Rescuer kirjoitti: Ti Kesä 24, 2025 5:12 am
damfin kirjoitti: Ma Kesä 23, 2025 11:31 pm
Itselleni iski nakki tulenjohtoryhmän radiomiehen hommasta, luulin ensin että pääsisin helpommalla mutta totuushan oli se että tulenjohtoryhmä aina harjoituksissa rynni sinne kaikkein pisimmälle etulinjaan ja se perkeleen amerikkalainen kenttäradio piti radiomiehen kantaa sitten muiden varusteiden lisänä, ja juuri silloin oli tullut käyttöön vielä se kenttäradioon kytkettävä palikka jolla komennot lähetettiin tekstiviestinä, joku nimikin sillä oli mutta en muista mikä.
Eihän se venttiseiska ja sanla yhteensä painaneet kuin vajaa 10 kg. Tuon Vietnamin sodan aikaisen AN/PRC77:n koosta tuntuu tulleen jonkinlainen standardi, kun niin LV217M, LV241 kuin ruotsalaisten Radio 180 on kaikki tehty saman kokoiseen runkoon.
damfin kirjoitti: Ma Kesä 23, 2025 11:31 pmVekaranjärveltä jäi parhaiten mieleen Sotilasmestari Korhonen joka oli päätynyt ammusvaraston hoitajaksi sen jälkeen kun oli tarinan mukaan taakse-poistuttanut alokkaita lammen jäälle ja jää oli pettänyt, Korhonen oli niitä vanhoja kunnon karjuja joka ammunnoissa esitteli kuinka kevyellä konekiväärillä voi tiukassa tilanteessa ampua lonkalta, ja veti pitkän sarjan kovilla hullun kiilto silmissä.
Noita tarinoitahan riittää, ovat ihan yhtä uskottavia kuin Rupla-Ljudmilan upseerin ura. Samat tarinat kiertää varuskunnasta toiseen.
Kerrottiin meidänkin asevarastolla työskennelleen ylivääpelin olleen ylenemiskiellossa ja joutuneen asevarastolle poistutettuaan varusmiehiä kertojasta riippuen lampeen lomapuvussa tai suksien kanssa katolta alas. Todellisuudessa kyseinen ylivääpeli oli värvätty aseseppä, joka ei ollut missään vaiheessa kouluttanut varusmiehiä.
Kymmenisen kiloahan se radio painoi, plus pakollinen vara-akku, eihän se tavallaan paljon ollut mutta kun se tuli rinnan päälle muiden varusteiden lisänä niin kyllä se vähän kyrsi varsinkin täysvaruste-marsseilla umpihangessa.
Tuo taakse-poistuttamis tarina saattoi hyvinkin olla kiertävä urbaanilegenda, mutta konekiväärillä lonkalta ampumisen näin itse, samoin katsoin vieressä kun tuo Korhonen kevyen heittimen kovapanosammunnoissa ravisteli putkeen jääneen kranaatin maahan kääntämällä putken ylösalaisin porukan juostessa karkuun, Korhonen vaan nauroi että mihis ne pojat juoksi, ei se kranaatti räjähdä ellei ole lentänyt virittyäkseen, ja oikeassahan tuo oli, ei räjähtänyt
Korhonen tosiaan ei osallistunut koulutukseen muuten kuin kovapanosammunnoissa ja ylivääpelihän tuo saatoi arvoltaan olla.