H. Solmunen kirjoitti: To Touko 08, 2025 3:40 pm
Se on kylläkin sillä tavalla, että ylemmät oikeusasteet luovat sitä pitävämpää oikeuskäytäntöä, jota käräjäoikeuksien tulisi soveltaen seurata. Ei niin, että yksittäinen käräjäoikeus vetää omaa linjaansa. Siinähän sitä oikeusturvaa poljetaan, jos käräjäoikeuksilla on omat linjansa ja vieläpä niin, että linja vaihtelee uhrin ja tekijöiden pärstäkertoimien ja taustojen mukaan.
Onhan tätäkin annettua ratkaisua perusteltu oikeuskäytännössä, monessakin suhteessa, ennakkotapaukset antavat pointteja puolesta ja vastaan.
Tähkän tapauksessa hovioikeus ei katsonut suostumusta puoltavaksi seikaksi sitä, että nainen käveli itse Tähkän hotellihuoneeseen. Malmin tapauksessa tytön omatoimisen kävelyn katsottiin puoltavan suostumusta.
Minustakin yksityiskohdana muun arvioitava tieto huomioiden, tässä tapauksessa se puoltaa paremmin suostumusta kuin on sitä vastaan.
Tähkän tapauksessa naisen vastustelun puuttumista ei katsottu suostumusta puoltavaksi seikaksi, Malmin tapauksessa katsottiin.
Menee varmaan aika semanttiseksi, mutta jos Tähkän tapauksessa olisi ollut tiedossa, että vastustelua on tapahtunut, se olisi tulkittu lisänäytöksi, että suostumusta ei ole ollut. Tämä on helposti vähän sellainen "koordinaatistokysymys" siinä mielessä, että jos mennään pakkaselta plussaan päin, niin onko oikein sanoa, että on lämpimämpää vai vähemmän kylmää?
Tähkän tapauksessa nopeasti tapahtuman jälkeen tehdyn ilmoituksen katsottiin puoltavan naisen kertomusta, Malmin tapauksessa ei.
Nuo kolme asiaa ovat käytännössä niitä harvoja asioita, joita voidaan seksuaalirikoksissa havainnoida aukottomasti, kun suostumusta arvioidaan. Näissä kahdessa tapauksessa ne on arvioitu täysin päinvastoin. Tähkän tapauksesta on ylemmän oikeusasteen tuomio, joka on oileuskäytännön kannalta painavampi.
Minä ymmärtäisin, että noita asioita arvioidaan kokonaisuutena. Minä olisin näkemässä, että tässä kokonaisuudessa vaikuttaa aika paljon se, että tytön lausunnoissa on ollut ristiriitaisuuksia todisteisiin nähden, sekä että hän itsekin myönsi, että on mahdollista että hän on ilmaissut suostumuksensa seksiin. Silloin syntyy minusta perustellustikin sellainen käsitys, että tytön itselleen päättelemällä rakentama tai hajanaisten muistikuvien pohjalta muodostunut narratiivi raiskauksesta ei ole todisteiden kanssa systemaattinen, ja siten vaikuttaa epäluotettavalta. Ilmeisesti tyttö on kuitenkin pysyttäytynyt tässä narratiivissa loogisesti, koska itse mielestäni vaikutti ensin varmalle, että hänet on jotenkin ohjattu tai johdateltu esim. metsään.
Se merkittävä ero noissa tapauksissa on, että uhrin ja tekijöiden kertomuksen laatu on täysin eri. Minä katson asiaa niin, että syyllisyys on arvioitu kertomusten perusteella ja kun syyllinen on sitä kautta päätelty, noita ulkoisesti havainnoituja todisteita on sitten painotettu joko rikosta puoltaviksi tai ei-puoltaviksi. Niin ei saisi olla. En myöskään ylipäänsä anna paljoa arvoa ihmisten kertomuksille muuten kuin viihdemielessä. Olen sen verran taidokasta lööperiä ja luikuria kuunnellut elämäni aikana, että en pidä kertomusten todistusarvoa kovin suuressa arvossa, varsinkaan silloin kun rikoksesta epäilty puolustautuu. Epäillyllähän on jo lain puolesta oikeus valehdella.
En ole tähkän tapauksesta lukenut muuta kuin mitä äsken googlailin vähän. Iltapäivälehdet puhuivat aika väkivaltaisen/rajun oloisesta toimnnasta. Onko siinä asianomistajan kertomuksessa samanlaista epävarmuutta ja muistiaukkoja, ja väitteitä ettei olisi ollut kykenevä tekemään päätöksiä, tapahtumien suhteen kun Malmin hommassa? Ilmeisesti tapahtumaa ei ainakaan ole keskeytetty ulkopuolisen toimesta, minkä jälkeen olisi siirrytty yksissä tuumin muualle?
Eli yhteenvetona, tuomioita joudutaan etenkin seksuaalirikoksissa jakamaan pitkälti kertomusten perusteella, koska varsinaista aukotonta näyttöä ei yleensä ole saatavilla. Se on oikeusturvan kannalta ikävää ja altistaa väärille tuomioille, jolloin joko uhri tai tekijä joutuu oikeusmurhan uhriksi. Holtittomaan seksuaalikäyttäytymiseen liittyy tietysti muitakin riskejä, kuten ei-toivottu raskaus ja sukupuolitaudit. Ei niitäkään riskejä saada kokonaan poistettua. Raiskaussyytteen riski tulee noiden jatkoksi. Selvinpäin munaa ei todellakaan tule työnnettyä joka paikkaan, mikä voisi näyttää potentiaaliselta, jolloin riskit pysyvät paremmin hallinnassa. Kännissä riskit kasvavat, mutta yleensä ihmiset ihan itse sitä viinaa kaatavat kurkustaan alas ja kantavat ne riskit. Paremmalla tytön kertomuksella tästä olisi pätkähtänyt tuomiot ilman muuta, jollloin miesten kännipäivän riskit olisivat lauenneet. Ihan kuten Tähkälle kävi.
Kyllähän tytön kertomuksen hataruus vähentää selvästi hänen luotettavuuttaan. Mutta minusta tuossa on vielä isompi tytön narratiivia nakertava tekijä on se, että tultuaan yllätetyksi "housut kintuissa" touhuista hän todistajanlausunnon ja ilmeisesti valvontakamera-aineistonkin mukaan lähti edelleen saman porukan matkaan. Ei oikein tuntuisi uskottavalta, että oli niin sekaisin tai peloissaan, että vaikka olisi halunnut lähteä pois lähti vaan edelleen raiskaajiensa mukaan, mutta että sitä sekaisin olemista tai pelkoa tämä vartija ei huomannut mitenkään.
