HÖPELÖ kirjoitti: Ke Elo 20, 2025 10:11 pm
Miksi Kauhanen ilman kunnollista syytä erosi naisestaan tapahtumien jälkeen, miksi hänellä elokuussa kahvilassa kädet vapisivat ja oli hermostunut? Miksi talkoissa oli kävellyt edes takaisin ja ketjupolttanut? Miksi virnuili oikeudessa ja oli vähällä pyörtyä, kun häneltä kysyttiin murhaillan tapahtumista?
Tämä on tätä korttitalon rakentamista. Ikävä kuulla opiskelutoverisi tekemisistä.
Nuo kuvailut Kauhasen käytöksestä voi selittää vaikka kuinka monella tavalla, ja Heinävedellä niitä horinoita tuohon aikaan riitti. Mikä on "kunnollinen syy" eroon? Varmaan valtaosa eroista tehdään "ilman kunnollista syytä". Ehkä Kauhanen vain menetti kiinnostuksensa Salmeen (vai mikä nimensä olikaan). Tai ihastui toiseen? Onko vastaeronnut ihminen luotettavin tietolähde?
Teuvo Kauhanen ei ollut entisellään Tulilahden murhien jälkeen, sillä hän, kuten Koikkalainenkin, kärsivät kovasta syytösten aiheuttamasta stressistä. Kauhanen varmasti tiesi olevansa pääepäiltyjä, sillä hänellä ei ollut alibia ja asui todella lähellä rikospaikkaa. Ei Kauhanen ollut tottunut oikeudenkäyntipaineeseen rikosasiassa, joka oli tuohon aikaan Suomen seuratuimpia ja kansakoulu täpötäynnä kesähelteellä. Myös muita todistajia oli heikottanut todistusta antaessaan, mm. Hemdal.
En selittele Kauhasta syyttömäksi, koska se on mahdotonta. Liikaa vain tällaista "Mitä jos, mitä jos, mitä jos..". Sovitellaan asioita väenväkisin, kuten on tehty muidenkin paikallisten kohdalla, eritoten Onni Pölläsen.
Voin kertoa, että mitään varmaa Pölläsen mahdollisesta osallisuudesta Tulilahden kaksoismurhaan ei Heinävedellä aikanaan tiedetty, vaan kaikki oli kyläläisten olettamusta. Kaiken kaikkiaan asia on niin, että esim. Alibin kirje on yksi kyläteoria, johon on sovitettu tiedettyjä asioita. Kirjeen takana ei ole mitään varmaa murhatapahtumista. Kaikki Heinävedellä eivät pitäneet Pölläsestä ihmisenä, ehkäpä luonteensa ja kiihtyvän ryyppäämisensä takia.
Pitäisi hankkia aineisto ja näyttö, ja sen perusteella valita syyllisehdokas. Ei toisinpäin.
Koomista on se, että arvaamaton ammattirikollinen Runar Holmström on monen monta kertaa yritetty selittää pois tekijäehdokkaana. Mm. hänen tunnustuksensa naisten seuraamisesta leirintäalueelle ei merkitse mitään, rikosjälkiin täsmännyt puukon vuolujälki oli Skogmanin lavastus ja Varkauden mopohuoltamo oli väärentänyt kirjanpitonsa. Myös Runarin käytös oikeudenkäynnin aikana oli oppikirjaesimerkki "harmittoman ja pelokkaan, lapsiarakastavan ihmisen käytöksestä". Nämä vain joinakin esimerkkeinä, lisääkin löytyy.
Kun ei tee mitään, niin ei tee mitään väärinkään.