Kadonnut Hilkka Laitinen, 49 v. kotoaan Lahden Nastolasta 19.7.1972

Suomessa kadoksissa olevat henkilöt
aamu
Sofia Karppi
Viestit: 414
Liittynyt: Ti Loka 21, 2008 10:11 pm
Paikkakunta: Tampere

Viesti Kirjoittaja aamu »

Voihan tietysti vaatekappaleistakin jotain selvitä, ainakin nyt jos niissä on verta? Harmi, etteivät luut osoittautuneet läpimurtolöydöksi.
villivadelma
Jane Marple
Viestit: 1067
Liittynyt: Ke Huhti 18, 2007 8:14 am

Viesti Kirjoittaja villivadelma »

Onko siis niin, että molempien kaivauspaikkojen luut ovat eläimen jäänteitä?
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

MissHolmes: muuten järkeenkäypä mahdollisuus mutta miksi ihmeessä se vaatekappale sinne pitäisi viskata? Luulisi sen ainakin ihmetystä herättävän, jos nyt ei varsinaista murhaepäilyä.

Olisikohan se päiväpeitto tai sen rippeet voineet säilyä näin pitkään? Mitähän matskua se oli? Tuohon aikaan kai harrastettiin aikas paljon keinokuituja?

Onkohan mahdollista saada selville löydon tarkka väri?

Minkähänlaiset vaatteet Hilkalla olikaan päällään kadotessaan...?
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
lost
Olivia Benson
Viestit: 713
Liittynyt: Ti Huhti 17, 2007 5:11 pm

Viesti Kirjoittaja lost »

Minulle tuli tuosta vaatekappaleesta ensin mieleen, että se on ollut joku vanha rääsy vain, johon rakas lemmikki on kääritty ennen hautaamista. Pistää kuitenkin miettimään, että miksi eläin haudattaisiin tuollaiseen paikkaan? ja vielä se, että luista oli löydetty teurastuksen jälkiä.

Tämä oli kyllä aika pettymys, mutta eikös vielä ollut se toinen paikka, josta jäänteitä oli löytynyt?
Ihmiset valehtelevat, todisteet eivät.
atzq92
Nikke Knatterton
Viestit: 150
Liittynyt: To Kesä 21, 2007 10:56 pm

Viesti Kirjoittaja atzq92 »

no voi kökkö!!! Toivottavasti edes vaatteet voisivat olla hilkan!!!
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Tämä jota ainakin minä epäilen Hilkka L:n murhasta, oli jotenkin alkukantaisen ovela ja viekas mies, lisäksi todistajien mukaan aivan häikäilemätön ja röyhkeä. On saattanut keksiä jonkin kätkemistavan, jollaisia yllä pohditaan.
Nothing is quite what it seems
Koljo
Remington Steele
Viestit: 228
Liittynyt: To Tammi 17, 2008 4:54 pm

Viesti Kirjoittaja Koljo »

Arvaus:

Hilkka sai tarpeekseen nöyryytyksistä ja kutsui Riitan kahville. Kahvin yhteydessä ilmoitti, että rakastavaiset saavat nyt toisensa sillä hän hakee avioeroa. Urho on kysynyt, että tietääkö kukaan päätöksestä, mihin Hilkka vastaa kieltävästi. Riittakin tietää, että eron yhteydessä Urho (ja samalla hän itse) jää ilman omaisuutta, mutta kuolemantapauksessa omaisuus siirtyy Urholle (ja hänelle). Voi olla, että asiasta on päästy "yhteisymmärrykseen" (Urho ja Riittaa esittäneet niin) ja Hilkka on mennyt soittamaan ystävälleen ilmoittaakseen, että eroavat. Hilkan valitessa numeroa pariskunta toimii ja päättää eliminoida Hilkan heti (tästä on voitu sopia/keskustella jo aiemmin). Toinen hyökkää Hilkan kimpuun toisen pitäen vahtia ikkunasta. Päiväpeitto on voitu heittää Hilkan päälle, jotta vastaanpano olisi hankalampaa (tästä myös verijäljet) ja saataiin yllätyshyökkäykseen lisäetua. Puhelimen luuri ei mene kunnolla paikoilleen. Ääniä ei kuulu, koska päiväpeitto tukahduttaa ne. Kamppailua on voitu käydä keittiössä. Hilkan kuoltua hänet siirretään vaatehuoneeseen minkä ovi lukitaan. Illan kuluessa mietitään mitä ruumiille tehdään. Päätetään ajaa se yön pimeydessä hävitettäväksi (mihin lie...?). Urho polttaa päiväpeiton takapihallaan ettei se paljasta ruumista maastossa (unohtunut epähuomiossa asunnolle, kun ruumis on pakattu kuljetuseen jollain muulla liinalla/muovilla).

Itseäni ihmetyttää, että oliko koira sisällä talossa "surmahetkellä"? Uskon, että olisi haukkunut jos Hilkan kimppuun olisi käyty.

Onko Riitan liikkeistä tietoa tuona kyseisenä päivänä? Ollut koko päivän (varsinkin surmahetken) töissä?
Tampereen Tyttö
Alibin Kestotilaaja
Viestit: 5424
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 8:18 pm

Viesti Kirjoittaja Tampereen Tyttö »

Olen samoilla linjoilla edellisen kanssa. Näin olisi voinut tapahtua.
Kuitenkin Urho tosiaan nähtiin aitaa maalaamassa ja toisaalta Riittaa ei nähty. Onko Riitalla alibi kyseiseltä ajalta?
-Takuulla, sano Tampereenlikka!
epäilys
Nikke Knatterton
Viestit: 190
Liittynyt: Ma Syys 24, 2007 4:36 pm
Paikkakunta: Tyly Kaupunki

Viesti Kirjoittaja epäilys »

Jaahas. No mistähän niissä yleisövihjeissä oli vihjattu... Ei mee kaaliin, tuskin siellä kukaan oli umpimettässä kaivellu huvikseen ja sitten ilmoittanut löytäneensä luita... kuitenkin vissii aika syvällä olleet kun oikeen krp tullut informoiduksi...

Ja haa, se keuhkoparantola toimo vielä 80-luvulla kehitysvammahoitolana ja pakolaiskeskuksena.
Syytä epäillä.
Epäluuloinen
Alokas
Viestit: 3
Liittynyt: Ti Tammi 13, 2009 12:15 am
Paikkakunta: Pohjanmaa

Hilkka laitisen tapaus

Viesti Kirjoittaja Epäluuloinen »

epäilys kirjoitti:Jaahas. No mistähän niissä yleisövihjeissä oli vihjattu... Ei mee kaaliin, tuskin siellä kukaan oli umpimettässä kaivellu huvikseen ja sitten ilmoittanut löytäneensä luita... kuitenkin vissii aika syvällä olleet kun oikeen krp tullut informoiduksi...

Ja haa, se keuhkoparantola toimo vielä 80-luvulla kehitysvammahoitolana ja pakolaiskeskuksena.
Minua kiinnostaa kovasti keskustelut Hilkka Laitisen katoamisesta. Työskentelin nimittäin itse Mallasjuoman varastolla samaan aikaan Urho Laitisen kanssa. Kuten täälläkin on kuvattu, Urho oli kova työmies ja muutenkin kova mies! Hänellä oli kaksi Dodgea, toinen valkoinen ja toinen musta, joilla hän kävi töissä vuoropäivin. Nimitimme häntä rikas-Laitiseksi.

Kun Urho tuli töihin, ensimmäinen tehtävä hänellä oli napata varastohallista koppa vanhaa A-olutta ja piilottaa se muualle varaston kätköihin. Sitä sitten juotiin koko päivä. Kahvit keitettiin aina vichy-veteen. Urho oli johtaja-hahmo!

Urho järjesti usein viikonloppujuhlia talossaan Nastolassa ja meidät työkaveritkin kutsuttiin monesti mukaan juomaan konjakkia. Tässä vaiheessa Hilkka oli jo kadonnut.

Ehkä Hilkan tapauksen taustaa valottaa kaksi seuraavaa tapausta, jotka kuvaavat Urhon käyttäytymistä:

1) Hän kertoi olleensa sodan aikana vääpeli. Hän totesi muun muassa: "Upseereilla ei ollut mitään jakoa ruveta meille vittuilemaan. Vittumaiset upseerit käytiin yöllä hukuttamassa suon silmään, eikä yhtäkään koskaan löydetty". Onko Hilkka upotettu suohautaan? Onko Nastolassa soita?


2) Kerran hän tuli kahville pullaa leikatakseen leipäveitsi kädessä. Osoitin häntä sormellani ja vitsailin: "Kenet sinä meinaat nyt tuolla tällä kertaa tappaa?" Se oli ainoa kerta, jolloin Urhon pokka ei pitänyt, vaan hän valahti aivan kalpeaksi. Oliko Hilkka surmattu leipäveitsellä?

Olin myös jonkin aikaa Mallasjuomalla autonapumiehenä ja kuskina oli Urhon tyttären mies. Tämä mies kertoi eräällä ajomatkalla minulle, että he kaikki (koko perhe) tietävät kyllä Urhon tappaneen Hilkan, mutta asiaa ei pystytä todistamaan. Niinkö siinä kävi?

Nimimerkki "Epäluuloinen"
Aina yhtä epäluuloinen
Avatar
Blues
Rico Tubbs
Viestit: 1225
Liittynyt: Ti Heinä 17, 2007 3:11 pm
Paikkakunta: Aurinkoinen Etelä

Viesti Kirjoittaja Blues »

^
Olipa mielenkiintoista tekstiä. Tuota lukisi enemmänkin.

Kauanko olitte työkavereita? Tunsitko itse Hilkan?
Järjestettiinkö näitä juhlia jo ennen Hilkan katoamista, vaiko vasta sen jälkeen?
Kertoiko tämä tyttären mies mitään tarkempaa?
Mä voin tehdä mitä vaan, mitä haluan mä saan, mitä haluan mä voin.
Doctor Lecter
James Bond (Daniel Graig)
Viestit: 18206
Liittynyt: Pe Kesä 22, 2007 9:32 am

Re: Hilkka laitisen tapaus

Viesti Kirjoittaja Doctor Lecter »

Epäluuloinen kirjoitti:Urho järjesti usein viikonloppujuhlia talossaan Nastolassa ja meidät työkaveritkin kutsuttiin monesti mukaan juomaan konjakkia. Tässä vaiheessa Hilkka oli jo kadonnut.
Hilkan hyville ystäville ja tuttaville, mm. baaria hänen kiinteistössään pitäneelle nuo juhlat loppuivat kuin seinään Hilkan katoamisen jälkeen ja pian alkoikin ihmeellinen hävikki baarin varastosta, joka sekin sijaitsi Laitisen kiinteistössä. Jonkin ajan kuluttua - ehkä päästäkseen eroon "liian läheisistä" henkilöistä, Urho rupesi irtisanomaan yrittäjiä kiinteistöstä, mutta esim. baariyrittäjä lähti jo ennen riitaa. No, näistä jo kirjoitin sivulla kolme. Kovin oli kiusallista kyselyt Hilkasta, kuten sekin pieni poika, joka Urholta viattomana, ”että missähän se täti oikein on?”. Urho sai odottamattoman yskänpuuskan ja ohitti kysymyksen...

Löytyiköhän sitä suljettua/peitettyä kaivoa koskaan tuolta Ratsutien 48:n tontilta mistä huhuttiin vielä vuonna -78?
Aina kun kuulen sanan suvaitsevaisuus, poistan varmistimen!
Teme-84
Harjunpää
Viestit: 317
Liittynyt: Ti Elo 19, 2008 7:01 pm
Paikkakunta: Kokkola

Re: Hilkka laitisen tapaus

Viesti Kirjoittaja Teme-84 »

Epäluuloinen kirjoitti:
2) Kerran hän tuli kahville pullaa leikatakseen leipäveitsi kädessä. Osoitin häntä sormellani ja vitsailin: "Kenet sinä meinaat nyt tuolla tällä kertaa tappaa?" Se oli ainoa kerta, jolloin Urhon pokka ei pitänyt, vaan hän valahti aivan kalpeaksi. Oliko Hilkka surmattu leipäveitsellä?
Mielenkiintoista. Ja päiväpeittohan oli ollut verinen.. Olihan siinä Urholla motiivia kerrakseen Hilkan tappamiseen, mm. avioehto.
Scythe

Viesti Kirjoittaja Scythe »

Alibi teki v. 1987 jutun helsinkiläisestä selvännäkijästä Aune Mäkisestä, joka oli tuolloin yksi Suomen tunnetuimpia selvännäkijöitä. Mäkistä oli lehden mukaan käytetty apuna myös monien rikosjuttujen selvittämisessä. Hilkka Laitisen katoamisesta Mäkinen kertoo seuraavaa:
- Asiaa tutkiva lääninkomisario soitti minulle ja kysyi, miten minä näen asian. Minä näin lauantaiyön, jolloin aviomies saapui kotiin ja löi rautatangolla vaimonsa niskan poikki. Farmariautolla hän vei ruumiin pitkässä, matalassa laatikossa 7 - 11 kilometrin päässä sijaitsevaan paikkaan, jossa jokin kohisi ...
- Mies pisti ruumiin jonkin jauhinkoneen läpi ja uskoi tehneensä täydellisen rikoksen. Hän teki kuitenkin yhden virheen: hän ei poistanut vaimolta kultakoruja, joita tämä käytti aina paljon sekä sormissa sekä ranteissa. Kulta ei katoa. Asia tulee vielä selviämään, sen tiedän varmasti.
Näihin selvännäkijäjuttuihin suhtaudun ainakin itse melkoisella varauksella, mutta oli sen verran mielenkiintoinen jutun pätkä, että laitoin tähän ketjuun. Tiedä sitten miten hyvin Mäkinen on tietänyt tapauksesta etukäteen. Urho Laitinen ei tainnut ainakaan omistaa farmariautoa?

Alibi 5/1987
Epäluuloinen
Alokas
Viestit: 3
Liittynyt: Ti Tammi 13, 2009 12:15 am
Paikkakunta: Pohjanmaa

Viesti Kirjoittaja Epäluuloinen »

Scythe kirjoitti:
Näihin selvännäkijäjuttuihin suhtaudun ainakin itse melkoisella varauksella, mutta oli sen verran mielenkiintoinen jutun pätkä, että laitoin tähän ketjuun. Tiedä sitten miten hyvin Mäkinen on tietänyt tapauksesta etukäteen. Urho Laitinen ei tainnut ainakaan omistaa farmariautoa?

Alibi 5/1987
Työskentelin siis Mallasjuomalla loppukesästä 1972 syksyyn 1973 yhdessä Urho Laitisen kanssa ja silloin hänellä oli kaksi isoa amerikkalaista autoa, joista toinen siis oli musta ja toinen valkoinen. Muuten ne näyttivät samanmerkkisiltä. Ne olivat molemmat limousine -tyyppisiä porrasperäisiä autoja, joissa oli erittäin iso tavaratila. (sanoin aikaisemmin, että ne olivat Dodgeja, mutta en ole varma, sillä joku viittasi myös Plymouthiin. Ks.

http://www.oldcarmanualproject.com/broc ... 02_jpg.htm)

Työskentelimme siis samoissa tehtävissä suunnilleen niihin aikoihin kun Hilkka oli juuri kadonnut ja Urho järjesti usein kutsuja työkavereille kotonaan. Urho oli kaikin puolin rehti työkaveri ja kova työmies. Hän oli tietysti äärimmäisen kova, niin kuin kovia kokeneet sodan käyneet miehet usein ovat.

En enää toista hänen kertomustaan sodasta, mutta se oli äärimmäisen agressiivinen. Tietääkö joku hänen vaiheistaan sodassa? Hän itse siis kertoi olleensa vääpeli. Netistä löytyy luettelo henkilöistä, joille ei voitu toimittaa kunniamerkkiä. Eräs heistä on

(http://www.suku.fi/linktoold/hakem/luet ... 033mls.htm):

Laitinen, Urho Kalervo, kers. 24.Tal.K.

Tämä henkilö ei ole surmansa saaneiden joukossa:

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... ikki&i=180

Mikähän oli Urhon toinen nimi? Olisi kiinnostavaa tietää, oliko hänen komppaniassaan paljon kadonneita upseereita.
Aina yhtä epäluuloinen
Vastaa Viestiin