Tuo taksitarinakin oli tyyliltään miesten "kaverin kaverin" tai "tutun" kertomaa. Huoh... Miksi Marko Niemi edes vaivaantui tekemään tämän jakson? Susannen on varmuudella nähty lähtevän liikkeelle jalkaisin hotelli Hesperian edustalta Helsinginkadun suuntaan. Tätä ennen hän oli torjunut norjalaisen saattotarjouksen ja hesperian edustalla pyörineiden miesten kyytitarjoukset. Susanne olisi voinut ehtiä viimeiseen bussiin jos hän olisi lähtenyt vähän aikaisemmin norjalaisen luota. Susanne oli siis hyvin päättäväisesti päättänyt mennä kotiinsa kävellen. Olihan hän isänsä mukaan aikasemminkin harrastanut näitä iltakävelyjä kotiinsa viihteeltä palatessaan. Taksista ja Susannen nousemisesta taksin tai muun auton kyytiin ei myöskään ole mitään näköhavaintoja julkisuuteen tihkuneiden tietojen perusteella. Susanne on kyllä mahdollisesti noussut matkan varrella autoon, mutta jokainen joka pitää sitä todennäköisempänä vaihtoehtona kuin kävelemistä tämän uusimman podcast-jakson takia täytyy olla jotenkin yksinkertainen.
Susannen isä on kertonut seura-lehden haastattelussa, että Susanne pelkäsi jopa tuttujen miesten kyydissä ollessa. Susanne oli itse kertonut pikkusiskolleen Michaelalle (Camilla ei ole pikkusiskon oikea nimi, kuten olen asian selvittänyt sivulla 163) ettei koskaan voisi nousta vieraan miehen kyytiin. Tutun kyytiin nouseminen voi tietenkin olla mahdollista, mutta olen aivan varma, että poliisi on pystynyt kaikki Susannen tuttujen ja etenkin tuttujen miesten liikkeet murhayönä selvittämään.
Podcastin uusin bonusjakso ei tehnyt palvelusta Susannen eikä Seijankaan murhille. Päinvastoin se antaa nyt vain lisää tuulta tarinamummojen ja -pappojen agenttitarinoille (tässä murtovaras) ja vastaaville hourailuille. Poliisi luonnollisesti on kiinnostunut kaikista vihjeistä ja tarkistaa niistä kaikki, myös tämän ja muut hölmöt sellaiset koska mitä muutakaan poliisi tässä tilanteessa voi? Poliisi saisi todella jo harkita näiden kellarimurhien (ainakin Susannen) tutkintapöytäkirjojen avaamista yleisölle...