Puhuiko Marjatta totta?

[matlockb]

Näinhän se Suomessa menee et Nisse saa satuilla mitä sattuu ja olla muistamatta mitä ei halua mutta Marjatta ei saisi vuosikymmenten takaa muistaa mitään faktaa väärin tai hänen tarinansa on "epäuskottava".

Se on juuri noin! Olet täysin oikeassa ja myös laki oli ja on tästä vahvasti kanssasi täysin samaa mieltä.

Sahakangas oli todistaja, joten hänen ei rangaistuksen uhalla ole vara muistaa mitään väärin. Jos hän - tai todistaja yleensä - ei jotain muista varmaksi hän voi (lue: hänen täytyy) sanoa "minä en muista".

Gustafsson oli rikoksesta epäilty ja itsekriminointisuoja sekä läheiskriminointisuoja on vahva ja se on NG:n ja yleensäkin rikoksesta epäillyn/epäiltyjen puolella.
Jos esimerkiksi minä, naapurin Arto tai vaikkapa Sinä, MikaK, joudut rikoksesta epäillyksi, saat satuilla poliisille vaikka Mikki Hiirestä (kuten eräs konstaapeli osuvasti minulle sanoi kun olin todistajana ja siinä samalla konstaapeli sivusi, että rikoksesta epäillyn psykiatrian erikoislääkärin kuulusteluista tuskin on odotettavissa mitään näyttöä erikoislääkärin syyllisyyden tueksi, vaan kyllä se näyttö hänen syyllisyyden tueksi on hankittava ihan muilla keinoin).

Jopa tuottamuksellinen (huolimattomuudesta, inhimillisestä virheestä) perätön/valheellinen/virheellinen perätön lausuma todistajana on kriminalisoitu.

[Ross Sullivan]

Näinhän se Suomessa menee et Nisse saa satuilla mitä sattuu ja olla muistamatta mitä ei halua mutta Marjatta ei saisi vuosikymmenten takaa muistaa mitään faktaa väärin tai hänen tarinansa on "epäuskottava".

Se on juuri noin! Olet täysin oikeassa ja myös laki oli ja on tästä vahvasti kanssasi täysin samaa mieltä.

Sahakangas oli todistaja, joten hänen ei rangaistuksen uhalla ole vara muistaa mitään väärin. Jos hän - tai todistaja yleensä - ei jotain muista varmaksi hän voi (lue: hänen täytyy) sanoa "minä en muista".

Gustafsson oli rikoksesta epäilty ja itsekriminointisuoja sekä läheiskriminointisuoja on vahva ja se on NG:n ja yleensäkin rikoksesta epäillyn/epäiltyjen puolella.
Jos esimerkiksi minä, naapurin Arto tai vaikkapa Sinä, MikaK, joudut rikoksesta epäillyksi, saat satuilla poliisille vaikka Mikki Hiirestä (kuten eräs konstaapeli osuvasti minulle sanoi kun olin todistajana ja siinä samalla konstaapeli sivusi, että rikoksesta epäillyn psykiatrian erikoislääkärin kuulusteluista tuskin on odotettavissa mitään näyttöä erikoislääkärin syyllisyyden tueksi, vaan kyllä se näyttö hänen syyllisyyden tueksi on hankittava ihan muilla keinoin).

Jopa tuottamuksellinen (huolimattomuudesta, inhimillisestä virheestä) perätön/valheellinen/virheellinen perätön lausuma todistajana on kriminalisoitu.

Voisitko antaa esimerkin, jossa joku on tuomittu perättömästä lausumasta tuottamuksellisena tekona? Väitän, että sellaista ei löydy.

Saa sitä satuilla mikkihiiristä oikeudessa, jos haluaa. Silloin tosin oikeuden pitäisi katsoa kertomus epäuskottavaksi. Useinhan näin tapahtuu, mutta ei Bodom-tapauksessa.

[JasseHames]

Onko Marjatan kertomuksessa yleensäkään mitään sellaista seikkaa, joka on tarkistuksissa osoittautunut pitävän paikkansa? Mitään olennaista seikkaa ilmeisesti ei ole, sillä kertomus on todettu oikeusistuimessa epäuskottavaksi.

Nimimerkille MikaK tiedoksi, että tässä ketjussa aiheena on Marjatan väitteet. Jos pystyt osoittamaan Gustafssonin valehdelleen oleellisilta osin missään vaiheessa rikosprosessia, niin kirjoita siitä asiaa koskeviin ketjuihin. Sen sijaan tällainen argumentointi on kehäpäätelmä: Gustafsson on syyllinen -> Gustafsson valehteli kiistäessään syytteet -> Gustafsson on syyllinen. Samaten jos Gustafsson on kysynyt Tuomiselta, oliko hänellä 10 puukonpistoa päässään, niin siinä ei ole mitään valehtelemista, sillä jo rikoskesänä KRP:n apulaispäällikkö Vainio oli todennut medialle Gustafssonilla olleen useita, puukosta saatuja reikiä päässään. Asian todenperäisyyttä arvioidessa kannattaa erityisesti huomioida, että Vainio on nähnyt Gustafssonin melkoisen tuoreeltaan rikoksen jälkeen, kun taas Tuominen ei.

[LexVeritas]

Onko Marjatan kertomuksessa yleensäkään mitään sellaista seikkaa, joka on tarkistuksissa osoittautunut pitävän paikkansa?

Hyvä kysymys.
Sahakangas väitti, ettei Gustafssonia ambulanssiin kannettaessa paikalla ollut vielä poliiseja. Sahakangas siis kielsi nähneensä paikalla poliiiseita, jotka olisivat kantaneet Gustafssonia ambulanssiin. Tämän väitteen kumosi osaltaan ensimmäisenä polisina murhapaikalle yhdessä partioparinsa Gösta Lönnbergin kanssa saapunut konstaapeli Kauko Paavola, joka nimenomaan väitti olleensa paikalla, kun Gustafssonia kannettiin ambulanssiin. HBL uutisoi 07.04.2004 että (suomennos):

"Kauko Paavola kertoo tänään, ettei hän koskaan nähnyt omin silmin nyt pidätettyä Nils Gustafssonia makaamassa teltassa tai sen päällä. Paavolan mukaan lääkintähenkilöstö oli jo paikalla, kun hän ja hänen kollegansa saapuivat Leppävaaran poliisiasemalta.

- En omin silmin nähnyt, missä Gustafsson (rikospaikalla) makasi. Hän oli saapuessamme paareilla, joita kannettiin ambulanssiin. Mutta joku sanoi, että hän oli maannut muiden päällä. Ambulanssi saapui ennen meitä. Syynä oli se, että päivystyksen meille edelleen välittämä ilmoitus antoi sellaisen vaikutelman, että retkeilijöiden välillä oli ollut tappelua ja "joku vuosi verta". Partioauto oli pieni musta VW, ilman hälytysvaloja. Tietysti oli yllätys löytää kuolleet saapuessamme.

Paavolan mukaan tutkintavastuu siirtyi välittömästi Keskusrikospoliisille."

Hieman epäselväksi jää, makasiko Gustafsson Paavolan saapuessa paareilla, joita juuri sillä hetkellä kannettiin ambulanssiin, vai makasiko Gustafsson maassa paareilla, joita Paavola alkoi heti paikalle saapumisensa jälkeen kantaa ambulanssiin.

Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että Sahakangas oli mahdollisesti oikeassa arvatessaan ambulanssin olleen paikalla ennen poliiseja.

ILTALEHTI
Torstaina 8.4.2004

Poliisipartio saapui vasta perästä

Bodominjärven surmanpaikalle saapunut poliisipartio ei saanut tarkkaa kuvaa - saati valokuvaa - siitä, missä kohdin ja missä asennossa kolme nuorta ja haavoittunut Nils Gustafsson sijaitsivat rikospaikalla.

Surmapaikalle saapui ennen Leppävaarasta lähtenyttä poliisipartiota ambulanssi. Ennen poliisien tuloa lääkintähenkilökunta oli leikannut teltan auki. Todettuaan uhrit kuolleiksi ambulanssimiehet peittelivät ruumiit uteliaiden katseilta telttakankaalla. Näin kertoo toinen partion konstaapeleista, eläkkeellä oleva Kauko Paavola sanomalehti HBL:n haastattelussa.

rikoskesänä KRP:n apulaispäällikkö Vainio oli todennut medialle Gustafssonilla olleen useita, puukosta saatuja reikiä päässään.

Kun tarkkoja ollaan, niin Vainio oli ko. lausunnon antaessaan Krp:n ylin päällikkö, sillä hän sijaisti silloin kesälomalla ollutta Kosti Vasaa.

[veikkonen]

Nissen esitutkintakuulustelusta poimittua:

Tunnetko Pentti Jäppinen-nimisen henkilön, joka asui Frihersissä ja jolla oli Jawa merkkinen moottoripyörä?

Nisse: ”En osaa sanoa, minulla on huono nimimuisti.”

Liikuitteko Frihersissä?

Nisse : ”Liikuimme siellä paljonkin. Mm. Hämeenkylän tiilitehtaan hiekkakuopalla ajeltiin moottoripyörillä. Joskus montulla oli moottoripyöräilijöitä oli kymmenen ja joskus viisi. En osaa sanoa oliko porukassa Pentti "Pena" Jäppinen-niminen henkilö. Vihdintien varressa oli Gulfin huoltoasema ja baari, jossa yleensä syötiin sämpylät ja juotiin kahvit.”

...Kuulustelussa Gustafsson mainitsee aikoinaan viettäneensä aikaa Vihdintien varressa olleessa Gulfin huoltoasemassa ja baarissa.

Onko kyse siis 28.2.1959 avatusta Vihdintiellä Konalassa sijainneesta Gulf huoltoasemasta, mistä mitä ilmeisimmin sai nimenomaan kahvia ja sämpylää, vaikka se ei toiminutkaan baari-nimellä?

Onko mahdollista, että tätä(kin) huoltoasemaa kutsuttiin "Gulffin baariksi", vaikka se ei ehkä ns. baari ollutkaan?

Oliko tämä Konalan Gulf lähellä Friherssiä? Voiko olla, että Marjatta tosiasiassa itsekin tarkoitti tätä Konalan Gulffia puhuessaan tahattomasti Hämeenkylän Gulffista?

[veikkonen]

Otsikon aiheeseen: Marjatta on kuten tahansa alkoholin väärinkäyttäjä (huomionkipeä) ja hänen puheensa todistettiin jo oikeudenkäynnissä - ei vain pelkästään valheeksi - vaan mahdottomiksi ollakseen totta.

Tämä pitää paikkansa. Muistaakseni esimerkiksi väitti tavanneensa Gustafssonin tiettynä vuonna tietyn huoltoaseman baarissa. Asianajajat joutuivat sitten tekemään osin poliisillekin kuuluvaa työtä ja kaivelemaan rakennuslupia ja muita dokumentteja todistaakseen, ettei huoltoasemaaedes ollut olemassa väitettynä ajankohtana.

Hämeenkylän Gulf-huoltoasema on ollut olemassa jo 1950-luvulla. En tiedä, millainen mesta se oli 1958-1959. Oliko siinä huoltoaseman yhteydessä silloin mitään kioskia, kahviota tai minkäänlaista ajanviettopaikkaa? Saiko kahvia ja sämpylää? Vai oliko se vain pelkkä bensa-asema?

Varsinainen Hämeenkylän ”baari” tehtiin sitten 1960-luvulla.

Vanhan lehtileikkeen mukaan joku myi Jawa-moottoripyöräänsä Hämeenkylän huoltoasemalla maaliskuussa 1959.

mopo.jpg (51.71 KiB) Katsottu 2400 kertaa

...Voisi kuvitella, että moottoripyöristä kiinnostuneita nuoria vietti Gulfin kulmilla aikaansa jo tuolloin 1950-luvun lopussa ennen baaria. Voisi kuvitella, että jonkinlainen kohtaamispaikka se on voinut keskeisen sijainninkin puolesta olla.

Marjatan esitutkintakuulustelusta poimittua:

Tutustuin 15-vuotiaana (vuonna 1958) Odilammella asuessani Pentti "Pena" Jäppiseen, joka oli minua 7 vuotta vanhempi. Hänellä oli moottoripyörä Jawa...Penan kanssa kulkiessani tutustuin seuraavana vuonna Linnaisissa Nils Gustafssoniin ja tämän kaveriin Seppo Boismaniin. Nils Gustafssonia kutsuttiin nimellä "Nisse" ja Seppo Boismanista jotkut käyttivät nimeä "Sepi". Nissellä oli moottoripyörä, jonka merkkiä en tiedä. Seppo hankki moottoripyörän myöhemmin. Kanssakäyminen Nissen ja Sepin kanssa oli satunnaista. Tapaamiset tapahtuivat jossain kioskilla tai sitten Gulfin baarissa Hämeenkylässä.

Bodom-retkeä suunnitteli pääasiassa Pena. Minä olin innokkaasti mukana. Seppo Lahtinen ja Seija Nieminen olivat Pentti Jäppisen tuttuja. Olin tavannut heidät ennen Bodomin retkeä mm. Gulfin baarissa. Seppo Lahtinen ja Seija Nieminen seurustelivat.

...Tietääkseni tämän enempää Marjatta ei kuulusteluissaan puhu Gulfista. Kuulusteluissa hän ei väitä missään vaiheessa tavanneensa Irmeliä tai Tuulikkia Gulfin baarissa. Sen sijaan Marjatta kertoo tavanneensa Pentti Jäppisen tuttavat eli Seijan ja Sepon mm. Gulfin baarissa ennen Bodomin retkeä.

Marjatan tarinassa voi olla 45-vuoden muistiaukkoja. Ehkä Marjatta tässä sekoittaa Gulfin baarin ja nimeltä mainitsemansa kioskin toisiinsa.

Tai ehkä kyseessä olikin Vihdintien Gulf huoltoasema, joka avasi ovensa 28.2.1959. Sieltä ainakin sai kahvetta...


Nissen esitutkintakuulustelusta poimittua:

Tunnetko Pentti Jäppinen-nimisen henkilön, joka asui Frihersissä ja jolla oli Jawa merkkinen moottoripyörä?

Nisse: ”En osaa sanoa, minulla on huono nimimuisti.”

Liikuitteko Frihersissä?

Nisse : ”Liikuimme siellä paljonkin. Mm Hämeenkylän tiilitehtaan hiekkakuopalla ajeltiin moottoripyörillä. Joskus montulla oli moottoripyöräilijöitä oli kymmenen ja joskus viisi. En osaa sanoa oliko porukassa Pentti "Pena" Jäppinen-niminen henkilö. Vihdintien varressa oli Gulfin huoltoasema ja baari, jossa yleensä syötiin sämpylät ja juotiin kahvit.”

Oliko porukassa "Markka"-nimellä kutsuttua tyttö?

Nisse : ”Nimi tuo mieleen vaalean tytön, joka liikkui "Steppari"-nimellä kutsutun tytön kanssa. Stepparin sukunimi oli ilmeisesti Mäkinen ja hänen veli oli töissä Elektrosähkössä Helsingissä. Markasta en tiedä enempää. En tiedä kuka hän oikeastaan onkaan.”

Missä sinä tapasit Markkaa tai vaaleata tyttöä, joka nimestä tuli mieleen?

Nisse: ”Tapasin häntä Gulfin baarilla, mutta se oli Bodomin tapauksen jälkeen. Ne likat oli aina siinä baarissa ja me mentiin menojamme. Stepparin kanssa olin elokuvissa syksyllä 1960. Kävimme elokuvissa yhden kerran elokuvan nimeä en enää muista. Steppari asui siihen aikaan Frihersissä.”

[LexVeritas]

Onko kyse siis 28.2.1959 avatusta Vihdintiellä Konalassa sijainneesta Gulf huoltoasemasta, mistä mitä ilmeisimmin sai nimenomaan kahvia ja sämpylää, vaikka se ei toiminutkaan baari-nimellä?

Minun mielestäni kyse ei ole Konalan Gulfista, vaan entisellä Hämeenkylän Gulf-huoltoasemalla tarkoitetaan nimenomaan Hämeenkylässä ja Vihdintien varressa sijainnutta Gulf-huoltoasemaa, joka myöhemmin oli tunnettu Pähkinärinteen Kesoilina, joka edelleen sittemmin tunnetaan Variston Nesteenä osoitteessa Ulkoniitynkuja 2, Vantaa.

Tulee ottaa huomioon, että Pähkinärinne on alue Hämeenkylän kaupunginosassa. Kun puhutaan Hämeenkylän Gulfista, niin silloin lähtökohtaisesti todellakin tarkoitetaan Hämenkylässä sijainnutta Gulfia eikä esimerkiksi Konalassa sijainnutta.

[veikkonen]

Onko kyse siis 28.2.1959 avatusta Vihdintiellä Konalassa sijainneesta Gulf huoltoasemasta, mistä mitä ilmeisimmin sai nimenomaan kahvia ja sämpylää, vaikka se ei toiminutkaan baari-nimellä?

Minun mielestäni kyse ei ole Konalan Gulfista, vaan entisellä Hämeenkylän Gulf-huoltoasemalla tarkoitetaan nimenomaan Hämeenkylässä ja Vihdintien varressa sijainnutta Gulf-huoltoasemaa, joka myöhemmin oli tunnettu Pähkinärinteen Kesoilina, joka edelleen sittemmin tunnetaan Variston Nesteenä osoitteessa Ulkoniitynkuja 2, Vantaa.

Tulee ottaa huomioon, että Pähkinärinne on alue Hämeenkylän kaupunginosassa. Kun puhutaan Hämeenkylän Gulfista, niin silloin lähtökohtaisesti todellakin tarkoitetaan Hämenkylässä sijainnutta Gulfia eikä esimerkiksi Konalassa sijainnutta.

Meinaatko siis, että sekä Gustafsson että Sahakangas tarkoitti kuulustelukertomuksissaan itseasiassa samaa Hämeenkylän Gulffin huoltoasemaa?

Oliko Hämeenkylän Gulffin huoltoasemassa sisätiloja 1959? Toisinkysyen: Saiko sieltä kahvia ja sämpylää ennen baariutumistaan?

[Ross Sullivan]

Onko Marjatan kertomuksessa yleensäkään mitään sellaista seikkaa, joka on tarkistuksissa osoittautunut pitävän paikkansa? Mitään olennaista seikkaa ilmeisesti ei ole, sillä kertomus on todettu oikeusistuimessa epäuskottavaksi.

Nimimerkille MikaK tiedoksi, että tässä ketjussa aiheena on Marjatan väitteet. Jos pystyt osoittamaan Gustafssonin valehdelleen oleellisilta osin missään vaiheessa rikosprosessia, niin kirjoita siitä asiaa koskeviin ketjuihin. Sen sijaan tällainen argumentointi on kehäpäätelmä: Gustafsson on syyllinen -> Gustafsson valehteli kiistäessään syytteet -> Gustafsson on syyllinen. Samaten jos Gustafsson on kysynyt Tuomiselta, oliko hänellä 10 puukonpistoa päässään, niin siinä ei ole mitään valehtelemista, sillä jo rikoskesänä KRP:n apulaispäällikkö Vainio oli todennut medialle Gustafssonilla olleen useita, puukosta saatuja reikiä päässään. Asian todenperäisyyttä arvioidessa kannattaa erityisesti huomioida, että Vainio on nähnyt Gustafssonin melkoisen tuoreeltaan rikoksen jälkeen, kun taas Tuominen ei.

https://www.hs.fi/feature/art-2000004220701.html

"Minulla oli kasvoissani kaikkiaan noin kymmenen pistohaavaa"

Onko mielestäsi kysymys?

[LexVeritas]

Meinaatko siis, että sekä Gustafsson että Sahakangas tarkoitti kuulustelukertomuksissaan itseasiassa samaa Hämeenkylän Gulffin huoltoasemaa?

Oliko Hämeenkylän Gulffin huoltoasemassa sisätiloja 1959? Toisinkysyen: Saiko sieltä kahvia ja sämpylää ennen baariutumistaan?

Meinaan siis, että yleensä todistajan puhuessa jostain tietystä paikasta, kuten tässä tapauksessa Marjatta Sahakankaan selostaessa, että hän tapasi Nissen ja Sepin Hämeenkylän Gulfilla, niin on on aiheellista lähtökohtaisesti olettaa, että hän tarkoitti nimenomaan Hämeenkylän Gulfia eikä esimerkiksi Konalan Gulfia.
Gustafssonin kohdalla olettamus ehkä olisi, että hän tarkoittaa "Vihdintien varressa olleella Gulfilla" lähinnä lähintä Gulfia eli Hämeenkylän Gulfia, sillä Gustafsson asui silloin Hämeenkylässä.

En tiedä, saiko Hämeenkylän Gulfilta kahvia ja sämpylää ts. oliko siellä baari tai kahvila vuonna 1959. On mielestäni hyvinkin mahdollista, että ko. huoltoasema oli kahviloitunut, jos se oli silloin olemassa.

[veikkonen]

Meinaatko siis, että sekä Gustafsson että Sahakangas tarkoitti kuulustelukertomuksissaan itseasiassa samaa Hämeenkylän Gulffin huoltoasemaa?

Oliko Hämeenkylän Gulffin huoltoasemassa sisätiloja 1959? Toisinkysyen: Saiko sieltä kahvia ja sämpylää ennen baariutumistaan?

Meinaan siis, että yleensä todistajan puhuessa jostain tietystä paikasta, kuten tässä tapauksessa Marjatta Sahakankaan selostaessa, että hän tapasi Nissen ja Sepin Hämeenkylän Gulfilla, niin on on aiheellista lähtökohtaisesti olettaa, että hän tarkoitti nimenomaan Hämeenkylän Gulfia eikä esimerkiksi Konalan Gulfia.
Gustafssonin kohdalla olettamus ehkä olisi, että hän tarkoittaa "Vihdintien varressa olleella Gulfilla" lähinnä lähintä Gulfia eli Hämeenkylän Gulfia, sillä Gustafsson asui silloin Hämeenkylässä.

En tiedä, saiko Hämeenkylän Gulfilta kahvia ja sämpylää ts. oliko siellä baari tai kahvila vuonna 1959. On mielestäni hyvinkin mahdollista, että ko. huoltoasema oli kahviloitunut, jos se oli silloin olemassa.

Tosiaan myös Gustafsson tarkoitti kaiketi Hämeenkylän Gulfia, kun samassa lausessaan mainitsi alkuun Hämeenkylän tiilitehtaan hiekkakuopatkin. Tuskin siis Konalan Gulfia tarkoitti.

Kun puolustus selvensi Sahakankaalle, että Hämeenkylän Gulfin baari avattiin vasta syksyllä 1960, totesi Sahakangas aina luulleensa, että se oli Gulfin baari.

Jos Hämeenkylän Gulfin huoltoasemalta saikin jo ennen baariutumistaan, eli ennen syksyä 1960, esim. kahvia, oli jotkin sisätilat ja/tai siellä muutenkin mahdollisesti kokoonnuttiin satunnaisesti prätkämiiteissä 1959, on mielestäni huoltoaseman kutsuminen/muistaminen 45 vuotta myöhemmin baariksi ihan luonnollista.

Joka tapauksessa Gulfin huoltoasema oli olemassa ainakin maaliskuussa 1959, tunnettiin Gulfina alusta saakka, ja virallisesti Gulfin baarina 1960 syksystä.

[LexVeritas]

Joka tapauksessa Gulfin huoltoasema oli olemassa ainakin maaliskuussa 1959, tunnettiin Gulfina alusta saakka, ja virallisesti Gulfin baarina 1960 syksystä.

Konalan Gulf oli silloin olemassa.
Sahakangas väitti kuitenkin tavanneensa Nissen ja Sepin nimenomaan Hämeenkylän Gulfin baarissa. Gustafssonin puolustuksen mukaan Hämeenkylän Gulf ei vielä silloin ollut baariutunut...Mahdollinen kahviloituminen on avoin kysymys, johon myös olisi tärkeää saada vastaus.

Milloin Hämeenkylän Gulf tarkalleen ottaen aloitti toimintansa?

Väitetysti

Helsingin Sanomissa 18.10.1959 on ollut ilmoitus "Otetaan betonivaluun miehiä. Hämeenkylä, Gulf huoltoasema"

ja viikkoa myöhemmin 24.10.1959

"Haetaan urakkatyönä Tel-tiiliseinän muuraus samalle huoltoasematyömaalle".

[Ross Sullivan]

Sahakangas saattaa valehdella. KRP:n kokenut ja ansioitunut poliisi valehtelee huomattavasti epätodennäköisemmin.

[JasseHames]

Gustafssonin puolustuksen mukaan Hämeenkylän Gulf ei vielä silloin ollut baariutunut...Mahdollinen kahviloituminen on avoin kysymys, johon myös olisi tärkeää saada vastaus.

Käsittääkseni tähän asiaan otettiin perusteellisesti kantaa oikeudenkäynnin aikana, kun puolustus hankki rakennuslupia pohjapiirroksineen Sahakankaan väittämästä baarista/kahviosta. Ei pitänyt siis paikkaansa, kuten ei pitänyt paikkaansa ilmeisesti mikään muukaan seikka pois lukien ehkä arvaus ambulanssin saapumisesta ennen poliisia. On mielenkiintoista, miten jotkut uskovat edelleen Sahakankaan kertomukseen täysin sokeasti, minkä epäilen vahvasti johtuvan myös jostakin vakavammasta tilasta kuin vahvistusharhasta.

[LexVeritas]

🠅 Marjatta Sahakankaan tarinoihin uskovien tulisikin mielestäni keskimääräistä helpommin uskoa mahdolliseksi myös seikka, että ambulanssiväki siirteli ruumiita ennen ensimmäisten poliisien (Kauko Paavola & Gösta Lönnberg) saapumista murhapaikalle.

Surmapaikalle saapui ennen Leppävaarasta lähtenyttä poliisipartiota ambulanssi. Ennen poliisien tuloa lääkintähenkilökunta oli leikannut teltan auki. Todettuaan uhrit kuolleiksi ambulanssimiehet peittelivät ruumiit uteliaiden katseilta telttakankaalla. Näin kertoo toinen partion konstaapeleista, eläkkeellä oleva Kauko Paavola sanomalehti HBL:n haastattelussa.

(Iltalehti 8.4.2004)

Verijälkitutkimuksen mukaan Björklundin ruumista oli siirretty vasta verijälkien kuivumisen jälkeen.
Jos ambulanssin henkilökunta siirsi Björklundia, niin se luonnollisestikin selittää Björklundin ruumiin löytymisen siitä kohdasta, mistä se löytyi - Ilman mitään Gustafssonin suorittamia "lavastamisia".

Kummastelen nyt tässäkin ketjussa, miksei ambulanssin henkilökunnan kuulemisia ole sisällytetty esitutkintapöytäkirjaan.