KRP aloittaa Ulvilan murhan tutkinnan

[Vareksenpoikanen]

^ Olen tullu Vuorenninnun kanssa saman suuntaisiin ajatuksiin
Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
Ei saisi rikkoa lakia ja sääntöjä.

Latinankielinen ne bis in idem -periaate tarkoittaa suomennettuna "ei kahdesti samassa asiassa." Periaate tarkoittaa sitä, että kun jokin asia on tuomioistuimessa ratkaisu lainvoimaisella, eli lopullisella päätöksellä, ei tuomioistuin voi enää uudestaan ottaa käsiteltäväkseen sellaista seikkaa.

[Pieni liekki]

^ Olen tullu Vuorenninnun kanssa saman suuntaisiin ajatuksiin
Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
Ei saisi rikkoa lakia ja sääntöjä.

Latinankielinen ne bis in idem -periaate tarkoittaa suomennettuna "ei kahdesti samassa asiassa." Periaate tarkoittaa sitä, että kun jokin asia on tuomioistuimessa ratkaisu lainvoimaisella, eli lopullisella päätöksellä, ei tuomioistuin voi enää uudestaan ottaa käsiteltäväkseen sellaista seikkaa.

Jos löytyy KRP:n tutkijoista viisautta ja suoraselkäisyyttä, niin he menevät haastattelemaan jutun ensimmäistä tutkinnanjohtajaa ja jutussa olleita alkuperäisia päätutkijoita. Näin toimimalla saataisiin jutun tutkinta kerralla oikeille raiteille. Ja voi se toki jo siellä ollakin.

[Ross Sullivan]

Faktat ovat joka tapauksessa Annelin puolella ja se riittää minulle. Ei tarvitse alkaa satuilemaan ja jättää tosiasioita huomioimatta, kuten esimerkiksi silminnäkijöiden alkuperäisiä kertomuksia.

Juuri näin. Ei pitäisi olla vaikeaa ymmärtää. Eikä pitäisi olla vaikeaa krp:llekään tutkimusten suuntaaminen.

Mutta emmehän me tiedä mitä krp tällä hetkellä tutkii. Voivat olla vaikka useamman huppumiesehdokkaan osuutta selvittämässä.

Lueskelin hallituksen esitystä (HE 69/2024) liittyen tuohon tapon syyteoikeuden vanhentumisajan muuttamiseen. Lain voimaantulon (syyteoikeus ei vanhennu, jos kysymyksessä on täytetty tappo) osalta ei ole todettu esimerkiksi seuraavasti: "Rikokseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, ja siitä seuraavan rangaistuksen täytäntöönpanoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.". Näin ollen tulkitsisin, että syyteoikeus ei enää vanhentuisi, vaikka Jukka S. Lahden murhaa tutkittaisiin tappona. Jos taas Anneliin kohdistunutta puukotusta tutkittaisiin tapon yrityksenä, niin sen osalta syyteoikeus vanhenee käsittääkseni 20 vuodessa. Olisi kyllä tärkeää, että KRP oikeasti tutkisi Anneliin kohdistetun rikollisen teon, koska sen osalta syyteoikeus on vanhenemassa 1,5 vuoden sisällä.

Tulkitset ihan oikein: Ilman siirtymäsäännöstä uusi laki koskee myös menneitä tekoja, jotka eivät ole vielä vanhentuneet hetkellä, jolloin laki astuu voimaan. Siirtymäsäännöstä ei ole.

Tapon yrityksen osalta juuri kuten kirjoitit.

[Ross Sullivan]

Näin ollen tulkitsisin, että syyteoikeus ei enää vanhentuisi, vaikka Jukka S. Lahden murhaa tutkittaisiin tappona.

Epäilen melko vahvasti, että rikoksen syyteoikeuteen (eli kansanomaisesti vanhenemisaikaan) pätee täysin sama laillisuusperiaate kuin itse rikosoikeuden pykäliin: jos jokin asia ei ole rikoksentekohetkellä säädetty lailla rangaistavaksi, niin uudempaa versiota rikoslaista ei voi soveltaa ja täten henkilö tuomita henkilöä sen perusteella.

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin, joten siihen ei tarvitse erikseen vedota tavallisessa laissa.

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate (nullum crimen, nulla poena sine lege) on keskeinen ja perustuslaissa turvattu periaate, joka tarkoittaa, että ketään ei voida rangaista teosta, joka ei ole ollut rangaistava teko rikoksen tekohetkellä.

Kuitenkin on tärkeää erottaa rikosoikeudellinen laillisuusperiaate ja rikoksen syyteoikeuden vanhentuminen (eli kansanomaisesti sanottuna "vanhenemisaika"). Syytteen nostamisen rajoitusaika ei ole rangaistavuuden tai rangaistuksen määrittely, vaan prosessioikeudellinen sääntö, joka määrittää, kuinka kauan rikoksesta voidaan nostaa syyte.

Suomen oikeuskäytännössä ja lainvalmistelussa on hyväksytty periaate, että vanhentumisaikaan liittyvät muutokset voidaan soveltaa myös takautuvasti, kunhan ne eivät muuta rangaistavuutta tai rangaistuksen ankaruutta. Tämä on nähty oikeudenmukaisena, koska se ei tuo uusia rangaistavia tekoja jälkikäteen, vaan muuttaa vain syytteen nostamisen aikarajoja.

Rikoslakiin tehty muutos, jolla poistettiin syyteoikeuden vanhentuminen täytetystä taposta, ei siis laajenna rikosoikeudellista vastuuta tai muuta rikoksen rangaistavuutta, vaan muuttaa ainoastaan syyteoikeuden aikarajaa. Koska lakimuutoksessa ei ole siirtymäsäännöstä, sitä sovelletaan myös aiemmin tehtyihin tekoihin, joiden vanhentumisaika ei ollut vielä päättynyt lakimuutoksen voimaantullessa.

Miksi sinun pitää jatkuvasti eri ketjuissa kommentoida asioista, joista et mitään ymmärrä? Vai onko taas mielestäsi niin, että olen vahvisturhainen?

[Ross Sullivan]

[quote=JasseHames post_id=<a href="tel:1816155">1816155</a> time=<a href="tel:1748898303">1748898303</a> user_id=54365]
[quote="Pieni liekki" post_id=<a href="tel:1816118">1816118</a> time=<a href="tel:1748893445">1748893445</a> user_id=36138]
Näin ollen tulkitsisin, että syyteoikeus ei enää vanhentuisi, vaikka Jukka S. Lahden murhaa tutkittaisiin tappona.

JesseHames
Epäilen melko vahvasti, että rikoksen syyteoikeuteen (eli kansanomaisesti vanhenemisaikaan) pätee täysin sama laillisuusperiaate kuin itse rikosoikeuden pykäliin: jos jokin asia ei ole rikoksentekohetkellä säädetty lailla rangaistavaksi, niin uudempaa versiota rikoslaista ei voi soveltaa ja täten henkilö tuomita henkilöä sen perusteella.

Rikosoikeudellinen laillisuusperiaate on kirjattu Suomen perustuslakiin, joten siihen ei tarvitse erikseen vedota tavallisessa laissa.

Liekku
Viestisi on looginen ja selvä, mutta olisi kiva, jos joku pystyisi vielä varmentamaan käytännön Jukka S. Lahden tapauksen osalta. Lakia ei ole muutettu varsinaisen rikoksen osalta, vaan ainoastaan tapon syyteoikeuden vanhenemisajan osalta. Sille on siis myönnetty jatkoaika. Olisi siis kiva saada lopullinen varmistus, koskeeko syyteoikeuden vanhenemisajan jatko myös ennen 1.1.2025 tehtyjä (täytettyjä) tappoja.

Ei koske.
Takautuvasti ei voi vanhenemisaikaa muuttaa.

Toisaalta tuo ei näemmä koske tätä tapausta ollenkaan, koska tekoa ei tulla missään tapauksessa tappona hakemaan, jos edes minään enää.

…..lainaukset sekosi, mutta yritin selventää…

Voi muuttaa ja muutettiin (ei ole siirtymäsäännöstä).

[Ross Sullivan]

Mielenkiintoinen kuvio sen sijaan muodostuisi, jos KRPn tutkimuksessa Anneli pystyttäisiin aukottomasti osoittamaan syylliseksi ja case menisi jälleen kerran oikeuteen.

Periaatteessa teosta tulisi elinkautinen. Anneli on tuosta jo istunut osan, joten luonnollisesti se vähennettäisiin, eikö?

Korvaukset määrättäisiin maksettavaksi takaisin.

••••
Lsh-tuomio on erillinen, joten sen tuomion kärsiminen ei mitenkään vaikuttaisi jo kärsittyyn vankeusaikaan murhan osalta.

Jos tuo lsh-tuomio oikeudessa kumoutui kokonaisuudessaan Anneli maksaisi saamiaan korvauksia muthatuomiosts takaisin lsh-tuomion korvaus rahoilla.
Eli periaatteessa valtion rahoilla kuittailtaisiin velkoja ees’taa.

••••
Ja miten murhatuomio vaikuttaisi lsh-jutun käsittelyyn? Tai lasten näkemykseen? Muuttuisiko heidän tarinat uudestaan?

Ei se ole mitenkään varmaa, että korvaukset määrättäisiin maksettavaksi takaisin, vaikka Anneli tuomittaisiinkin.

Tosin tuskin tuomitaan. Teoreettisesti todennäköisyys on todella pieni: Korkeimman oikeuden pitäisi ensin purkaa aiempi päätös.

[Petu]

^ Olen tullu Vuorenninnun kanssa saman suuntaisiin ajatuksiin
Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
Ei saisi rikkoa lakia ja sääntöjä.

Miten KRP vääntää Auerille murhatuomion, pystytkö käymään prosessin läpi kohta kohdalta.

[Vareksenpoikanen]

^ Olen tullu Vuorenninnun kanssa saman suuntaisiin ajatuksiin
Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
Ei saisi rikkoa lakia ja sääntöjä.

Miten KRP vääntää Auerille murhatuomion, pystytkö käymään prosessin läpi kohta kohdalta.

"Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
KRP ei väännä Auerille murhatuomiota.
Vaan Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle.
Ans kattoo!
Tuomio tulee olemaan vapauttava.

[peltirumpu]

"Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle. Pakottaa tutkijat siihen suuntaan
KRP ei väännä Auerille murhatuomiota.
Vaan Töyräs vielä vääntää Auerin miehensä murhasta tuomiolle.
Ans kattoo!
Tuomio tulee olemaan vapauttava.

En usko. Pitäisi olla ihan oikea todiste syyllisyydestä. Millään höpöttelyillä juttua ei oteta uudelleen käsittelyyn. Kynnys siihen on nyt korkealla...

[Ross Sullivan]

Siis kynnys purkaa aiempi vapauttava tuomio on ihan uskomattoman korkealla riippumatta mahdollisesti ilmenevistä todisteista. Esimerkkitapausta, joka vastaisi Auerin tilannetta, ei taida oikeushistoriasta edes löytyä.

https://yle.fi/a/74-20133654

"Se, että korkein oikeus purkaisi lainvoimaisen tuomion, on korkean kynnyksen takana.

Hyttinen ei osaa sanoa, kuinka paljon Suomessa on purettu tuomioita ja syytetty samaa henkilöä uudelleen samasta rikoksesta. Hän pitää sitä kuitenkin äärettömän harvinaisena."

[Vareksenpoikanen]

Tarkoitus pyhittää keinot.
"Tällainen persoonallisuus osoittaa syvää emotionaalista kylmyyttä, johon on yhdistettynä kyyninen asenne ja karisma. Tämä tekee heistä manipulaation ja petoksen mestareita "
Niccolo Machiavell, tämä 1500-luvun filosofi ja poliitikko totesi myös, että vallan asemassa on hyväksyttävää olla piittaamatta hyveistä kuten rehellisyydestä, jos huijaaminen ja petokset johdattavat henkilön tavoitteeseensa.

Että silleen ajateltiin jo 1500- luvulla.
Kuinka paljon tämäkin ajatus on kehittynyt tämän 500.n vuoden aikana?

[Pieni liekki]

Tarkoitus pyhittää keinot.
"Tällainen persoonallisuus osoittaa syvää emotionaalista kylmyyttä, johon on yhdistettynä kyyninen asenne ja karisma. Tämä tekee heistä manipulaation ja petoksen mestareita "
Niccolo Machiavell, tämä 1500-luvun filosofi ja poliitikko totesi myös, että vallan asemassa on hyväksyttävää olla piittaamatta hyveistä kuten rehellisyydestä, jos huijaaminen ja petokset johdattavat henkilön tavoitteeseensa.

Että silleen ajateltiin jo 1500- luvulla.
Kuinka paljon tämäkin ajatus on kehittynyt tämän 500.n vuoden aikana?

En usko, että on paljoakaan tuosta kehittynyt. Vertailun vuoksi ilmeisesti tosi vanhoilla opeilla kehitetään elämäntaitoa Juhana Torkin tuoreessa kirjassa "Järkevä onni - Stoalainen tie mielenrauhaan". https://otava.fi/juhana-torkin-stoalain ... enrauhaan/

Pistin nuoremman ja fiksumman ihmisen esilukemaan hankkimani kirjan. Jos se on hänestä ymmärrettävä ja lukemisenarvoinen kirja, niin yritän itsekin löytää mielenrauhan samoilla opeilla.

[Tarkkailijatar]

Tarkoitus pyhittää keinot.
"Tällainen persoonallisuus osoittaa syvää emotionaalista kylmyyttä, johon on yhdistettynä kyyninen asenne ja karisma. Tämä tekee heistä manipulaation ja petoksen mestareita "
Niccolo Machiavell, tämä 1500-luvun filosofi ja poliitikko totesi myös, että vallan asemassa on hyväksyttävää olla piittaamatta hyveistä kuten rehellisyydestä, jos huijaaminen ja petokset johdattavat henkilön tavoitteeseensa.

Että silleen ajateltiin jo 1500- luvulla.
Kuinka paljon tämäkin ajatus on kehittynyt tämän 500.n vuoden aikana?

En usko, että on paljoakaan tuosta kehittynyt. Vertailun vuoksi ilmeisesti tosi vanhoilla opeilla kehitetään elämäntaitoa Juhana Torkin tuoreessa kirjassa "Järkevä onni - Stoalainen tie mielenrauhaan". https://otava.fi/juhana-torkin-stoalain ... enrauhaan/

Pistin nuoremman ja fiksumman ihmisen esilukemaan hankkimani kirjan. Jos se on hänestä ymmärrettävä ja lukemisenarvoinen kirja, niin yritän itsekin löytää mielenrauhan samoilla opeilla.

Mitä nämä kaksi täällä juttelee täysin aiheen vierestä? Voisiko ylläpito poistaa nämä tai ainakin turhat viestit, kiitos.

Kiinnostaisi aiheeseen liittyvä argumentointi.

[JayKay]

Olen lukenut kaikki mahdolliset kirjat, käynyt haastattelut tilanteet ja skenaariot, olen oman mielipiteeni muodostanut jutusta.
AA on syyllinen, ei murhaa vaan tappoon.
Yksi esimerkki teoria:
AA on narsistinen, omistushaluinen, mustasukkainen, ja tuolloin väsynyt nainen, Jukka S. Oli paljon ylitöitä tekevä paljon poissa kotoa ja melkoisesti tossun alla, tuona iltana Jukka ilmoitti ettei jaksa enään syödä piilossa liha ruokia, ei jaksa piilossa juoda alkoholia ei jaksa tätä sotkuista kämppää, AA oli vihainen monestakin syystä, viimeisenä Jukan käteisistä joita Jukka oli lainannut vaikka AA oli useasti kieltänyt Jukka ilmoitti että ero tulee nyt ja hän lähtee... he kinastelivat tönivät ja tappelivat Jukka heitti kovalla astalolla ikkunaan, ikkunaan tuli iso halkeama ja särö kiivas sana harkka jatkuu, AA ottaa saman astalon ja heittää myös ikkunaa, ikkuna menee rikki, Vanhin lapsista tulee paikalle, ja ensimmäistä kuulemista lainaten kuului kovaa riitelyä ja ääntä Lapsi meni katsomaan mitä se on, ja AA ja Jukka S. Seisoivat makuuhuoneessa ikkuna oli rikki ja palasia joka paikassa, he käskivät lasta menemään takaisin sänkyyn, riitely oli jatkunut ja sitten lapsi oli mennyt uudestaa katsomaan niin nyt isä makasi lattialla ja AA ei ollut enää huoneessa lapsi meni huoneeseen, se mitä oli tapahtunut ja miksi Jukka makasi maassa oli siksi että Jukka oli läpsäissyt AA:ta ja AA oli paniikissalyönyt astalolla Jukkaa joka meni tajuttomaksi AA oli lähtenyt paniikissa keittiöön ja näki fileeraus veitsen, lapsi meni sillä välin huoneeseen ja AA meni takaisin makuuhuoneeseen AA on vihainen ja shokissa mitä on käynyt ja alkaa lyömään Jukkaa veitsellä, Jukka havahtuu ensimmäiseen iskuun ja koittaa nousta tappelu alkaa he taistelevat sängyllä lattialla ympäriinsä kunnes voimat loppuu AA on iskenyt jo n. 30 kertaa Jukkaa ympäri kehoa viimeiset iskut tekee sylissä istuen hän luulee Jukan kuolleen ja koittaa saada lapset ulos asunnosta hän menee avaamaan ulko oven ja huutaa että täällä on tappaja menkää ulos, lapset ei mene vaan pysyy huoneessa sitten AA menee takaisin Jukan luo Jukka on elossa ja ulvoo, AA menee keittiöön soittamaan hätä keskukseen, puhuessaan vanhinmalle lapselle hän mainitsee tappaja on täällä, ja lähtikö se jo, luoden lapselle mentaali kuvaa että talossa olisi ollut joku muukin, kesken puhelun hän menee Jukan luo ja ottaa astalon huutaa "Lopeta" raivokkaana ja iskee päähän Jukkaa, hän palaa takaisin puhelimeen ja hetken kuluttua Jukka ei ääntele vaan on menehtynyt, tutkinta kustiin poliisien toimesta, on kustu tähän päivään saakka, AA:ta ei saatu teosta kiinni ja vaikka hänet saataisiin nyt se olisi tappo ja sen verran hän on jo varmasti istunut, mukavia eläke päiviä leski kirjailijana AA:lle, oon 100% varma että hän sen teki.

[Pieni liekki]

...
oon 100% varma että hän sen teki.

Anneli Auer on korkeimman oikeuden siunaamalla, Vaasan hovioikeuden lainvoimaiseksi tulleella, vuonna 2015 annetulla päätöksellä todettu syyttömäksi Ulvilan murhaan. Ne henkilöt, jotka häntä edelleen vainoavat ja syylliseksi kirjoittavat, syyllistyvät rikokseen.

Jokaisen on hyvä ymmärtää, että Ulvilan murha on edelleen selvittämätön rikos ja Suomesta voi hyvin jossain vaiheessa paljastua tutkinnan edetessä Ulvilan ulkopuolista tappajaa suojelevien henkilöiden muodostama rinki. Kyseessä voi olla vastaavanlainen yhteenliittymä, mikä on saattanut mahdollistaa poliisin etsimän pohjalaisperheen piilottelun. En tiedä tuosta jälkimmäisestä tapauksesta sen enempää, joten en pysty ottamaan kantaa mahdollisista rikoksista heidän tapauksessaan suuntaan tai toiseen.

Vaasan hovioikeus on päätellyt, että Anneli Auer viittaa hätäpuhelun eri kohdissa ulkopuoliseen henkilöön seuraavasti:

- kohdassa 0:19–0:30 "joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni"; "muaki on hakattu"; "löi muaki".

- kohdassa 0:59 "Meni, lähtikse mies jo".

- kohdassa 1:51 "lähtikse jo".

- kohdassa 2:23 "hei lopeta".

- kohdassa 2:50–2:58 "Mä en tiedä mikä tyyppi se o"; "Hajotti meiän ton, se takaovi, sil o mustat vaatteet", "se lähtee juoksee mun perää", "se meni takas ja se aikoo tappaa mun mieheni".

- kohdassa 3:33 "No todennäkösest siel ellei lähteny ulos jo".

- kohdassa 3:39 "A, oliks se viel siel".

- kohdassa 3:42 "Se lähti jo vai".

- kohdassa 3:47 "Mustat vaatteet", "vähintää 180 senttii pitkä, vähä, aika tukeva".

- kohdassa 3:54 "Semmoset niinku mustat vaatteet, semmoset, ettei naamaa kokonaa näkyny. Iha vieraan näköne mulle".