psavo kirjoitti: Pe Elo 22, 2025 12:13 pm
Suitza kirjoitti: Pe Elo 22, 2025 10:50 am
Valehtelu jatkuu. Ja itse vielä uskot valheesi! Ahmakanta on kymmenkertaistunut. Susi melkein yhtä paljon. Ilveksiä nelinkertaisesti ja karhuja lähes kolminkertainen määrä. Haluat suurpetoja lisää etkä edes tiedä paljonko niitä on tällä hetkellä?!
Ruokinnalta ammutaan 80% peurasaaliista. Kanta on saatu pienenemään metsästämällä. Ei ennätyssuuren suurpetomäärän ansiosta! Alueita ihmistoiminnalta voisi rauhoittaa vaikka pääkaupunkiseudulla. Voit tulla koiraa tuuraamaan ja etsimään hirven 10000ha alueelta!
Jep, taaskin vertaat ahman historia tilastoon 30 vuoden takaa, 1990 luvun määrä vs,. nykyinen. tila. Voidaanhan ihmistenkin määrää katsoa taaespäin, vaikkapa siihen viimeisten susien ihmistappojen aikaan 1800 luvun lopulla, jolloin oli väestön koko Suomessa 2 miljoonaa nyt tänä päivänä 5,6 miljoonaa, mutta siltikään susien ihmistapopoja ei ole tuon hetken jälkeen Suomessa ollut, vaikka ihmismäärä on moninkertaistunut ja potentiaallisia kohteitakin on enemmän. Käyttäytymiseen vaikuttaa muutkin kuin petojen määrät, jos petojen luontaisia riistaeläimiä on tarpeeksi, niin niistä ne sen ravintonsa ottavat, mutta jos sitä tasapainoa häiritään, niin käyttäytyminenkin muuttuu.
Ahma taasen ei ole metsästjien erityisen vainon ja demonisoinnin alla(poislukien poromiehet), koska se ei samalla tavalla uhkaa metsästyskoiria.
Mutta jos katsotaan metsästyksen nykytilaa, saalismäärää ja petoeläinten määrää vaikkapa viimeisen kymmenen vuoden aikajanalla niin esim. suden määrä pysynyt aika samana koko tuon ajan.Eikä kummankaan karhun tai suden määrät ole kymmenessä vuodessa moninkertaistuneet.
Jos taas petoeläinten vaikutusta kantojen koon sääntelyssä katsotaan, niin porokantoja eniten verottava petoeläin on ahma, reilulla erolla suteen ja karhuun verrattuna ja ahman tekemistä porovahingoista maksetaankin ne suurimmat petoeläinvahinko korvaukset. Joten vastasit itse tuohon kysymykseesi petoeläinten määrän vaikutuksesta saaliseläimen kannoissa, eli kun niitä on tarpeeksi, niin vaikutuskin on huomattavissa.
Nyt niitten kantojen pitäisi antaa kasvaa edelleen ja rauhoittaa niille isommalti alueita toteuttaa saalistustaan, ilman ihmisen häiritsevää toimintaa.
Sitten voitaisiin nähdä, miten se alkaa vaikuttamaan hirvieläinkantoihin.
Mutta odotetaan ja katsotaan, mitä ensi vuoden alun tilastot näyttävän tämän vuoden eläinmääriksi, kun laskentojen tulokset valmistuvat ja saadaan taas uutta tietoa määrien kehityksestä.