Janne Puhakan murha Espoossa 13.10.2024

[Taalasmaan Ulla]

Lainaus:
Tarkoitus oli viedä Frida ulkoilemaan uuden kumppanin koirien kanssa, jotta lemmikit tutustuisivat toisiinsa. Miehen mukaan Puhakka oli ajatellut, että Fridakin muuttaisi lopulta heidän luokseen asumaan.

Lähde:
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000011106257.html

________________________
Mielenkiintoinen ja merkittävä kommentti mitä lähemmäksi tekoaikaa mennään.

Pidän erittäin mahdollisena juuri tämän koira-asian olleen triggeri. Mielenkiintoinen toimintatapa koiran suhteen pyrkiä tekemään yksin päätöksiä yhteisen koiran suhteen keskustelematta asiasta ensin toisen koiran omistajan kanssa. Kukahan rahoitti tämän koiran alun perin.

Koira oli alunalkaen Puhakan idea ja Nordmo oli siihen hankintaan lisännyt kommentin, että jos koiran laittaa se tulee olla metsästykseen sovelias. Puhakka oli sanonut myös että koiraa ei viedä Norjaan se on hänen. Tämä siinä yhteydessä kun Nordmo oli kertonut Puhakalle muuttavansa takaisin Norjaan.

Tämä on erityisen mielenkiintoista, että koiran hankinta oli alun perin Puhakan idea, mutta käytännössä sen hoito jäi lähes kokonaan entiselle puolisolle. Tämä herättää kysymyksen siitä, missä määrin hän todella kantoi vastuuta eläimestä vai oliko kyse enemmänkin siitä, että hän halusi pitää päätäntävallan ilman todellista sitoutumista arjen hoitoon.

Vastuun jakautuminen vaikuttaa olleen hyvin yksipuolista. Nordmo oli se, joka huolehti koiran päivittäisestä hoidosta, mutta Puhakka koki silti oikeudekseen asettaa ehtoja ja määritellä, mitä eläimelle saa tai ei saa tehdä (kuten sen, että sitä ei saa viedä Norjaan). Tämä asettaa hänen toimintansa erikoiseen valoon, sillä jos hän ei ollut halukas osallistumaan koiran hoitoon tai ottamaan siitä arjessa vastuuta, miksi hän kuitenkin halusi sanella miten sitä koskevat päätökset tehdään?

Tämäntyyppinen toiminta kertoo valikoivasta vastuunkannosta. Silloin kun kyse oli hoitamisesta, vastuu oli Nordmolla, mutta silloin kun päätöksenteko tuli ajankohtaiseksi, Puhakka halusi säilyttää määräysvallan. Tämä luo mielenkiintoisen dynamiikan tilanteeseen.

[MLV]

Tämänkin voisi Tapani Mäkinen tietää. Hänkin on yksi mahdollinen kylpytakin testaaja, on aina siellä missä tapahtuu vaikka asuu 35km päässä.

Lyhyt lainaus pidemmästä jutusta HS:sta "HELSINGIN yliopiston professori ja Husin sydänkirurgian osastonylilääkäri Karl Lemström avasi Tapani Mäkisen rintakehän uudestaan, ja asensi mandariinin kokoisen apupumpun sydämen viereen."

Omituinen vyyhti kaiken kaikkiaan tuon Mäkisen suhteen.

[Criminal Minds]

Olikohan viimeinen niitti uhrin kiinnijääminen valehtelusta jälleen?
R on saattanut kysyä, että vietkö Fridan tapaamaan uuden kumppanin koiria ja tämä viattomasti kieltänyt koko jutun, vaikka R oli juuri kuullut asiasta toisaalta.

[sivusta_seuraaja]

↑↑↑

Ei oikeuta ottamaan henkeä toiselta!
RN.llä on kuitenki ollut elämässään eläimiä läsnä, koska on eläinlääkäri(kin). Hänellä on myös lapset. Unohtuko nuo tuossa kiimassa?
Unohtu, ihan täysin, kaikki muut -paitsi "Minä olen niin rakastunut..enkä ole ketään rakastanut ennen näin paljon". Järkyttävää.

Lainaukset korvattu kolmella nuoliviittauksella
-NILS-

[liukaslahna]

– Suunnitelmallisuus voi olla vain sitä, että henkilö on etukäteen pohtinut toisen ihmisen tappamista ja sitten hän toteuttaa henkirikoksen. Tekijä voi tarkkailla uhria etukäteen ja selvittää hänen liikkeitään, rikostarkastaja (evp.) Petri Rainiala sanoo.

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/hel ... ta/8686140

Aika 50/60 keissi, jos olisi pakko lyödä vetoa niin menee tappona, tekijän tausta on niin puhdas ja luonteen kuvaukset uskottavia.

[Ulrica]

Teon jälkeen Puhakan äitiin ärtynyt suhtautuminen voisi linkittyä tuohon koira-asiaan. Äiti oli osallisena tässä uuden kumppanin koirien ja Fridan 1. Kohtaamisessa tai sellaisena Rolfille asia oli tullut ilmi.

Puhakka vei kumppanin koirat ensin äidille ja tuli sitten hakemaan Fridan. Henkirikos keskeytti koirien minkäänlaiseen tutustumisen toisiinsa.

Frida oli Rolfille tuossa elämäntilanteessa ehkä rakkain. Ei häntä enää häirinnyt tulkintani mukaan petollisen poikaystävän touhuilut kumppaneineen. Nuo pari viikkoa aikaisemmin uutisoidut tappoviestit on läppää, naureskelua lähinnä tilanteelle tulkitsen.

Puhakan äidille korvaus hyväksyttiin korkeimpana puolustukselta. Äiti odotti pari tuntia turhaan puistossa uhria ja Fridaa.

Mä pidän enemmän motiivina tätä koira-asiaa, sen kiinni pitämisestä kuin mustasukkaisuutta ja parisuhteen päättymistä. Syy henkirikokseen löytyy tekopäivästä, tekohetkestä vaikuttimena kaikki viime ajan tapahtumat kuormittavina tekijöinää, ei parisuhdemotiivia.

[Taalasmaan Ulla]

:
Tämäntyyppinen toiminta kertoo valikoivasta vastuunkannosta. Silloin kun kyse oli hoitamisesta, vastuu oli Nordmolla, mutta silloin kun päätöksenteko tuli ajankohtaiseksi, Puhakka halusi säilyttää määräysvallan. Tämä luo mielenkiintoisen dynamiikan tilanteeseen.

Ei oikeuta ottamaan henkeä toiselta!
RN.llä on kuitenki ollut elämässään eläimiä läsnä, koska on eläinlääkäri(kin). Hänellä on myös lapset. Unohtuko nuo tuossa kiimassa?
Unohtu, ihan täysin, kaikki muut -paitsi "Minä olen niin rakastunut..enkä ole ketään rakastanut ennen näin paljon". Järkyttävää.

En ole oikeuttanut hengenriistoa. En ole sanonut, enkä vihjannutkaan näin. Se, että analysoidaan tapahtumien taustoja ja osapuolten toimintaa, ei tarkoita tekojen hyväksymistä tai oikeuttamista. Tämä keskustelutyyli, jossa luodaan olkinukkeja ja hyökätään väitteitä vastaan, joita kukaan ei ole esittänyt, ei edistä rehellistä keskustelua. Jos haluat kritisoida jotain, kritisoi sitä, mitä olen oikeasti sanonut.

Lainaustornia lyhennetty
-NILS-

[Oppenheimer]

Kuten jo totesin, psykiatritutun sanomisilla ei ole vähäkään merkitystä asian ratkaisussa. On toki uskottavaa, että eläinlekuri oli "psyykkisesti huonovointinen" eli masentunut, kun puoliso jätti ja rahat oli mällätty. Psyykkisesti huonovointinenkaan ei saa kuitenkaan tappaa ihmistä. On todennäköistä, vaikka mitään tilastotietoja asiasta tuskin on, että suurin osa murhamiehistä ja -naisista on psyykkisesti huonovointisia ja juuri se johtaa tekoon. Taustalla on pettymyksiä eri elämänalueilla ja se vetää mielen matalaksi. Yleensä uhri nähdään nimenomaan syynä pettymyksiin joko perustellusti tai täysin perusteettomasti. Puhakan käytös uhria kohtaan ei ole ollut välttämättä erityisen kunnioittavaa tai toista huomioivaa, mutta minkäänlaista provosointia, mikä ehkä moraalisella tasolla oikeuttaisi teon, ei tässä keississä ole tullut ilmi.

Lainaustorni kaadettu
-NILS-

[Philippe]

Frida oli Rolfille tuossa elämäntilanteessa ehkä rakkain. Ei häntä enää häirinnyt tulkintani mukaan petollisen poikaystävän touhuilut kumppaneineen. Nuo pari viikkoa aikaisemmin uutisoidut tappoviestit on läppää, naureskelua lähinnä tilanteelle tulkitsen.

Huumorilla verhotut kaverille kerrotut murhafantasiat kertovat pitkälle mieleen iskostuneesta surmaamisen halusta. Itsekin sanoo, että tästä on muodostunut pakkomielle.
Tosiaan, Nordmon mielentila lähenteli psykoosia, heilui todellisuuden kahta puolta. Näin voi käydä myös henkilölle, joka on ollut siihen asti normioloissa niin mukava ja kunnollinen kuin todistajanlausunnoissa kuvataan.

[PiukuPauku]

Onko kukaan saanut ETPK käsiinsä?

Vai onko jo jossain julkaistu ja mä oon scrollannu ohi..?

[URSA]

Olikos uhri oikein petollinen.

Älkää olko naurettavia. Ei täysin normaalit joskin ikävät ihmissuhdekuviot ole perusteltu syy murhalle. Murhaaja on jo 66 -vuotias ja ymmärtää kyllä kuinka omia aggression tunteita pitäisi käsitellä niin ettei kukaan kuole. Uhri ei ole heti kertonut uudesta suhteesta koska ei ole alussa ehkä uskonut sen osoittautuvan kestäväksi.

Koirahan pelkäsi metsästystilanteessa aseesta kuuluvia ääniä joten murhaaja on saanut sen pelkäämään ääniä jo aiemmin. Uhri varmaan suunnitteli pitävänsä koiran ettei sen tarvitsisi enää pelätä metsästystilanteissa vaan se voisi elää seurakoiran elämää kumppanin koirien kanssa.

[Taalasmaan Ulla]

Tässä viestissä näkyy jälleen se sama virheellinen oletus, että psyykkisen voinnin arviointi olisi jotenkin irrelevanttia rikosoikeudellisessa harkinnassa. Kuten jo aiemmin totesin, rikosoikeudellinen arviointi ei tapahdu mielipiteiden tai yksittäisten uskomusten pohjalta, vaan kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon useita eri tekijöitä, mukaan lukien syytetyn mielentila, joka voi vaikuttaa teon tahallisuuden ja harkinnan arviointiin. KKO:n linjauksissa tämä on ollut selkeä osa oikeudellista harkintaa.

Se, että joku ei pidä tätä merkityksellisenä, ei muuta sitä tosiasiaa, että oikeudellinen käytäntö ottaa sen huomioon. Psyykkinen vointi voi olla olennainen osa esimerkiksi tahallisuuden arviointia. Ei siksi, että se ”oikeuttaisi” teon, vaan siksi, että se vaikuttaa siihen, missä määrin teko on ollut suunniteltu, harkittu tai impulsiivinen. Oikeudellinen analyysi ei ole tunteisiin perustuvaa pohdintaa, vaan se nojaa konkreettiseen näyttöön ja oikeuskäytäntöön.

Vaikka yrität esittää psyykkisen voinnin tarkastelun jonkinlaisena ”teon oikeuttamisena”, kyse ei ole siitä. Asioiden analysoiminen ja niiden ymmärtäminen ei tarkoita hyväksymistä. Jos joku haluaa kritisoida oikeudellista käytäntöä, olisi hyvä ensin ymmärtää, miten se tosiasiassa toimii, eikä rakentaa olkinukkeja väittämällä, että psyykkisen voinnin arviointi olisi turhaa tai irrelevanttia rikosoikeudellisessa harkinnassa.

Oikeudellinen arviointi ei tapahdu mututuntumalla tai sillä perusteella, mikä yksittäisestä ihmisestä tuntuu relevantilta, vaan se pohjautuu vakiintuneisiin periaatteisiin ja käytäntöihin. Jos haluaa haastaa tätä kokonaisuutta, se tulisi tehdä juridisin argumentein, ei henkilökohtaisilla mielipiteillä siitä mikä tuntuu merkitykselliseltä tai ei.

Piiitkäksi venähtänyt lainaustorni kaadettu
-NILS-

[Ulrica]

Psyykkisesti huonovointinenkaan ei saa kuitenkaan tappaa ihmistä. On todennäköistä, vaikka mitään tilastotietoja asiasta tuskin on, että suurin osa murhamiehistä ja -naisista on psyykkisesti huonovointisia ja juuri se johtaa tekoon. Taustalla on pettymyksiä eri elämänalueilla ja se vetää mielen matalaksi. Yleensä uhri nähdään nimenomaan syynä pettymyksiin joko perustellusti tai täysin perusteettomasti. Puhakan käytös uhria kohtaan ei ole ollut välttämättä erityisen kunnioittavaa tai toista huomioivaa, mutta minkäänlaista provosointia, mikä ehkä moraalisella tasolla oikeuttaisi teon, ei tässä keississä ole tullut ilmi.

Mä olen erimieltä ketjun syytetyn profiloinnistasi. Kuvaamasi profiili näin vakavassa rangaistusvaatimuksessa olisi mielentilatutkimuksen alainen henkilö. Tähän ei oikeus päätynyt, jolla kuitenkin kaikki mahdollinen tieto teossa, näytössä ja olosuhteissa. Tämän oikeuden ratkaisun perusteella pidän tulkintaasi tekijästä vääränä.

[sivusta_seuraaja]

TÄmä ei siis ollut sinulle, vaan kaikille täällä.

[Allvien]

Täällä on sen verran sakeaa horinaa ja jopa uhrin syyllistämistä nimeltä mainitsemattoman henkilön toimesta, joten pakko lyhyesti kommentoida asiaa.

Kokonaisarviointihan ei tarkoita sitä, että todisteilla olisi keskenään sama painoarvo tai tarkoitus. Lyhyesti sanottuna tuomioistuimessa otetaan kyllä kaikki asiassa esitetty näyttö huomioon, mutta henkirikosasiassa tämän tyyppisillä horinoilla ("Janne petti ja jätti, oli se Rolf ihan kiva tyyppi ja en olisi uskonut hänestä, päässä sumeni" jne.) on lähes nollaluokan todistusarvo verrattuna muuhun esim. teosta saatavilla olevaan kirjallisiin todisteisiin ja vaikkapa poliisin kertomukseen. Toki tämä riippuu ihan tapauksesta. Ainakaan mediasta saamani tietojen perusteella syytetyn läheisten kertomuksista ei kuitenkaan nähdäkseni ilmennyt mitään sellaista olennaista, jonka mukaan tekoa ei voisi arvioida murhana. Sitä paitsi syytetyn läheisten kuuleminen ole mikään syyksilukevan tuomion edellytys edes, varsinkaan jos kyse on vain parisuhdeasioista. Yleensä henkirikosasioissa on muuta näyttöä kyllä ihan riittävästi.

Syytetyn harmituksella ja petetyksi tulemisen kokemisella tai sillä, että hän on läheisten mielestä kiva tyyppi ja hän ei ollut viimeiseen pariin viikkoon oma vanha itsensä (tai ettei Janne ole hoitanut koiraa tarpeeksi), ei ole lähes minkäänlaista merkitystä lopputuloksen kannalta, kun otetaan huomioon itse teko ja siitä todisteilla saatavilla olevat tiedot. Ei ole mitään syytä epäillä syytetyn syyntakeisuutta ja todisteet (ja itse teko) pikemminkin tukevat suunnitelmallisuutta kuin hetken mielijohdetta koskevaa vaihtoehtoista tapahtumainkulkua. Ei harmitus tai mikään muukaan vastaava tuntemus ole peruste henkirikokselle. Puolustus on äärimmäisen hataralla pohjalla, kun on jouduttu tukeutumaan tämänlaisiin lillukanvarsiin, syytetyn ja uhrin parisuhdestatukseen tai koiran hoitamiseen. Oikeudessa voi toki esittää kaikenlaisia todisteita, mutta se ei tarkoita, että tuomioistuin pitäisi näitä keskeisinä seikkoina.

On ihan ymmärrettävää, että henkirikokset herättävät erilaista keskustelua, mutta oikeudellisesti ratkaisevaa on teko ja siihen liittyvät todisteet, ei se, millaisia henkilökohtaisia mielipiteitä uhrista tai syytetystä esitetään (vaikka niitä esitettäisiinkin oikeussalissa saakka). Keskeistä on nimenomaan objektiivinen narratiivi, ei syytetyn subjektiivinen kokemus harmituksesta. Harmitus ei mitenkään lievennä teon arviointia, vaikka se voikin tarjota "inhimillisen selityksen" teolle.