Cohle kirjoitti: Ti Kesä 03, 2025 11:47 pm
Leiritien havaintojen ja liikkumisten kellonajat pitäisi tarkistaa, vaikken liikaa muutamien viikkojen takaisiin kellonaikoihin nojaisikaan. Saahan niistä oikealla tavalla poimimalla sopivan tarinan.
Oikeudenkäynnin materiaali on nyt käyty kokonaisuudessaan läpi. Ei siitä paljoa irronnut... Cohlen esittämän toiveen mukaisesti koostin todistajalausuntojen mukaan tapahtumaketjuja siinä järjestyksessä kuin päättelin niiden tapahtuneen. Anteeksi siis pitkä viesti.
Tulilahden risteyksen ja tien tuntumassa
Lyytikäisen Lauri oli noin kello 19.00 (kellonaikaa hän ei tarkistanut kelloistaan) mennyt käymään lähinaapurinaan asuvan Kauhasen talossa, joka sijaitsee kertojan asunnolta leirialueen tien vieressä Varkauden maantielle päin. Hänen saavuttuaan Kauhasen saunan luo olivat häntä vastaan tulleet leirialueelle päin menossa olevat hänen tuntemansa Heikki Pelkonen ja Keijo Ruuskanen. Ruuskasella oli ollut Jawa-merkkinen mopedi ja Pelkosella oli ollut punainen moottoripyörä. Kun Kauhasessa ei ollut ollut ketään kotona, niin kertoja oli heti palannut takaisin kotiinsa. Kun hän oli päässyt kotiinsa, niin hän oli moottorien äänestä kuullut, kun mainitut Ruuskanen ja Pelkonen olivat tulleet leirialueelta takaisin. Pelkonen ja Ruuskanen olivat viipyneet leirialueella kertojen arvion mukaan noin 10 minuuttia. Leirialueen tiellä hän ei nähnyt muita sivullisia liikkumassa kuin Ruuskasen ja Pelkosen.
Lyytikäisen Laurin mukaan kello 20.00 aikoihin oli hänen veljensä Reino tullut työstä kotiin ja käynyt syömään. Reinon syödessä oli heille tullut kylään Heinäveden kirkonkylässä asuva Ake Asikainen vaimonsa Aune Asikaisen kanssa.
Lyytikäisen Reinon kertoman mukaan hän kirkonkylässä Osuuskaupan rakennustyömaalla ylitöitä tehtyään oli lähtenyt polkupyörällä ajaen kotiinsa kellon ollessa noin 20.00. Hänen ajettuaan Tulilahden tienhaaran kohdalle olivat siinä olleet Heinäveden ja Varkauden välisellä maantiellä aivan leiritien suun kohdalla Heikki Pelkonen ja Keijo Ruuskanen saman moottoripyörän päällä. Pyörän ajosuunta oli ollut Heinäveden kirkolle päin ja pojat olivat istuneet moottoripyörän päällä jaloillaan maahan tukien pyörän koneen käydessä. Reinon ajaessa hiljaa poikien ohi oli toinen pojista, hänän muistamatta kumpi, sanonut: ”Vie noille tytöille terveisiä, että me tulemme illalla käymään leirillä”. Hän oli, edelleen ajaen, tavannut leirille johtavalla tiellä peltoaukean ja metsän välisen portin takana leirille menevät kaksi tyttöä. Tytöt olivat ajaneet pyörillä ja kertoja oli ajanut näistä ohi. Hän kertoi, että kun tytöt olivat hänelle tuntemattomia, ei hän ollut sanonut näille mitään, vaan ne oli ajanut ohi näkemättä enää tyttöjä. Ketään mopedimiestä Reino ei muistanut nähneensä.
Ruuskanen ja Pelkonen olivat ajaneet Varkauden suuntaan Heinävedeltä omien sanojensa mukaan Multalan riihelle saakka. Sieltä seuratessaan tyttöjen kulkua he näkivät retkeilijäneitosten kääntyvän Tulilahden leirialueelle päin ja että tyttöjen jälkeen oli Tulilahden tietä mennyt Riekko” Lyytikäinen joko polkupyörällä tai jalkaisin. Nähtyään neitosten kääntymisen Tulilahden tielle, päättivät he Pelkosen kanssa lähteä takaisin Heinävedelle veneen hakuun. Silloin he olivat havainneet noin 50-150 metrin päässä Tulilahden tienhaarasta Heinävedelle päin mopedimiehen seisoskelemassa. Miehellä oli ollut Solifer-merkkinen mopedi ja tavaratelineellä luultavasti ruskea salkku. Mies oli muuten täysin tuntematon.
Lyytikäisen Laurin kertoman mukaan heillä kylässä olleiden Asikaisten jonkin aikaa istuttua, kellon ollessa ehkä hieman vaille 21.00, oli hän uudelleen mennyt Kauhaseen.
Olavi Puustinen oli kävelyllä Eila Koistisen kanssa. Leiritien risteyksessä Tulilahteen menevälle tielle kääntyessään he huomasivat läheisen talon isännän Kyösti Nivalaisen olleen asuntonsa pihamaalla. Tämä tuskin oli huomannut Puustista ja Koistista. Edelleen he olivat jatkaneet kävelyään Tulilahden leiritietä, Puustisen muistamatta, olivatko he nähneet ketään henkilöä matkalla leirialueella olevalle tienviitalle, josta erkanee tie rantaan ja näköalakalliolle. Kello oli ollut tällöin noin 20.30. Heidän tarkoituksenaan oli ollut mennä leirirantaan, mutta laskeuduttuaan mäkeä alas olivat huomanneet polkupyörien jälkiä sekä kaksi polkupyörää tien varressa ylempänä eikä rannassa. Rannasta oli kuulunut tavallisia puheääniä.
Lyytikäisen Reino kertoi muistikuvanaan olevan, että heidän kotonaan oli vieraana Heinäveden kirkonkylässä asuva työmies Ake Asikainen vaimonsa kanssa ja että Asikaiset olivat kahvi kahvin juotuaan poistuneet noin kello 22.00.
Pian Asikaisten perässä leirialueelta lähtivät kirkonkylää kohden myös Olavi Puustinen ja Eila Koistinen. Heidän ollessaan näköalakallion polulla noin 20 metriä ennen leiritienhaarassa olevaa viittapylvästä oli Koistinen huomannut leiritiellä miehen.
Lyytikäisen Lauri oli nähnyt Olavi Puustinen tulleen leirialueen suunnasta Heinäveden osuuskaupan myymäläautossa olevan neitosen kanssa. Nämä olivat menneet Varkauteen johtavan maantien suuntaan. Kertoja muisteli, että kello olisi silloin ollut noin 21.10. Joka tapauksessa oli se ennen kello 22.00, sillä kertoja oli mennyt kotiinsa jo ennen kello 22.00 ja hän oli vielä Puustisen menon jälkeen viipynyt jonkin aikaa Kauhasessa. Hänen mentyään kotiinsa oli Asikainen vaimoineen juuri ollut lähdössä heiltä pois.
Lyytikäisen Laurin ollessa vielä ennen nukkumaanmenoaan asuntonsa pihamaalla oli hän kuullut leirialueen rannan suunnasta venemoottorin äänen ja oli sitten kuullut, kun moottorin ääni oli lakannut. Kertoja nukkuu yksinään aitassa ja hän oli ollut jo vuoteellaan, mutta ei vielä ollut nukkunut, kun hän oli uudelleen kuullut saman moottorin äänen leirialueen suunnasta ja oli ääni vähitellen loitonnut.
Lyytikäisen Reino oli nukkunut tiistain, heinäkuun 28 päivän vastaisen yön kertaakaan heräämättä eikä hän niin ollen ollut kuullut mitään ääniä yöllä. Hänellä on lähes 10 vuoden ikäinen sekarotuinen koira, joka yöt nukkuu sisällä keittiössä, kuten kertojakin, eikä koirakaan ollut yön aikana äännellyt niin, että kertoja olisi siihen herännyt.
- Kauhasen Teuvo ei nähnyt heinäkuun 27 päivän 1959 iltana kenenkään miehen seuranneen näkemiään tyttöjä leirialueelle.
- Lyytikäisen Lauri nöki Pelkosen, Ruuskasen ja Puustisen & Koistisen. Ei nähnyt Eineä, Riittaa eikä mopedimiestä.
Eine ja Riitta & mopedimies
Kerosen Helkan ja Emilin mukaan n. klo 16.50, Liperin puolella lähellä Heinäveden rajaa eräässä mäessä olivat he ohittaneet kaksi polkupyöriään työntävää tyttöä, joiden luokse oli mopedimiehestä matkaa runsas kilometri. Tytöt olivat puettuja lyhyisiin sortsihousuihin ja leveälierisiin hattuihin ja ainakin toisen pyörässä oli sivulaukut sekä pyörien takana telttakäärö tai peitehuopa. Keroset saapuivat Olli Koposen taloon kello 16.55. Jonkin ajan kuluttua olivat retkeilijätytöt ajaneet pyörillään ohi talon Heinäveden kirkonkylään päin ja ehkä kilometrin jälempänä oli mopedimies ajanut ohi. Mopedin moottori tuntui olevan kunnossa ja lisäksi mies oli polkenut mopedia. Koposen talosta eteenpäin oli kohta jyrkempi mäki, jonka mäen alaosaan mopedimies oli pysähtynyt.
Koposen Seijan mukaan vähän vaille kello 17.00 oli hän mennyt lähellä olevaan Siikasen kauppaan ostoksille. Menomatkalla hän oli nähnyt, että heti kotoaan Siikasen kaupalle päin olevassa mäessä oli seisonut eräs mies mopedin kanssa ja samaan aikaan oli mäkeä ylös tullut kaksi retkeilyasuista tyttöä polkupyöriään taluttaen. Kun tytöt olivat ohittaneet mäessä seisoneen miehen, oli tämä katsonut heitä ja kun tytöt olivat päässeet näkymättömiin, oli mies polkaissut mopedinsa käyntiin ja lähtenyt ajamaan tyttöjen perään myös Heinävedelle päin.
Koposen Maurin ja Pölläsen ollessa ruokailemassa kello 17-18:00 välillä olivat he nähneet kaksi neitosta ajavan pyörällä Heinäveden kirkolle päin. (Koposten talo sijaitsee Kerman kanavan tuntumassa.)
Pelkosen ja Ruuskasen kertomusten mukaan matkallaan Heinävedeltä Kerman kanavalle, matkalla oli heitä vastaan tullut kirkonkylästä noin 5 kilometrin päässä Kotilan mäessä ylämäkeä pyörillä polkien kaksi matkailijavarusteissa ollutta tyttöä.
Huopalaisen Hillevi myi Osuuskaupan baarissa Einelle ja Riitalle Osuuskaupassa syötävää. Hän näki Nyyssösen ja Pakkasen polkupyörät baarin ulkopuolella pyörätelineessä ja todennut niissä sekä edessä että takana pakkaukset. Ketään tyttöjen perässä seuraajaa tai ajelijaa ei hän ollut havainnut. Heinävedellä puhelinkeskuksessa työskentelevä Leena Palisalo, kunnantoimistossa työskentelevä Maija Ojala sekä Heinäveden asemalle johtavan tien läheisyydessä asuva Matti Saksa, baarin läheisyydessä asuva Jalmari Valtonen sekä nimeltä muista-maton kolmas mies olivat Osuuskaupan baarissa samaan aikaan kun Eine ja Riitta sinne poikkesivat.
Laineen Maijan mukaan Kello 19.00-20.00 välisenä aikana oli Heinäveden apteekkiin tullut yökelloa soitettuaan kaksi retkeilijätyttöä. Apteekissa oli samanaikaisesti ollut Heinäveden kirkonkylässä asuva entisen poliisikonstaapelin vaimo Agnes Malkki. Ketään henkilöä tai mopo-pyörällä ajajaa ei Laine ollut läheisellä tiellä havainnut.
Ahon Matilda oli nähnyt matkahuollon luona olevalla kioskilla kaksi retkeilyasuista neitosta (illalla, kellonaikaa ei muistanut). Samaan aikaan oli Ratian kaupalta päin tullut eräs mopedilla ajanut nahka- tai tekonahkatakkinen mies melko kovalla vauhdilla ja oli ajanut neitosten ohi Varkauteen päin, mutta kääntynyt ympäri Onni Koposen talon kohdalla. Mies oli pysähtynyt noin 5 metrin päähän kioskista ja jäänyt tien laitaan seisomaan selin kertojaan pidellen mopediaan pystyssä. Kertojan jatkettua matkaa olivat neitoset ja mopedilla ajanut mies jääneet siihen, eikä kertoja ollut nähnyt enää heitä sen jälkeen.
Silasteen Valva Käveli seurueensa (miehensä, tyttärensä Helena Airusalon, rouva Ida Airusalon sekä Aarne ja Kristiinan Airusalon) kanssa Heinäveden hautausmaalle. Sieltä he olivat kello 20.00 aikaan lähteneet takaisin kirkonkylään ja käveltyään noin 300-400 metriä kertoja oli havainnut maantien vasemmassa laidassa noin 5 metriä tiestä kaksi nuorta neitosta sekä heidän polkupyöränsä. Housujen pukeminen oli tuolloin käynnissä. Kun he olivat edelleen kävelleet hautausmaalta pois päin noin 300-400 metriä, Valva oli havainnut kirkonkylästä päin kovalla vauhdilla tulevan miehen mopedilla tai moottoripyörällä ajaen. Ennen mainittua miestä tiellä oli edestakaisin ajanut mopedilla nainen, joka oli harjoitellut ajoa miesopettajan kanssa. Mukana ollut rouva Airusalo oli sanonut naisen olleen kunnan äitiyssisaren Anita Kukonhalmeen. Ketään toisia mopedi- tai moottoripyörämiehiä kertoja ei ollut havainnut.
Kauhasen Ailin mukaan kello 19.00 jälkeen ollut kotonaan yhdessä äitinsä ja veljensä kanssa, kun hän oli huomannut ikkunasta, että kaksi neitosta oli polkupyörillä ajanut ohitse Tulilahden leirialueelle päin. Hän näki tuntemattoman miehen mopolla seuraamassa Eineä ja Riittaa. Miehellä oli ruskea nahkatakki ja mahdollisesti baretti. Hän ei nähnyt heidän palaavan leirialueelta. (Todellisuudessa kello on täytynyt olla enemmän, ehkä noin 20.30, sillä kello 19 aikaan Lyytikäisen Lauri on yrittänyt vierailla Kauhasilla, eikä silloin ollut ketään kotona. Myöhemmin, kello 21 aikaan Kauhasilla oltiin jo kotosalla.)
Pellikaisen Sylvi oli mennyt kitkemäään perunamaataan noin kello 20.10. Kitkettyään arviolta vajaan puolentunnin ajan, hän oli kuullut Heinäveden kirkonkylän suunnasta tulevan moottorilla käyvän ajoneuvon, joka oli ajanut Sylvistä hieman ohi ja pysähtynyt noin 50 metrin etäisyydelle Tulilahden tienristeyksestä ja haudankaivaja Koikkalaisen perunamaan kohdalle.
Edelleen Sylvi kertoi, että miehen ollessa pysähtyneenä maantiellä, oli Reino Lyytikäinen tullut polkupyörällä ajaen kirkonkylän suunnasta ja kääntynyt leirialueen tielle. Reino oli katsonut tiellä olevaan mieheen päin, mutta Sylvi ei ollut kuullut miehen tai Reinon toisilleen mitään puhuvan. Sylvi ei muistanut tuliko Reino ennen tyttöjä vai näiden jälkeen.
Kun mies oli ollut jonkin aikaa pysähtyneenä, Sylvin osaamatta määritellä aikamäärää tarkalleen, oli hän huomannut Heinäveden kirkonkylän suunnasta ajavan polkupyörillä kaksi retkeilyasuista tyttöä. Tytöt olivat ajaneet leirialueen tietä. Sylvi oli viimeksi tyttöjä katsonut, kun nämä olivat Kauhasen talon kohdalla menneet pois kertojan näköpiiristä. Sen jälkeen kun Sylvi ei ollut enää tyttöjä nähnyt, oli em. mies lähtenyt hiljaisella vauhdilla ajamaan tyttöjen jälkeen leirialueen suuntaan.
Ruuskasen mukaan kun he olivat Pelkosen kanssa nähneet tyttöjen kääntyvät Tulilahteen, olivat he lähteneet hiljaa ajamaan takaisin kirkolle päin. Kun he olivat juuri saapumassa leirialueen tienhaaraan, oli Reino Lyytikäinen tullut samassa polkupyörällä ajaen paikalle.
Tuokkospojat
Ruuskanen oli kello 18.00 aikoihin mennyt Heinäveden kirkonkylässä sijaitsevaan Keskuskahvilaan ja tavannut siellä hyvän kaverinsa Heikki Pelkosen. Istuttuaan kahvilassa noin tunnin olivat he Pelkosen kanssa päättäneet lähteä Kerman kanavalle. katsomaan siitä kello 20 kulkevaa ”Leppävirta” laivaa, joka ajaa reittiä ”Viikko Saimaalla”. Matkaan he olivat lähteneet Pelkosen moottoripyörällä, Pelkonen ajoi ja Ruuskanen istui takaistuimella.
Lyytikäisen Lauri oli noin kello 19.00 (kellonaikaan hän ei tarkistanut kelloistaan) mennyt käymään lähinaapurinaan asuvan Kauhasen talossa, joka sijaitsee kertojan asunnolta leirialueen tienvieressä Varkauden maantielle päin. Hänen saavuttuaan Kauhasen saunan luo olivat häntä vastaan tulleet leirialueelle päin menossa olevat hänen tuntemansa Heikki Pelkonen ja Keijo Ruuskanen. Ruuskasella oli ollut Jawa-merkkinen mopedi ja Pelkosella oli ollut punainen moottoripyörä. Kun Kauhasessa ei ollut ollut ketään kotona, niin kertoja oli heti palannut takaisin kotiinsa. Kun hän oli päässyt kotiinsa, niin hän oli moottorien äänestä kuullut, kun mainitut Ruuskanen ja Pelkonen olivat tulleet leirialueelta takaisin. Pelkonen ja Ruuskanen olivat viipyneet leirialueella kertojen arvion mukaan noin 10 minuuttia. Leirialueen tiellä hän ei nähnyt muita sivullisia liikkumassa kuin Ruuskasen ja Pelkosen.
Pelkosen ja Ruuskasen kertoman mukaan Kermaan mentäessä oli heitä vastaan tullut kirkonkylästä noin 4-5 kilometrin päässä Kotilan mäessä ylämäkeä pyörillä polkien kaksi matkailijavarusteissa ollutta tyttöä. Kello oli silloin ollut 19 ja 20 välillä.
”Leppävirta”-laiva oli kanavassa noin kello 20.00. Ruuskanen ja Pelkonen katsoivat laivan, ja palasivat takaisin Heinäveden kirkolle sen jälkeen.
Kirkonkylällä, Keskuskahvilan edessä Ruuskanen ja Pelkonen tapasivat kirkonkylässä asuvan TVH:n autonkuljettaja Pauli Koikkalaisen ja tämän seurassa Kuopion Liikenteen linja-auton kuljettajan, joka ainakin etunimeltään on Matti. Ruuskanen ja Pelkonen kysyivät oliko kirkonkylässä nähty kahta pyöräilevää neitosta. Keskuskahvilalla kyseltyään he kuulivat Pauli Koikkalaiselta tyttöjen menneen Varkauteen päin. Kuultuaan neitosten jatkaneen matkaa Varkauden suuntaan, Pelkonen oli lähtenyt ajamaan samaan suuntaan Ruuskanen kyydissään. Noin 1½ km:n päässä kirkolta hautausmaan kohdalla he olivat ohittaneet samat tytöt pyörillään ajamassa. Kello oli silloin ollut 20.30 paikkeilla. Hautausmaan ohitettuaan ja edelleen noin 200 metriä ohi Tulilahden leiripaikan tienhaaran Multalan riihen eteen, he käänsivät pyörän ja pysähtyivät sekä näkivät tyttöjen kääntyvän leirialueelle johtavalle sivutielle.
Nähtyään tyttöjen kääntyvät Tulilahteen, lähtivät he hiljaa ajamaan takaisin kirkolle päin. Pelkosen mukaan kun he olivat juuri saapumassa leirialueen tienhaaraan, oli Reino Lyytikäinen tullut polkupyörällä ajaen paikalle. Ruuskanen muisti niin, että heidän vielä seuratessaan Multalan riiheltä tyttöjen kulkua oli hän nähnyt, että heidän perässään oli Tulilahden tietä mennyt eräs ”Riekko” Lyytikäiseksi kutsuttu mies joko polkupyörällä tai jalkaisin. Joka tapauksessa Reino Lyytikäinen oli kulkenut tyttöjen jälkeen.
Ruuskasen kertoman mukaan kun hän ja Ruuskanen olivat lähteneet ajamaan tienhaarasta edelleen kirkolle päin ja kun kertoja, joka silloin oli ollut ajamassa, oli jo vaihtanut vaihteen kolmoselle ja tullut noin 50-150 metrin päässä tienristeyksestä eli melkein metsän reunaan, oli kertoja nähnyt tuntemattoman mopedimiehen istuvan sinisen Solifer-merkkisen mopedin satulassa tien vasemmalla reunalla kertojan ajosuuntaan nähden. Mopedin ajosuunta oli ollut Varkauteen päin ja tältä paikalta oli avoin näkyvyys leiritielle, jota tytöt olivat juuri menneet.
Tämän jälkeen oli kertoja toverinsa kanssa ajanut kirkonkylään ja he olivat ottaneet kertojan toverin, Keijo Ruuskasen, kotiperheen omistaman moottoriveneen ajaakseen sillä sanotun leirialueen rantaan.
Päästyään leirialueen rantaan tytöt olivat jo ennättäneet leiriytyä ja pystyttää telttansa ja olivat heidän tulohetkellään toimettomia. Veneen Ruuskanen ja Pelkonen olivat ajaneet laiturista noin 50 metrin päähän rantaan. Pelkosen mukaan saapuivat Tulilahteen veneellä kellon ollessa noin 21.30. Siellä olivat olleet sanotut tytöt. Tytöillä oli ollut teltta jo pystytettynä ja tytöt olivat teltan edessä katsoneet, kun he olivat ajaneet rannan ohi sekä rantaan noin 50 metrin päähän telttarannasta.
Pelkosen mukaan nuotiolla istuessaan kertoja ja Ruuskanen olivat kertoneet lisäksi, että he saavat kohta mökillä kahvit, jolla kertoja oli tarkoittanut Ruuskasen kalamökkiä. Tähän tytöt olivat vastanneet, että olisi kiva saada kahvit, mutta mitään sen tarkempaa Ruuskasen mökille menosta ei ollut ollut koko illan aikana.
Pelkonen kertoi, että he olivat kirjoittaneet tuohilippoihin tekaistujen nimiensä lisäksi mm. kellonajat, kertojan muistaman mukaan 23.15 tai 23.20, ja jonkin ajan kuluttua kellonajasta, ehkä noin 23.30, he olivat lähteneet moottoriveneellä pois. Viimeksi valmistuneeseen tuokkoseen oli jäänyt se kellonaika, jolloin he sen olivat saanet valmiiksi. Tämän merkityn kellonajan jälkeen he olivat viipyneet leirillä vain noin 10 minuuttia, jonka jälkeen tytöt olivat lähteneet telttaansa ja he kotiinsa. Jos kelloaika oli 23.15, on heidän poistumisensa leiriltä ollut noin 23.25 tienoilla. Yö oli ollut tyyni ja pilvetön sekä melkoisen lämmin. Joka tapauksessa he olivat viipyneet tyttöjen luona noin 2 tunnin ajan kunnes poistuivat veneellään Tulilahdesta yhdessä. Pelkonen ei ollut katsonut kelloaan kotiinsa mentyään, mutta hän oletti kellon olleen silloin 23.00-23-30 välillä (todellisuudessa kellon on täytynyt olla reilusti yli puolen yön). Kertojan ja Ruuskasen poistuessa leirialueelta tytöt olivat menneet telttaansa, eikä koko leirialueella ollut näkynyt ketään retkeilijöitä.
