Kuolemannaakka kirjoitti: Ma Helmi 03, 2025 10:30 am
Eli unohdetaan omat "varmat tiedot" tarvittaessa, vain siksi, että saadaan joku oma tarina toimimaan hetken ajan. Jatkuvasti nämä teoriat elää, niitä kerrotaan hetki ja sitten siirrytään taas uuteen, joka yleensä on täysin ristiriitainen sen edellisen kanssa. Mutta ei synny mitään epäilystä siitä, että jospa TÄMÄKIN teoria on ihan väärä, niinkuin se edellinenkin oli. Ollaan ikään kuin niin, että kaikki teoriat voivat tarvittaessa olla tosia, ja mitä vain kompataan, kunhan se näyttäisi mahdollistavan Annelin syyllisyyden.
Osuvasti selitit sen, miten
ideologiset ihmiset ajattelevat. Todellisuus muovataan omaa näkemystä tukevaksi hinnalla millä hyvänsä. Kokonaiskuvalla ei ole merkitystä, vain ainoastaan omalla idealistisella näkemyksellä siitä mitä olisi pitänyt tapahtua tai millaisen maailman ylipäätään pitäisi olla. Faktoihin ei tutustuta ja ne menevät täysin kognitiivisen tietoisuuden ohitse - ei niillä ole merkitystä jos ne eivät tue omaa näkemystä.
Tämänkaltainen maailmankuvallinen sensoorisokeus näyttäyty kaltaiselleni rationalistille todella erikoisena, ja sitä saattaa huomatakin että kuuluukin yllätyksekseen vähemmistöön joka pelaa kaikkien puolien pelit tasapuolisesti läpi valiten sen millä on parhaimmat sekä kestävimmät perustelut perustuen kokonaiskuvaan ja järkeviin tapahtumaketjuihin käyttäen myös intuitiota apuna, mutta kun on vuosia lukenut internetistä ideologisten ihmisten sensuroimatonta ajatuksenjuoksua niin se on kyllä hyvinkin mielenkiintoista huomata mitä kummallisempia mentaaliakrobaattisia temppuja ihmiset kykenevät tekemään puolustaakseen omaa vankkaa näkemystään asiasta kun asiasta.
Asioita ei ajatella, vaan siitä asiasta on se mielipide X, ja tämä mielipide X on se oma rakas näkemys jonka eteen voidaan uhrata aikaa ja energiaa aivan tajuttoman paljon. Ja mitä enemmän aikaa ja energiaa sille mielipiteelle uhrataan, sitä rakkaammaksi se mielipide tulee. Koska jos se ei tulisi rakkaammaksi, sittenhän resurssit olisi käytetty turhaan. Toki jotkut ymmärtävät tässä prosessissa sen, että jossain vaiheessa on parasta minimoida tappiot ja poistua näyttömöltä vähin äänin.
Ulvilan murha on mielenkiintoinen ilmiö, ikäänkuin ihmiskognitioiden vinoumien stressitesti jossa on mukana koko kirjo; sokeaa auktoriteettiuskovaisuutta, mediapropagandalle altistumista, inhimillistä tarvetta uskoa arkkityyppiseen pahaan äitipuoleen sekä valheellisen ockhamin partaveitsen tulkintaan täynnä vahvistusharhoja sekä muita sangen monimutkaisen ihmismielen aiheuttamia ajatusrakennelmia. Ikäänkuin yhteiskunnallinen keskustelu pienoiskoossa. Vasemmalla uskotaan idealismiin, siitä millaisen hyvän ja tasa-arvoisen maailman pitäisi olla, ihmisten täytyy olla tasa-arvoisia keskenään ja olla anteliaita sekä puhaltaa yhteen hiileen ja kaikki tulkinnat todellisuudesta tehdään sen pohjalta. Raakaa, maailmallista todellisuutta muovataan omaa näkemystä tukevaksi ties millä ihmeellisimmillä ajatustempuilla positiivisen syrjinnän tai muunkaltaisilla woke-rakennelmien tuotoksilla, kun taas sitten oikealla uskotaan vapauteen ja siihen että maailma on sitä mitä se on, ihmiset ovat itsekkäitä ja heillä on erilaisia ominaisuuksia ja ihmisten vapauden maksimointi on kaikista hyveistä se parhain.
Ehkä kaukaa haettu aasinsilta Ulvilan tapaukseen, ehkä ei. Mutta ainakin mietittävää jos ei muuta. Kyseenalaistakaa omia ajatuksianne, kyseenalaistakaa myös muiden ajatuksia. Ettette te muuten voi löytää totuutta, olettaen että totuus edes on sinulle itseisarvo. Ei se sitäkään ole kaikille. Ja jos ymmärtäisimme sen että totuuksia on olemassa, mutta totuuteen pääseminen saattaa vaatia joskus paljon vaivaa sekä uhrauksia astua omalle epämukavuusalueelle "entä jos minä olenkin väärässä? Mitä todistusaineistoja minulle on puolesta ja vastaan?" niin tämäkään tapaus ei olisi koskaan paisunut näin massiiviseksi paskakasaksi.
"Vaikka meidän oma oikeustajumme miten sanoisi että näitä ihmisiä on kohdeltu väärin, on syytä painottaa että heitä on kohdeltu aivan laillisesti."