erämaaetsivä: "Toki mielelläni kuulen lisänäyttöä ja perusteluita hammas-sillan irtoamis hetkstä."
perusasiamies: "Jos luottaa noihin turumurren piirustuksiin, niin niissä myös suuisku ei ole annettu täysin kohtisuoraan edestä. Vaan lyövä terä on aavistuksen kiertynyt oikealle päähän nähden lyönnin aikana.
Kuolemannaakka: "Sorkkaan luulisi muuten tarttuvan paremmin, eikä se välttämättä rikkoisi siltaa, koska silta kiilautuisi siihen halkioon. Ehkä tämä olisi mahdollinen, koska yläleukaan hampaiden yläpuolelle tuli jopa pieni reikä (nenäonteloko siellä nyt on), joten jos toinen sorkka osuisi tuohon, niin ehkä se halkio olisi juuri tuon sillan kohdalla, ja vaikka isku uppoaisi, niin halkio vain painaisi irtilähtevän sillan alas ja se jäisi kiinni."
---------------------
Pitänee kehitellä teoriaa, semminkin kun kaapin päätykuva antaa viitettä siitä, että suuisku olisi ensimmäinen. Epäselvästä kuvastakin tämän voi päätellä koska kaapin päädyssä, vasemman puoleisen roiskekeskittymän yläpuolella, ei näy aikaisemmista iskuista tullutta heilahduspisarointia.
Suuisku ei ole keskellä nenälinjaa ja animaatiokuvani täsmännee Kn:n piirokseen.
Jos hammassiltakuvassa on symmetrisesti kaikki neljä etummaisinta hammasta, olisi isku osunut vasemmalla (kuvassa vasemmalla) olevien kahden hampaan väliin.
Miten tuollainen suuri rako keskelle on sitten syntynyt? Voisiko olla niin, että isku on taittanut huomattavasti hammassiltaa, sinänsä mahdollista koska oikealla (kuvassa oikealla) on ollut vahva ruuvi(tappi), joka ehkä on ”pitänyt vastaan” (ensin taittuminen ja vasta sitten koko sillan irtoaminen). Tai sitten kiinnitysruuvi on irronnut vasta astaloa suusta irrotettaessa.
Kuten Kn yllä kuvailee sillan tarttumista astaloon, on astalon pitänyt olla vinossa siten, että ylempi sakara on uponnut etupainotteisesti. Puolittain siis yläviistosta siltaan, ikenen läpi.
Teoriana sillan tarttuminen sorkkamaiseen astaloon on edelleen hyvä, en kuitenkaan usko tarttumiseen kirvesmäiseen terään.
Jatkon voi kuvitella seuraavasti:
Suuiskun jälkeen murhaaja huomaa tapahtuneen, siirtää astaloa oikeakätisenä vasemmalle puolelleen ja samalla pyyhkäisee vasemmalla hanskakädellään hammassillan astalon hahlosta pois, voimallisesti olohuoneeseen päin, jolloin silta lentää sinne mistä löydettiin. Hammassillan on täytynyt vereentyä jo heti suuiskussa, mutta lisää vereentymistä tuli kun murhaaja pyyhkäisee verisellä hanskallaan sillan matkoihinsa. Suurimmat jäämät tippuu lattialle sillan pyöriessä löytöpaikalleen.
Kuva edellisiltä sivuilta:
Jos/kun se suuisku oli ensimmäinen, iskukohdan on pitänyt olla lähempänä kaapin päätyä ja hyvinkin matalalla (suun paikka suhteessa kaapin päätyyn ja lattian rajaan). Tämä mielestäni merkitsee sitä, että pää on ollut kaappiin päin kallellaan. Ehkä tässä vaiheessa koko keho oli puolittain oikealla kyljellään. Jos siis pää oli kallellaan, niin iskua ei käsittääkseni voi edes lyödä kirvesmäisellä astalolla, mutta tälläisen ”nenän taakse” iskun voinee kuitenkin lyödä sivusta poikittain varrensuuntaisella astalolla.
Mitä sitten?
Oliko seuraavina ne kaksi kevyttä iskua. Ehkä niitä ei varsinaiseksi iskuiksi ollut tarkoitettukaan, vaan niillä ”kuokittiin”. Kuokittiin pää suorempaan/pystyynpään kun se suuiskustakin johtuen oli vähän epäedullisessa asennossa.
Tähän vähän myös konkretiaa; astalolla vetojäljet ylemmästä kevytiskusta pitkin ohimon pintaa. Samaa ehkä nähtävissä alemman iskun ylemmän sakaran osalta:
Aikaisemmin laittamani animaatio taisi kärsiä haaksirikon, ainakin osittaisen. Voi siitä ainakin tarkastella astalointiin kulunutta kokonaisaikaa ja uhrin viime asentoja.
