaaliva kunniakulttuuri. Ahmed itse on silvottu kolmevuotiaana.
Viime vuosina suomalaisessa kirjallisuudessa on julkaistu muitakin kuvauksia suomalaisten maahanmuuttajataustaisten naisten kokemista ihmisoikeusloukkauksista.
Ahmedin lisäksi
Sara Al Husaini on kirjoittanut aiheesta omaelämäkerrallisessa romaanissaan
Huono tyttö (Like, 2023). Al Husainin irakilaistaustainen perhe
pakkonaitti huivistaan luopuneen, Suomessa aikuiseksi varttuneen Al Husainin tämän omalle serkulle.
Kirjailijan mukaan monet Suomessa asuvat naiset elävät aivan eri todellisuudessa kuin kantaväestö.
(Ihmis)oikeus pukeutua vapaasti
Marraskuussa kuohutti Helsingin Itäkeskuksen banderolli, joka kertoi musliminaisille miten pukeutua.
Al Husaini sanoi Kulttuuriykkösen lähetyksessä, että ohjeet eivät ole vääristyneitä tulkintoja islamista. Hänen mukaansa ohjeet ”naisen sulojen peittämiseen” ovat Koraanissa ja Islamin perimätiedossa, haditheissa.
Oliko Itäkeskuksen pukeutumisohjebanderolli musliminaisille hurskas toive vai esimerkki varjoyhteiskunnasta?
Kaikki muslimit eivät suinkaan elä tiukkojen siveyssääntöjen mukaan, mutta moni elää. Siksi lähetyksessä haastateltujen mukaan kaikkien uskontojen nimissä tehtäviä ihmisoikeusloukkauksia on voitava kritisoida.
Kokoomuksen Helsingin kaupungin varavaltuutettu
Seida Sohrabi sanoi samassa ohjelmassa, että maahanmuuttoon liittyvien epäkohtien hyssyttely on kuin sylkäisy maahanmuuttajanaisten ja -lasten kasvoille.
– Jos olemme hiljaa, viestimme, että muslimitaustaisten oikeudet eivät ole Suomessa yhtä arvokkaita kuin kantaväestöön kuuluvien, Sohrabi sanoi lähetyksessä.
...
Rasistileiman pelossa voi toimia kuin rasisti
Silpominen ja pakkoavioliitto ovat ilmiöitä, jotka koskettavat monia Suomessa asuvia maahanmuuttajanaisia.
Aihe on monille valkoisille feministeille hankala, koska moni luultavasti pelkää rasistileimaa kritisoidessaan maahanmuuttajayhteisöissä tapahtuvia väärinkäytöksiä.
Mutta se vasta onkin rasismia kieltää lapselta tai naiselta ihmisoikeudet maahanmuuttajastatuksen takia.