Ainahan voi vääntää kaikkia oletuksia haluamaansa tai mihin suuntaan tahansa. Tapauksesta on kulunut jo 32 vuotta ja se on pitkä aika ihmisen elämässä .kelmikontio kirjoitti:Voiskos olla käynyt Saarron kohalla sillain, että se onkin vaimo joka on erehtynyt kellonajasta. Herra Saarto istunut lueskelemassa, veikkaan että olkkarissa kumminkin, ulkoa on kuulunut ääniä joihin jo nukkumassa ollut vaimokin on huonounisena havahtunut, pimeässä makkarissa vilkassu kelloa (väärin) huomannut että se on jo paljon ja hakenut miestään pötköttämään " kello on jo yli kaksi, tule nukkumaan". Herra Saarto tuskin on lähtenyt epäilemään vaimonsa ilmoittamaa kellonaikaa ja kotvan kuluttua mennyt unille. Tuskin on epäillyt mitään rikosta äänteliöiden kohdalla, olisi varmaan mennyt tarkistamaan. Poliiseille Saarto ilmoittanut ajankohdaksi vaimon ilmottaman lukeman.
En ainakaan itse rupea hulluna kyttäämään kelloa yöllä jos kuulen rapusta jotain puhetta tai ääntä. Saarto on ilmoittanut kellonajan varmana sen kummempia miettimättä. Aluksihan "väärä" kellonaika on saattanut sopia poliisillekkin jos ovat viellä Saartoa puhuttaessaan luulleet Susannen poistuneen Hesperiasta klo 02.
Minusta kuitenkin tuo öisen havainnoitsijan lausunto sellaisenaan kuin se on annettu Seura-lehdessä on painavaa tavaraa. Kun todistajia on vielä kaksi, niin yksikään oikeusaste Suomessa ei voisi mitenkään nonsaleerata tälläisiä havaintoja.
Molemmat havainnot voivat olla oikeita, sekä uhrin poistuminen kello 03 yökerhosta että nuo klo 02.15 kuullut liikkumiset kellarista. Esim. sellaisessa teoreettisessa tapauksessa että norjalainen olisi nähty klo 03 asti Susannen seurassa, mutta hän ei pystyisi selvittämään sen jälkeistä toimintaansa, niin norjalaisen puolustus voisi vedota juuri tähän klo 02:15 tehtyyn kuulohavaintoon kellarista mikä ei voisi jättää järkevän epäilyn ulkopuolelle sitä tosiasiaa etteikö rikospaikalla olisi ollut muitakin,toistaiseksi tunnistamattomia ihmisiä tuona yönä.