Kolme somalitaustaista nuorta hukkui Kalajoella 25.7.25

[lonesjucca]

Nyt 9-vuotiaana ui jo 1000m uimahallissa.

Siis pitääkö uskoa että 9 vuotias ui yhden kilometrin putkeen lepäämättä välillä?

Ei ole mikään uskon asia. Helposti voi uida ja välillä rintaa, selkää, kelluntaa, koiraa ym.eihän tuo tarkoita että pitää koko matka kroolata täysillä. Olet uimataitoinen kun uit 200m ja se on 8 altaan väliä päästä päähän. Välillä voi uida selkää ja kellua jne. Itse olen lapsuudessa 80-luvulla suorittanut uintimerkkejä ja niihin piti osata tiettyjä asioita. Tuo 1000m tuli uitua jo alakouluiässä. Toki se voi kuulostaa paljolta ihmisestä joka ei ole kovin paljon uinut tai tykkää vedestä.

paitsi, että kelluminen on lepäämistä. myös paikoillaan oleilu on lepäämistä. eihän siihen paljoa vaadita, jos lepäilee parin altaan mitan jälkeen aina muutaman minuutin vedessä.

[lonesjucca]

Ei kilometrin uiminen edellytä kuin reilun puolen tunnin reipasta eteenpäin liikkumista vedessä. Ne kovaa uivat ja kunnolla treenaavat tavalliset aikuiset vesipedot uimahalleissa uivat pari kilometriä kerralla ja jopa noin tunnin aikana.

Pitäisikö maahanmuuttajille pitää oppitunti veden vaaroista. Ei siihen tarvita kuin pesuvati täyteen vettä ja käsketään laittamaan kasvot siihen. Sitten kysytään pystyitkö hengittämään ja haluatko lapsesi oppivan pysymään pinnalla edes sen aikaa että apu ehtii paikalle.

täällä ei kellään ole taida näyttää omia uimataitoja, kun ui kilometrin puoleen tuntiin? vedessä liikkuminen on paljon raskaampaa kuin kilometrin kävely, tai hölkkäily.

[Smörno-nosmör]

Joo. Sehän tässä ihmetyttääkin että kaikki kolme hukkuivat. Ikään kuin joku jättiaalto olisi heidät vienyt, vaikka sellaisia ei kohtalaisesta merenkäynnistä huolimatta ollut. Yksi ehkä joutui hätään ensin ja veti sitten auttamaan tulleet kaksi muuta mukanaan? Ja ehtivät vielä huutamaan apuakin.

Olisiko tuossa tapahtunut joku voimakas virtaus tjmsp?
Olisi kyllä hyvä jos saataisiin lisää infoa siitä mitä oikein tapahtui. Ehkä sillä estettäisiin tulevia katastrofeja.

[Amy]

Oma kokemukseni 2010-luvulta eräästä Länsi-Afrikan maasta on se, että veden vaarat tiedostetaan siihen pisteeseen asti, ettei mereen mennä lainkaan, vaan rannalle lähdettäessä kaikki toiminta tapahtuu kuivalla maalla.

Lisäksi satun tietämään, että Suomeen tultuaan vettä ja hukkumista pelkäävät aikuiset saattavat yrittää kieltää lastensa osallistumisen koulujen uimahalleissa tapahtuvaan uimaopetukseen, jotteivat lapset pääsisi hukkumaan siellä uimaopetuksessa. Ongelmia voi syntyä myös siitä, että Suomessa meri saattaa näyttäytyä maahanmuuttajataustaiselle nuorelle paljon vaarattomampana kuin sukujuurtensa maassa, jossa nuori on ehkä syntynyt tai vieraillut, ja josta vanhemmat ovat ainakin hänelle kertoneet. Esimerkiksi itse olen ns. kantiksena uimataitoinen, mutta aallonkorkeus vierailemassani maassa oli luotaantyöntävä. Etenkin maahanmuuttajataustainen nuori saattaa hyvin ajatella, ettei meri ole pienten aaltojen Suomessa vaarallinen, sillä ymmärrystä meren muista vaaroista ei välttämättä ole.

Kiitos tästä, tämä olikin valaisevaa ja voisi hyvin selittää miksi uimataitoa ei hankita täälläkään, eikä toisaalta myöskään ymmärretä, että meri on vaarallinen täälläkin vaatimattomammista aalloista huolimatta. Rakenteellinen ongelma siis selvästi.

[aivoriihi]

Siis pitääkö uskoa että 9 vuotias ui yhden kilometrin putkeen lepäämättä välillä?

Täysin uskottavaa, been there, done that.

olisiko sinulla tästä video? vai tulitko puhumaan vaan paskaa?

Ei oo, se oli kaitafilmikameroiden aikaa se, eikä siitä muuten mitenkään kovin kiinnostavaa rainaa olisikaan syntynyt: pikkutyttö vetää stadikalla 50-metrin allasta päädystä päätyyn 20 kertaa .

[knot]

Siis pitääkö uskoa että 9 vuotias ui yhden kilometrin putkeen lepäämättä välillä?

Ei ole mikään uskon asia. Helposti voi uida ja välillä rintaa, selkää, kelluntaa, koiraa ym.eihän tuo tarkoita että pitää koko matka kroolata täysillä. Olet uimataitoinen kun uit 200m ja se on 8 altaan väliä päästä päähän. Välillä voi uida selkää ja kellua jne. Itse olen lapsuudessa 80-luvulla suorittanut uintimerkkejä ja niihin piti osata tiettyjä asioita. Tuo 1000m tuli uitua jo alakouluiässä. Toki se voi kuulostaa paljolta ihmisestä joka ei ole kovin paljon uinut tai tykkää vedestä.

paitsi, että kelluminen on lepäämistä. myös paikoillaan oleilu on lepäämistä. eihän siihen paljoa vaadita, jos lepäilee parin altaan mitan jälkeen aina muutaman minuutin vedessä.

Ihan ui lepäämättä tuon 1000m, rintauintia ja selkää. Kääntää selälleen jos meinaa väsähtää ja parin altaan välin jälkeen jaksaa taas uida rintaa.
Sukeltaakin jo melkein koko altaanmitan 25m, muutaman metrin jää vielä vajaaksi.
Käydään uimahallissa vähintään 2 kertaa uimassa viikossa ympäri vuoden ja lisäksi käy kavereidensa kanssa keskenään. Tämä rytmi ollut sieltä vauvauinneista asti niin kyllä siinä on vedestä tullut tuttu elementti.

[Private dick]

mistä lähtien?

Mistä lähtien mitä? Uimataidon määritelmäkö?

Uimataidon määritelmä

Suomessa käytetään uimataidon määritelmänä Pohjoismaista uimataitomääritelmää:
Henkilö, joka pudottuaan syvään veteen niin, että pää käy veden alla ja päästyään uudelleen pinnalle, ui yhtäjaksoisesti 200 metriä, josta 50 metriä selällään, on uimataitoinen.

https://suh.fi/toiminta/uimaopetus/uimataito-suomessa/

[Perilla]

Siis pitääkö uskoa että 9 vuotias ui yhden kilometrin putkeen lepäämättä välillä?

Täysin uskottavaa, been there, done that.

olisiko sinulla tästä video? vai tulitko puhumaan vaan paskaa?

Kyllä esim. kilpauintia harrastavat lapset uivat kevyesti tuon kilometrin ja enemmänkin treeneissä päivittäin. Been there, seen that.

[KingEdward]

Maahanmuuttajiin liittyviä ongelmia on peitelty ja kielletty Suomessa koko 2000-luku ja etenkin vuoden 2015 jälkeen. Ja nyt kyse on nimenomaan turvapaikanhakijoihin liittyvät ongelmat. Tulijoilla ei ole mitään mielenkiintoa integroitua Suomeen, pääasia on elää ilmaiseksi tukien varassa. Lapsien sopeutumista lähinnä estellään ja kouluissa on aivan luovutettu asian suhteen. Suomessa on kahden tason kansalaisia: a) suomalaiset, joilta vaaditaan kaikkien sääntöjen ja lakien noudattamista, ja b) nämä uussuomalaiset, joiden annetaan elää täysin yhteisistä säännöistä ja normeista riippumatta. Rikoksia peitellään ja kielletään, lasten ongelmiin kouluissa suhtaudutaan samoin. Kuinka pitkään me suomalaiset ollaan valmiita elättämään näitä ihmisiä, jotka ovat pelkkä kuorma yhteiskunnalle? Suomi koostuu suomalaisista, ja suomalaisuus muodostuu kulttuurista arvoista, normeista ja tavoista. Pelkkä passi ei tee kenestäkään afrikkalaisesta suomalaista.

Koulut on täynnä luku- ja kirjoitustaidottomia maahanmuuttajia tai heidän jälkeläisiään, nyt nämä samat uimataidottomina hukkuvat kesäisin järviin ja aikuiset jatkavat häiriköintiä siellä missä sattuvat oleskelemaan. Edelleenkin vastaukseksi yritetään tuputtaa suomalaisten vastuuta näistä ihmisistä ja lisää rahaa ja palveluita. Olisiko aika jo laittaa jotain rajaa tähän hulluuteen ja vaatia nyt vihdoinkin näiltä tulijoilta jotain vastuuta ja aktiivisuutta?

[LeaSommer]

Joo. Sehän tässä ihmetyttääkin että kaikki kolme hukkuivat. Ikään kuin joku jättiaalto olisi heidät vienyt, vaikka sellaisia ei kohtalaisesta merenkäynnistä huolimatta ollut. Yksi ehkä joutui hätään ensin ja veti sitten auttamaan tulleet kaksi muuta mukanaan? Ja ehtivät vielä huutamaan apuakin.

Olisiko tuossa tapahtunut joku voimakas virtaus tjmsp?
Olisi kyllä hyvä jos saataisiin lisää infoa siitä mitä oikein tapahtui. Ehkä sillä estettäisiin tulevia katastrofeja.

Näistä virtauksista on ollut täällä jo puhetta. Mutta hyvä kuitenkin että keskustelu kääntyy ennemmin näihin kuin siihen, että kuinka monta metriä kenenkin penska jaksaa uida ja missä olosuhteissa.

Yle ja Kalajoen kaupunginjohtaja on jutussa kommentoinut mm näin.
...
Meressä on syvänteitä ja virtauksia. Myös pohjahiekka voi olla paikoittain upottavaa.

– Se on uimataitoisellekin vaativa ympäristö. Mutta erityisesti, jos ei osaa uida, niin vaatii kyllä tarkkaavaisuutta.

Kalajoen kaupunginjohtaja Jukka Puoskari kertoo videolla, miksei Hiekkasärkillä ole uimavalvontaa.
Puoskarin mukaan joissakin osissa rantaa on jo varoituskylttejä, joissa kerrotaan useammalla kielellä syvänteistä, upottavasta hiekasta ja virtauksista. Hän kuitenkin myöntää, että viestinnässä on vielä parantamisen varaa...

Yritän liittää vielä tuon jutun linkin tähän. Katsokaa se video, niin hoksaatte rannan laajuuden ja ne syvänteet. Ei sinne mitään aallonmurtajaa voi rakentaa kuten joku ehdotti tyylillä "pari kuormaa kiviä sinne" saatikka mitään narua, josta voisi ottaa tukea.

https://yle.fi/a/74-20174459

[Amy]

Työni puolesta olen paljon tekemisissä maahanmuuttajien kanssa. Viime viikolla oli tapaaminen missä afrikkalaistaustaisen perheen vanhemmat ilmoittivat kysyttäessä että eivät tiedä osaavatko heidän teini-ikäiset lapsensa uida. Eikä asia tuntunut herättävän isompaa kiinnostusta kummassakaan. No, suomalaiselle tällainen suhtautuminen toki tuntuu varsin vieraalta.

Syitä voi etsiä kulttuurista ja elinympäristöstä. En kyllä itsekään menisi uimaan mihinkään Afrikan vesistöön vaikka uimista ja liikuntaa muutoin harrastankin.

Omasta mielestäni erityisesti lasten ja nuorten ns. turhat kuolemat ovat ikäviä ja surullisia asioita. Oli tausta ja ihonväri mikä tahansa.

Tämäkin selittää paljon ja vahvistaa kuvaa rakenteellisesta ongelmasta. Jos he eivät ole valmiita muuttamaan kulttuurisia tapoja ja asenteitaan niin ainoa tapa suojata noita lapsia on pitää heidät kaukana vedestä. Samaa mieltä, että nämä on aina turhia kuolemia.

[Nokus]

Kilsa perhosta heittämällä.. Mut nämä olikin ulkomaalaisia moniosaajia

[e18]

Ei tuossa olisi mitään satojen metrien uinteja tarvittu ihan 10metrin räpiköinti ois jo voinut auttaa.

[knot]

Poliisi: Kalajoella hukkuneet pojat olivat ulkomaalaistaustaisia
Poikien kanssa jutelleet ihmiset kertovat Iltalehdelle, että nuorten suomen kielen taito oli vajavaista.

Vajavaista oli myös uimataito tai sitä ei ollut lainkaan.
Onhan tämä silti hyvin surullinen tapaus vaikka olivat mamuja.

[H.Moilanen]

Afrikkalaiset eivät asuntovaunuile. Nämä olivat mustia. Mustat suhtautuvat lapsiinsa aivan eri tavoin kuin me. Eivät ne niistä niin välitä.

Kyllä tummaihoiset lapsistaan välittävät (=rakastavat), mutta monissa tummien kulttuureissa suhtautuminen elämään sinänsä poikkeaa huomattavasti valkoihoisten kulttuurista.

Siinä missä valkoihoiset elävät kellon, kalenterin ja erilaisten suunnitelmien kehystämää elämää, monissa tummien kulttuureissa moista elämäntapaa pidetään orjuutena. Kun valkoiset opettavat lapsiaan ja varustavat heitä turvavöillä, kypärillä, polvisuojilla sekä heijastinliiveillä, tummaihoiset luottavat jumalalliseen varjelukseen sekä turhanpäiväisistä touhuista (esim. pyöräily, uinti, luistelu, laskettelu & ratsastus) pois pysyttelemiseen. Monet tummaihoiset korostavat mukavaa elämää, mikä heille on pikemminkin leppoisaa hauskanpitoa isoissa porukoissa. Yksittäisen lapsen opetus (esim. polkupyörällä ajo) saatetaan nähdä turhanpäiväisenä lapsen preppaamisena ja varsinkin jos lapsi protestoi kyseistä aktiviteettia, toiminta lopetetaan herkästi, koska elämän tulee olla leppoisaa ja mukavaa. Toisaalta jotkut tummaihoiset saattavat opettaa osaamaansa taitoa (esim. kori- tai jalkapallo, nyrkkeily) nuoremmilleen asiaan kunnioitettavalla tavalla paneutuen.

Se on varmasti juuri noin. Ikävä kyllä vaikutukset ovat myös toiseen suuntaan. Näkee jo nyky-yhteiskunnassa, kuinka osa kantanuorista on alkanut käyttäytymään melko primitiivisesti.

Lyhensin vähän lainauksia.

Joopa, tänään aikaisemmin kirjoitin siitä, että perheet ovat aika lailla jakautuneet kahteen ryhmään. Toiset perheet kantavat vastuunsa kasvattajina opettaen lapsiaan tai huolehtimalla muulla tavoin, että lapset saavuttavat tarpeelliset tiedot & taidot aikuisikään mennessä. Mutta sitten on ne toiset perheet, jotka eivät tällaista kasvattajien vastuuta tunnista tai heillä ei ole haluja/kykyä asiasta huolehtia. Jälkimmäiseen ryhmään kuuluu valitettavasti myös kantasuomalaisia. Sanon valitettavasti sen takia, että kantasuomalaisilla on yleensä sellainen tilanne, että he osaavat vähemmän asioita kuin sukunsa edeltävät sukupolvet, minkä lisäksi he saattavat olla fyysisesti ja psyykkisesti edeltäviä sukupolviaan sairaampia, vaikka ovat syntyneet ja kasvaneet hyvinvointivaltiossa. Tämä ilmiö tunnetaan kulttuurisena degeneraationa. Degeneraatio tarkoittaa kutakuinkin rappeutumista ja surkastumista.

Monet tutkimukset mm. lasten ja nuorten oppimistuloksia, fyysistä kuntoa ja hyvinvointia koskien osoittavat, että aiemmin suurin ryhmä eli niin kutsutut keskinkertaiset tavikset vähenevät suhteellisesti. Entistä useammat nuoret pärjäävät joko paremmin tai huonommin kuin aiemmin pärjättiin. Samoin hyvinvoinnin osalta toiset voivat keskimäärin paremmin ja toiset keskimäärin huonommin kuin aiemmin. Ennen lapset ja nuoret jakaantuivat normaalijakauman eli ns. Gaussin kellokäyrän mukaan, nykyisin käyrä on huipultaan matalampi tai jopa jo kaksihuippuinen. Sekä heikkojen että huippujen määrä on lisääntynyt, keskimääräisten tavisten ryhmä on pienentynyt. Tämä on tietysti niiden hyvin pärjäävien osalta hyvä uutinen, sillä heitä on nykyään enemmän kuin ennen. Voidaan varmasti myös ajatella, että erilaiset valistukset, opetukset, yhteiskunnan tarjoamat mahdollisuudet (mm. kirjastot, liikuntapaikat), terveydenhoito, sosiaalityö, varhaiskasvatus, nuorisotyö ja perhepalvelut tuottavat jonkinlaista hedelmää. Entistä suurempi osa lapsista ja nuorista nimittäin viihtyy koulussa ja arvioi hyvinvointinsa hyväksi. Harvempi nuori polttaa tai käyttää alkoholia kuin aiempina vuosikymmeninä. Valitettavasti myös heikosti pärjäävien nuorten osuus on kasvanut. Esimerkiksi jäätävän korkeat lukemat nuorten huumekuolemissa on ikävä muistutus tästä.

Nuorillakin on vastuunsa. Kuten jo aiemmassa viestissä kirjoitin, nuori voisi itsekin opiskella ja opetella omatoimisesti monia taitoja tai hakeutua ohjauksen piiriin (koulut, koulujen kerhot, nuorisotyö, kirjastot, kansalaisopistot ja liikuntapalvelut). Eli kun nuori itsenäistyy vähitellen vanhemmistaan, hän pystyy myös olemaan aktiivisempi toimija omassa elämässään. Silti sanoisin, että vanhempien rooli - perheen etnisestä taustasta riippumatta - on hyvin keskeinen. Vanhempien lisäksi myös muilla ihmisillä on vaikutuksensa. Uintijuttuja kun tässä muistelin, niin tuli mieleen, että opin 8-vuotiaana soutamaan kummini opastuksella. Näissä jutuissa on tietysti paljon muitakin vaikuttavia asioita mm. terveys & motivaatio, mutta jostain se on aloitettava, jos haluaa edistyä.