Miss Holmes #1 kirjoitti: La Joulu 14, 2024 11:04 pm
Mä olen miettinyt mikä ajoi Tikkasen ”kriisiin” 2021?
Mikä muutti tilanteen?
Mä olen lueskellut Tikkasen väitöstä. Siinä nousee useassa kohdassa esiin usean persoonallisuushäiriön osalta rikollisen toiminnan jatkumisen vähentyminen ikääntyessä. Selittyy ihmisen fyysisillä muutoksilla osin. Tällä palstalla on keskitytty siihen, että jotenkin Tikkasen rikollinen elämä olisi alkanut mereenajon tai vasta henkirikosvuoden aikana uutisoitujen Terveystalon asiakkuuksien hoidon ja elämänhallinnallisten ongelmien johdosta, jotka olisivat johtaneet henkirikokseen.
Minä en usko tätä, että Tikkasen rikollisuus alkoi vasta vuotta ennen viiskymppisiä, vaan on ollut osa hänen normipersoonaansa jo kauan. Ajattelen, että oli tehnyt eronsa myötä päätöksen, että ei olisi jatkanut enää lääkärinuraa, vaan elellyt helpommin rikollisen toiminnan hyödyn kautta. Ajattelen käännekohdan olleen hoitavan lääkärinvaihdos. Aivokemiat olivat jo sillä mallilla parinkymmenen vuoden päihteiden käytöstä, että eiköhän näin vain käy, kun päihteiden kanssa touhuaa vuosikaudet. Ja sen on varmasti Tikkanen tiennyt itsekin. Väikkärissä on mielenkiintoinen kohtia:
1
Peruskysymys eettisessä keskustelussa on se, että väkivallan ja vakavien päihderiippuvuuksien voidaan toisaalta katsoa johtuvan yksilön vapaasta valinnasta, mutta toisaalta väkivallanteot ja vakavat riippuvuudet voidaan nähdä vammaisina, osittain periytyvinä biologisina vastuina, joita esiintyy joillakin epäonnisilla yksilöillä.
2
Huomaamme, että tulokset osoittavat, että osa riskitekijöistä koskee tässä suomalaisessa alkoholistien otoksessa vain korkea-aktiivisuuteen syyllistyneitä MAOA-rikollisia, ei matala-aktiivisiin MAOA-rikollisiin. Kuitenkin pienellä vähemmistöllä rikoksentekijöistä, joilla on MAOA-L, on todennäköisesti erilaisia riskitekijöitä, joita ei paljastettu käsillä olevassa tutkimuksessa. Kun kuitenkin otetaan huomioon MAOA-H:n uusi yhteys impulsiivisuuteen ja MAOA-L:n yhteys harkittuun aggressioon, on todennäköistä, että MAOA-L:n rikoksentekijöillä voi olla taipumus tehdä harkittuja väkivallantekoja impulsiivisten sijaan joko erilaisilla tai samankaltaisilla riskitekijöillä kuin tässä tutkimuksessa tarkastellut. Tulosten liian yksinkertaistettujen tai väärien tulkintojen välttämiseksi on tärkeää ymmärtää, että MAOA-H-genotyyppi ei ole harvinainen alleeli, joka esiintyy vain väkivaltarikollisten keskuudessa, vaan MAOA-H- ja MAOA-L-alleelifrekvenssien jakauma on samanlainen myös valkoihoisen yhteisön näytteissä.
3
On tärkeää huomata, että käsillä olevassa tutkimuksessa tarkastellaan ASPD: tä ja BPD: tä erillisinä riskitekijöinä, mutta ei silti sulje toisiaan pois. Toisin sanoen riskianalyyseissä sekä ASPD- että BPD-muuttujat sisälsivät myös ASPD–BPD-tapaukset. Tätä menettelyä perusteltiin sillä, että kliinisissä olosuhteissa yhdestä diagnoosista tulee todennäköisesti ensisijainen diagnoosi ja toisen diagnoosin oireet voivat olla alidiagnostisella tasolla tai jopa tunnistamattomia. Antisosiaalisella persoonallisuushäiriöllä ja BPD:llä "puhtaina" diagnoosteina, lukuun ottamatta toista diagnoosia, voi olla hieman erilainen ennuste kuin tässä tutkimuksessa esitetyillä luvuilla.
4
Mielenkiintoista on, että ulkoneva impulsiivisuus keskeisenä diagnostisena kriteerinä sekä ASPD: ssä että BPD: ssä muistuttaa ajoittaisen räjähdyshäiriön diagnoosia, joka luokitellaan impulssikontrollihäiriöksi DSM-IV: ssä (APA, 1994). Tulokset viittaavat siihen, että piirre HA voi kuvata taipumusta tehdä impulsiivisia väkivaltarikoksia ja subdiagnostisia BPD-oireita rikoksentekijöillä, joilla on ensisijainen ASPD-diagnoosi.
