Susanne Lindholmin, 25 v. kellarisurma Helsingin Kumpulassa 8.8.1976

Suomessa tapahtuneet vielä selvittämättömät henkirikokset
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

kelmikontio kirjoitti:Voiskos olla käynyt Saarron kohalla sillain, että se onkin vaimo joka on erehtynyt kellonajasta. Herra Saarto istunut lueskelemassa, veikkaan että olkkarissa kumminkin, ulkoa on kuulunut ääniä joihin jo nukkumassa ollut vaimokin on huonounisena havahtunut, pimeässä makkarissa vilkassu kelloa (väärin) huomannut että se on jo paljon ja hakenut miestään pötköttämään " kello on jo yli kaksi, tule nukkumaan". Herra Saarto tuskin on lähtenyt epäilemään vaimonsa ilmoittamaa kellonaikaa ja kotvan kuluttua mennyt unille. Tuskin on epäillyt mitään rikosta äänteliöiden kohdalla, olisi varmaan mennyt tarkistamaan. Poliiseille Saarto ilmoittanut ajankohdaksi vaimon ilmottaman lukeman.
En ainakaan itse rupea hulluna kyttäämään kelloa yöllä jos kuulen rapusta jotain puhetta tai ääntä. Saarto on ilmoittanut kellonajan varmana sen kummempia miettimättä. Aluksihan "väärä" kellonaika on saattanut sopia poliisillekkin jos ovat viellä Saartoa puhuttaessaan luulleet Susannen poistuneen Hesperiasta klo 02.
Ainahan voi vääntää kaikkia oletuksia haluamaansa tai mihin suuntaan tahansa. Tapauksesta on kulunut jo 32 vuotta ja se on pitkä aika ihmisen elämässä .

Minusta kuitenkin tuo öisen havainnoitsijan lausunto sellaisenaan kuin se on annettu Seura-lehdessä on painavaa tavaraa. Kun todistajia on vielä kaksi, niin yksikään oikeusaste Suomessa ei voisi mitenkään nonsaleerata tälläisiä havaintoja.

Molemmat havainnot voivat olla oikeita, sekä uhrin poistuminen kello 03 yökerhosta että nuo klo 02.15 kuullut liikkumiset kellarista. Esim. sellaisessa teoreettisessa tapauksessa että norjalainen olisi nähty klo 03 asti Susannen seurassa, mutta hän ei pystyisi selvittämään sen jälkeistä toimintaansa, niin norjalaisen puolustus voisi vedota juuri tähän klo 02:15 tehtyyn kuulohavaintoon kellarista mikä ei voisi jättää järkevän epäilyn ulkopuolelle sitä tosiasiaa etteikö rikospaikalla olisi ollut muitakin,toistaiseksi tunnistamattomia ihmisiä tuona yönä.
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4406
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Re: SUSANNEN TAPAUS

Viesti Kirjoittaja ABC »

19736 kirjoitti:Pidän tuota Saarron kellohavaintoa sikälikin tarkkana että hän luki kirjaa.
Eri asia mielestäni olisi jos herra Saarto olisi ollut jo unten mailla ja herännyt kuullut jotain ääntä ulkoa ja vilkaissut kelloa unenpöpperössä.Virheen mahdollisuus tällöin olisi suuri. Mutta hän on ilmeisesti lukenut kirjaa(ei siis ole nukahtanut iltayöstä ja herännyt)koko ajan.Tällöin hän on varmasti vilkuillut kelloa aina sillointällöin joten ajantaju luulisi olevan selvillä.Samoiten kun kello on tuttu vaikkei siitä numeroita näkisikään pystyy ajan katsomaan myös hämärässä.
Lisäksi kellonviisarit ovat aikalailla eri asennoissa kello kahden kuin kello kolmen kohdalla, toisin olisi esimerkiksi kello yhden ja kahden välillä. Tällöin erehtymisen vaara olisi suurempi.
Itselläni on tapana lueskellä myös öisin. Voin kertoa, että psykologinen ajan kulku öisin on kokonaan toisenlainen. Saatan katsoa kelloa kun se on 2, ja kun mielestäni noin 10 minuutin päästä katson uudestaan, se onkin jo 2:30 tai jopa lähempänä kolmea. Samoin itselleni on usein sattunut noita ajan katsomisia päin honkia, jopa digitaalikellosta, arvatenkin väsymyksestä johtuen. Toisaalta, jos kaksi henkilöä katsoi kelloa, ja he molemmat tekivät ääneen huomion kellonajasta, on virhemahdollisuus pieni.

Kellonviisarit ovat muuten klo 2:15 ja klo 3:10 täsmälleen samoissa asennoissa, vain siten, että lyhyt ja pitkä vaihtavat paikkaa.

Mutta vaikuttaa kovin oudolta, että samana yönä olisi kaksi pariskuntaa mennyt kellariin yhdessä ja vielä ajallisesti niin lähekkäin. Epäilen, että joku on arvioinut ajat väärin, ja ko. henkilöt olivat yhteydessä tapaukseen. Esim. siten, että tekijä oli kellariin päästetty mies, joka siellä motitti ovet jotta pääsisi takaisin uhrinsa kanssa.
Every ship must sail a world.
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Tarkkakuuloinen todistaja

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

-Kello oli kymmenisen minuuttia yli kaksi. Kuulin askeleet jo ulkoa avonaisesta keittiön ikkunasta. Sitten kuulin ulko-oven aukenevan, ja askeleet kuuluivat jonkin aikaa käytävästä, ikäänkuin joku olisi kävellyt edestakaisin alatasanteella, Jouko Saarto kertoo.
-Kun ajankohta oli näin myöhäinen, lopetin lukemisen ja jäin kuuntelemaan näitä ääniä. Toiset askeleet olivat minusta ikäänkuin miehen ja toiset kuulostivat minusta naisen askelilta, olin kuulevinani naisen korkokenkien synnyttämän äänen.
Että käytävässä todella oli mies ja nainen, tätä mielikuvaa tukee sekin, että toinen ääni kuulosti miehen tenoriääneltä, toinen korkeammalta naisen ääneltä


Enemmän kuin kelloviisarien asento ja tarkka aika, minua hämää tässä herra Saarron todistuksessa nämä tarkat detaljit. Ovatko ne jopa liian tarkkoja jotta niitä voidaan pitää luotettavina ?

Mies asui kolmannessa kerroksessa ja väittää erottaneensa tarkat kävelyäänet ja jopa keskustelijoiden äänten korkeudet huoneistoonsa. Kuitenkin matkaa alatasanteelle huoneistoon tulee useita metrejä ja välissä ainakin huoneiston ulko-ovi. Ja ei kai Saarto kirjaansa eteisessä lukenut ? Hieman hämmentävää ?

Jos alatasanteen äänet kuuluivat kolmanteen kerrokseenkin noin hyvin, niin kuinka kuuluvasti niiden on pitänytkään kuulua ensimmäiseen kerrokseen !

Onko kuulohavainto jopa liian tarkka ollakseen totta ?
Avatar
ABC
Michael Knight
Viestit: 4406
Liittynyt: To Touko 31, 2007 2:23 am

Viesti Kirjoittaja ABC »

^ Ehkäpä hra Saarto kyyläsi ääniä asunnon oven raosta tai postiluukun kautta - häiriön sattuessa varsin yleinen käytäntö kerrostaloissa, mitä ei tietenkään myönnetä jos joku kysyy. ;)

Tai äänet kuuluivat kahta kautta, jos alaovi oli hetken auki, ja samoin Saartojen ikkuna.
Every ship must sail a world.
teemu
Javier Pena
Viestit: 1794
Liittynyt: Ti Huhti 10, 2007 1:39 pm

Re: Tarkkakuuloinen todistaja

Viesti Kirjoittaja teemu »

Peräkylän Maigret kirjoitti: ....
Mies asui kolmannessa kerroksessa ja väittää erottaneensa tarkat kävelyäänet ja jopa keskustelijoiden äänten korkeudet huoneistoonsa. Kuitenkin matkaa alatasanteelle huoneistoon tulee useita metrejä ja välissä ainakin huoneiston ulko-ovi. Ja ei kai Saarto kirjaansa eteisessä lukenut ? Hieman hämmentävää ?

Jos alatasanteen äänet kuuluivat kolmanteen kerrokseenkin noin hyvin, niin kuinka kuuluvasti niiden on pitänytkään kuulua ensimmäiseen kerrokseen !

Onko kuulohavainto jopa liian tarkka ollakseen totta ?
Kisakylän puolella vastaavassa talossa alaoven käynti ja portaassa käveleminen kuuluivat kolmannen kerroksen eteiseen ilman, että kuunneltiin postiluukusta. Keittiön avoin ovi lienee ollut siinä vieressä. En pidä kuulemista mahdottomana, jos herra Saarrolla oli erinomainen kuulo ja talo muuten hiljainen. Herra Saarto on saattanut ajatella, että kohta tulija nousee kolmanteen ja neljänteen kerrokseen oven ohi, sitten hän kuulee paremmin, ja jotain selviää lisää neljännen kerroksen asukkaista. Keskitytäänpä nyt kuuntelemaan. Mutta tulijat menivätkin kellariin.

Minulle jäi epäselväksi, miksi molempien puolisoiden piti katsoa sitä kelloa. Oliko tulkinnassa jotain epäselvää vai oliko ehkä joku human interest syy?
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Sanavalinnat ovat hieman ristiriidassa tarkkojen detaljien kanssa. "Ikäänkuin", "olin kuulevinani", "mielikuvaa tukee sekin". Eivät aivan tarkkoja ilmauksia, kun Saarto kuitenkin on vankkumattomankin oloinen väitteissään (mm. ajankohdat).

Se maininta miehen tenoriäänestä on minusta vain yleisempi viite miehen ääneen, ei niinkään syvempi analyysi miehen äänialasta. Mutta kun kerran askelet kulkivat eestaas, korkokengät kopsuivat jne niin kuinka äänten aiheuttajien sukupuolet ovat jääneet epäselviksi eikä ainuttakaan sanaa ole erottunut?

Kokemuksesta tiedän, että ko. rappukäytävässä äänet kuuluvat erittäin hyvin.

Löysin muuten mielenkiintoisia pikku seikkoja vanhoista Hufvudstadsbladetin numeroista, palaan niihin heti tilaisuuden tullen!

Edit: Seurassa 12.11.76 Saarto sanoo seuraavasti: "kellonajasta olen aivan varma, koska vaimoni tuli hätyyttelemään minua nukkumaan juuri tähän aikaan. Kello oli viittätoista minuuttia yli kaksi, katsoimme molemmat keittiön kellosta." Syytä kellonajan tuplatarkistamiseen ei valitettavasti siis tuon enempää määritellä. Pikkuisen kuitenkin pistää miettimään että miksi sitä piti oikein erikseen painottaa että molemmat me se aika tarkistettiin... Liekö Maigretin epäilyissa perää?
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Re: Tarkkakuuloinen todistaja

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

teemu kirjoitti: Minulle jäi epäselväksi, miksi molempien puolisoiden piti katsoa sitä kelloa. Oliko tulkinnassa jotain epäselvää vai oliko ehkä joku human interest syy?
Ehkä Justiina Saarto on ilmestynyt eteisen ovelle ja ärjäissyt "JOUKO,kello on varttia yli kaksi ! Mitä ihmettä sinä kyykit korva postilaatikossa ! Nyt nukkumaan ! "
teemu
Javier Pena
Viestit: 1794
Liittynyt: Ti Huhti 10, 2007 1:39 pm

Viesti Kirjoittaja teemu »

^Voi olla noin :lol:, mutta voi olla myös se, että molemmat olisivat kirjanneet mahdollisen rikkeen mahdollisiin talon sääntöihin. Asumassani talossa 15-vaan-ei-17 porukka käytti pyöräkellaria kahdenvälisiin tapaamisiin, kunnes se huomattiin kieltää. Samalla säännöstöllä kellarin käyttö viihdetilana olisi voinut Sofianlehdonkadulla olla kielletty myös aikuisilta. Olisivatko Saarrot vain pistäneet faktat muistiin myöhempää referointia varten?
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

teemu kirjoitti:^Voi olla noin :lol:, mutta voi olla myös se, että molemmat olisivat kirjanneet mahdollisen rikkeen mahdollisiin talon sääntöihin. Asumassani talossa 15-vaan-ei-17 porukka käytti pyöräkellaria kahdenvälisiin tapaamisiin, kunnes se huomattiin kieltää. Samalla säännöstöllä kellarin käyttö viihdetilana olisi voinut Sofianlehdonkadulla olla kielletty myös aikuisilta. Olisivatko Saarrot vain pistäneet faktat muistiin myöhempää referointia varten?
Aivan hyvin voi olla noin. Vaikka testasin omaa näkökulmaani, niin olen edelleen enemmän sitä mieltä että tämä herra Saarto on prikulleen oikeassa siinä mitä sanoo . Jotenkin minulle välittyy kuva tavattoman pedantista, luotettavasta pikkuvirkamiehestä , jollaisia nämä menneen ajan kanslianhoitajat yleensä olivat. Henkilöstä joka oli tottunut tarkasti rekisteröimään erilaisia asioita. Joka sunnuntai yönäkin mieluummin viihtyy kirjallisuuden parissa aistit valppaina kuin siemailee keppanaa.

Tuo että hän tuntuu painottavan kello 02:15 ajankohtaa johtuu kai vain siitä, että hän itsekin tietää ajankohdan olevan ristiriidassa rikoksen oletetun tapahtuma-ajankohdan kanssa ja tavallaan harmittelee sitä samaa pulmaa mitä mekin tässä 32 vuotta myöhemmin.
teemu
Javier Pena
Viestit: 1794
Liittynyt: Ti Huhti 10, 2007 1:39 pm

Viesti Kirjoittaja teemu »

^Kauanko meni, että "oikea" ajankohta osoittautui olevan klo 3?

Joka tapauksessa hän näkyisi olleen jonkin aikaa siinä uskossa, että on kuullut murhatun ja mahdollisen murhaajan tulon taloon. Kun näin ei olekaan, niin onhan se pettymys, etenkään kun ketään muita ei löydy.

Väkisinkin tulee ajatus kuulijalle, että ne ovat nyt erehtyneet kellosta, ja se epäilys on saattanut näkyä. Se on hankala juttu. Ikäänkuin puolustuskannalla olo voisi selittyä juuri sillä.

Esimerkkinä, ilman yleistystä, voisin kertoa, että parhaiten tietämäni (työpaikkani) kanslianhoitaja oli hyvin tarkka numeerisista yksityiskohdista. Kun kerran onnistuin yllättämään hänet niissä, niin kunnioitus seurasi vuosien päähän.

Ajan painottaminen tässä Saarron tapauksessa voi olla ammattikunniaan liittyvää tarkkuutta.
Peräkylän Maigret
Javier Pena
Viestit: 1844
Liittynyt: Ke Heinä 04, 2007 11:17 pm
Paikkakunta: Pariisi

Viesti Kirjoittaja Peräkylän Maigret »

teemu kirjoitti:^Kauanko meni, että "oikea" ajankohta osoittautui olevan klo 3?

Joka tapauksessa hän näkyisi olleen jonkin aikaa siinä uskossa, että on kuullut murhatun ja mahdollisen murhaajan tulon taloon. Kun näin ei olekaan, niin onhan se pettymys, etenkään kun ketään muita ei löydy.

Väkisinkin tulee ajatus kuulijalle, että ne ovat nyt erehtyneet kellosta, ja se epäilys on saattanut näkyä. Se on hankala juttu. Ikäänkuin puolustuskannalla olo voisi selittyä juuri sillä.

Esimerkkinä, ilman yleistystä, voisin kertoa, että parhaiten tietämäni (työpaikkani) kanslianhoitaja oli hyvin tarkka numeerisista yksityiskohdista. Kun kerran onnistuin yllättämään hänet niissä, niin kunnioitus seurasi vuosien päähän.

Ajan painottaminen tässä Saarron tapauksessa voi olla ammattikunniaan liittyvää tarkkuutta.
Tuokin on hyvä näkemys.

Luulen että herra Saarto on puhuteltu heti sunnuntaina illalla ja tutkijat ovat tästä saaneet ns.vahvan ritsin . Tutkimus on lähtenyt siitä, että Susanne poistui Hesperiasta klo 02 ja tuli jonkun kyydissä jolloin nuö yölliset kuullut äänet klo 02:15 sopisivat hyvin. Esim. IS kertoi juuri maanantaina 9.8 että Susanne oli lähtenyt Hesperiasta klo 02

Jossain vaiheessa on sitten saatu vahvempaa näyttöä että Susanne on ollut hotellissa klo 03 asti. Näytön on täytynyt olla hyvä, koska se on kumonnut herra Saarron ilmoituksen.

Toisaalta tuo kello 02 ja 03 välinen ero on aika suuri tuollaiselle säntilliselle ihmiselle kuin oletan Saarron olevan. Hän on ehkä jäänyt lueskelemaan tv-ohjelmien loputtua. Helpostihan siinä vierähtää tunti reilustikin, mutta ajantaju säilyy.
Kylli
Perry Mason
Viestit: 3542
Liittynyt: Ti Maalis 27, 2007 10:28 pm
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Kylli »

Pedantille ja numeroista ym. yksityiskohdista tarkalle persoonalle voi oman erehtyväisyytensä myöntäminen olla arka paikka. Huom: tämä yleisesti, ei pelkästään Saartoon liittyen.

Ainakaan minä en tiedä, milloin J. Saarto on lausuntonsa esittänyt, koska luin siitä vasta siitä kuuluisasta Seurasta. Mutta pidän mahdollisena myös sitä, että hänen huomionsa äänien kuulumisen ajankohdasta "vahvistui" silloin, kun vielä luultiin Susannen lähteneen Hesperiasta klo 2. Myöhemmin sitä ei enää oikein voinut kyseenalaistaa.

Tarkkaan en osaa sanoa, milloin tuo Hesperiasta lähtemisen ajankohta tarkentui klo kolmeksi (pitäisi keretä selata arkistoja... Okok, lupaan tehdä sen kunhan kykenen), mutta melko pian se tapahtui. Olen pitänyt ajankohtaa varmana juurikin siksi, että siitä erikseen on useaan kertaan mainittu, joten jos ajankohdista joku on erehtynyt, on se luultavimmin kanslisti.

Mutta vielä: en tahdo syyllistää Saartoa, kunhan pohdin vaihtoehtoja koska kerran talossa oli hyvin hiljaista ja äänet klo 2.15 kuuluivat poikkeukselliseen aikaan...
Yö ja aamu jokainen, jollekin on viimeinen. Joka ilta, joka yö, jonkun sydän riemuin lyö. Jonkun sydän riemuin lyö, jonkun osa ikiyö...
skoone
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4648
Liittynyt: Su Huhti 01, 2007 9:59 pm

Viesti Kirjoittaja skoone »

Kylli kirjoitti:
Tarkkaan en osaa sanoa, milloin tuo Hesperiasta lähtemisen ajankohta tarkentui klo kolmeksi (pitäisi keretä selata arkistoja... Okok, lupaan tehdä sen kunhan kykenen), mutta melko pian se tapahtui. Olen pitänyt ajankohtaa varmana juurikin siksi, että siitä erikseen on useaan kertaan mainittu, joten jos ajankohdista joku on erehtynyt, on se luultavimmin kanslisti.

Mutta vielä: en tahdo syyllistää Saartoa, kunhan pohdin vaihtoehtoja koska kerran talossa oli hyvin hiljaista ja äänet klo 2.15 kuuluivat poikkeukselliseen aikaan...
Kyselin jo joskus aiemmin, että oliko Hesperian yökerho auki kello kolmeen silloin kyseisenä yönä, vai suljettiinko se ehkä jo kahdelta?

Kuten Bodominkin, niin kuin tässäkin tutkimuksessa luotetaan mielestäni liikaa noihin kellonaikoihin. Jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että kaikki muut (paitsi tämä 02.15) kellonajat ovat mutuaikoja, ei siis kellosta tarkistettuja (Kivilahti oli kelloton ja hilluvien opiskelijoiden ajantajukin saattoi olla vähä hämärtynyt).
Muista lähdekritiikki!
Cotton
Martin Beck
Viestit: 772
Liittynyt: Pe Huhti 25, 2008 5:28 pm
Paikkakunta: Fall River

Viesti Kirjoittaja Cotton »

Seuraavaksi hieman aikajanaa:

-Klo xx.xx: Susannen työvuoro päätyy ja hän lähtee työkaverinsa kyydillä kohti Helsinkiä.

-Klo 22.00: Susanne on ystävineen Hotelli Haagassa.

-Klo xx.xx: Seurueesta ainakin Susanne ja Camilla siirtyvät Helsinki Klubille.

-Klo 01.20: Camilla jää Rautatientorille ja Susanne sekä hänen Helsinki Klubilla tapaamansa norjalainen lähtevät Hesperian yökerhoon.

-Klo 01.30: Viimeinen bussi kotiovelle lähtee. Camilla oli ilmeisimmin tässä bussissa.

-Klo 02.10: Jouko Saarto kuulee Sofianlehdonk. 9:n pihalta askeleita avonaisesta ikkunasta.

-Klo 02.15: Jouko Saarto kuulee miehen ja naisen puhetta sekä kävelyä talon alatasanteelta. Äänten havainnointi loppuu kellarin oven jymähdykseen ja havainnoitsija menee ilmeisesti nukkumaan.

-03.20: Susanne poistuu Hesperian yökerhosta.

-04.00: Joku Sofianlehdonk. 9:n asukas kuulee ääniä kellarin suunnalta. Kyseessä saattoi olla avunhuuto, mutta havainnoitsija jatkoi uniaan.

-13.15: Esko Savolainen löytää Susannen kuolleena talon pyöräkellarista.

Edm. aikajanassa tulee väkisinkin kiinnittäneeksi huomion Camillan lähtöaikaan Rautatientorilla ja J. Saarron äänihavaintoihin.

Olisikin ensiarvoisen tärkeää tietää, että oliko Camillalla miesseuralainen ja jos oli niin missä vaiheessa tämä olisi saattanut lyöttäytyä Camillan seuraan? Tämän miesseuralaisen ei tietenkään olisi tarvinnut välttämättä olla Camillan tai Susannen miesystävä vaan vaikkapa joku hyvä tuttukin olisi voinut tulla kyseeseen.

Näin mies olisi sitten päässyt Camillan myötämielisellä avustuksella kellariin ja olisi voinut odottaa Susannea vaikkapa kellarikäytävän ovensuussa..

Motiivi?

Miksi Camilla ei olisi kertonut yön tapahtumista?
teemu
Javier Pena
Viestit: 1794
Liittynyt: Ti Huhti 10, 2007 1:39 pm

Viesti Kirjoittaja teemu »

Taloissa noudatettiin kahta tapaa pitää huoneiston eteisen ulko-oven sisäpuolella oleva väliovea: kiinni tai auki. Ovien välissä oli kynnyksen verran tilaa, ja posti tuli luukusta siihen rakoon. Oven ollessa kiinni kuuluivat kaikki rapun ovien sulkemiset ja oman kerroksen muita ääniä, muttei askeleita kauempaa. Oven ollessa auki kuuluivat askeleet alaovelta asti.

Herra Saarto ei sano menneensä avaamaan väliovea alkaessaan kuunnella. Kun askelten äänet kuuluivat hänen keittiöönsä asti, niin väliovi on luultavasti ollut auki, mahdollisesti koko hänen lukemisensa ajan. Kuunteliko joku Saarroilla porraskäytävän ääniä sinä yönä erityisesti, herra tai rouva, vai oliko oven auki pitäminen heidän tapansa? Ellei poliisi kysynyt asiasta, niin tuskin sitä enää kukaan tietää.
Vastaa Viestiin