Kirkkonummen kolmoissurma 28.7.1990 - 29.7.1990

[Ross Sullivan]

Espoon Hiekan soranottolupa oli voimassa määräajaksi: 18.3.1988-10.4.1993. Lupa myönnetty 18.3.1988. Tieto Tutkintalinjan sivulta.

Mikä oli ongelma? Oliko Veikon tarkoitus olla nimellinen päätekijä. Ei suostunut, niin Gröhnistä tuli nimellinen päätekijä. Siitä huolimatta Soraliikemies ei lähtenyt Suomesta, vaan vasta joulukuussa 1992, kk Punasurmien tekojen jälkeen.

Soraliikemies palasi parin vuoden pakoreissulta Espanjasta Suomeen loppukesällä 1994.

Veikko siis osallistui 27 miljoonan huijaukseen. Kenen taskuun nämä rahat menivät? Soranottolupa oli Espoon Hiekalle, jossa Veikko ei ollut vastuuhenkilönä. Olisiko tämä se seikka, jolla Veikko pääsi luistelemaan pois tuomiosta, koska soranottolupa ei ollut hänen nimissään, niin on voinut katsoa, että vilpitön mieli antaa asiantuntijalausunto.

Soraliikemiehen tarkoitus on voinut 1990 kerätä lisää miljoonia ulkomaillapiileskelyyn, mutta jokin meni pieleen. Hän käytännössä katsoi sekä Kirkkonummen Kolmoissurman, Veikon Ratariforestin konkurssin ja sen uuden hallituksen nimitykseen asti ja yrityksen realisointiin asti, sekä Punavuoren kaksoissurman. Ennen kuin poistui Suomesta. Sekä Gröhnin, että Veikon muistikirjat olivat kadonneet surmien jälkeen. Mitä tietoa ja kenestä niissä oikein oli?

Pankinjohtaja välttyi Soraliikemiehen veivauksessa tuomiolta, siirrettiin Vakuusrahastoon hommiin Soraliikemiehen tuomion jälkeen.

Miten 27 miljoonan huijauksesta voi saada tuomiota vain 3 v. En jaksa uskoa, että sen takia tapetaan 5 henkilöä. Ja jos tuo raha ei riittänyt Soraliikemiehellä ulkomailla piileskelyyn, niin hän ei kyllä sitä koko rahaa taskuunsa saanut, tai ainakaan riittävästi. Mutta kuka sai:vai käytiinkiö sillä rahalla huumekauppaa? Jos olisi olisi ollut tarkoitus jatkaa huijausta vielä, niin kieltäytyikö Veikko. Pankin hanat olivat kuitenkin tuossa vaiheessa jo kiinni. Pyydettiinkö Veikolta joitakin muita toimia / busineksia? Huumeet?

Tämä vielä myös avoin vailla vastausta, Tutkintalinja lähteenä:

Alibissa kirjoitettiin, että Espoossa sijainneiden paritalojen omistussuhteet, määräysvalta ja vastuut vaihtuivat 26.3.1991 ja jäivät lopulta Veli Juhani Grönin J G-rakennus ja Saneeraus Oy:n haltuun, joka sai toimeksiannon (Soraliikemieheltä) huijata jo aikaisemmin pantatut neljä 1,5 miljoonan markan haltijavelkakirjaa vapaiksi. Hän otti itselleen 750.000 markan lainan ja antoi toimeksiantajalleen vain 400.000 markkaa.

Tästäkin olisi kiva tietää hieman enemmän. Viimeinen johtolanka-podcastissa kerrotaan paritalojen olleen soraliikemiehen yrityksen omistuksessa. Kenen nimiin osakkeet oli siirretty kun soraliikemiehen yritys meni konkurssiin? Ja Kenelle osakkeet menivät kun Gröhn murhattiin joulukuussa 1991?

Helsingin Sanomissa kerrottiin 10.5.1995, että kiinnityskikkailulla saatiin noin kuusi miljoonaa markkaa Suur-Helsingin Osuuspankista. Tässä on Alibin jutun kanssa melkoinen ero lainasummassa, tai sitten on kyse aivan eri tapahtumasta.

Sorak puolestaan aktivointiin uudelleen v. 2005. Mistä firmasta Veikon vanhin poika sai tuomionsa?

Veikon nuorin poika on käynyt isänsä surmaajaoletettujen kimppuun. Onko käynyt oman veljensä tai Falckin kimppuun? Miksi ei ole?

" koska soranottolupa ei ollut hänen nimissään, niin on voinut katsoa, että vilpitön mieli antaa asiantuntijalausunto." Totta kai se on rikos osallistua huijaukseen antamalla vääristelty asiantuntijalausunto.

Missä on kerrottu, että myös Gröhnin muistikirja olisi viety?

"Miten 27 miljoonan huijauksesta voi saada tuomiota vain 3 v." Tarkasti 3 vuotta ja 4 kuukautta. Onko se vähän vai paljon, jos lapsen raiskaamisesta voi saada suurinpiirtein saman verran?

"Onko käynyt oman veljensä tai Falckin kimppuun? Miksi ei ole?" Niin hyvä kysymys. Ehkä ei ole pitänyt kumpaakaan osallisena tekoon.

[Ulrica]

Tyhjä, tupla.

[Ulrica]

Tutkintalinjan sivustolta käy ilmi, että
n. 1977-1978 Berit työskenteli Veljekset Backmanin tarjoitintehtaassa, joka toimi osoitteessa Upinniementie 550. (Vanhan tarjoitintehtaan rakennus on palanut, kerran osittain vuonna 1996 ja kokonaan vuonna 2013.) Tähän aikaan Berit seurusteli ja asui kaksosten isää edeltävän miesystävänsä kanssa. Myöhemmin hän asui kaksosten isän kanssa.

Niemen kirjaan on haastateltu yhtä Beritin entistä ystävää BB, sivu 73, johon Berit tutustui työskennellessään Backmanilla. Kirjasta ei kuitenkaan ilmene tämä avopuoliso. Voisi olla myös Lasilapsen tarkoittama taho, hänen mukaansa myös 1951 syntynyt mies, joka ei kuitenkaan asunut Beritin kanssa päinvastaisena tietona yllä olevan Tutkintalinjan sivuston kanssa. Herra L liittyi Kehä-Siivoukseen, ei voi siis olla tämä avopuoliso. Tämän vuoksi toisen miehen henkilöllisyys ei käsittääkseni ole ketjussa vielä selvinnyt.

Lainaus kirjasta
Toinen tapaamistani naisista, BB, oli tutustunut BA aikuisena. Hän oli itseasiassa B työkaveri Veljekset Backmanin tarjotin tehtaalla joskus 1970-luvun lopulla. Sitten vaihtuivat työpaikat, ja tapaamisiin tuli tauko, kunnes lapset taas myöhemmin ystävystyvät lastensa kautta. BBn lapsi ja Bn kaksoset ovat samanikäisiä.

Voisiko ko. Herra olla myös työskennellyt Backmanilla. Googlatessa kävi ilmi yksi asia, että yritys oli Backmanin perheelle intohimoista, rakkaudella tehtyä työtä ja perheelle tärkeää oli, että yrityksen ihmisistä pidettiin huolta. Kerran, kun lomautuksia tarvittiin, päätettiin, että kaikki pitäisivät lomaa, ja korvaukseksi kaikki työskentelivät intensiivisesti varastoidakseen tarjottimia, jotta he pääsisivät vauhdilla vauhtiin kaikkien palattua. Tuolloin henkilöstöä oli n 80.

Veljekset Backman Oy:n perustivat kolme veljestä – Paul, Jarl ja Leo Backman – vuonna 1954, mutta sitä ennen yrityksen nimi oli Helsingin Puuteos, ja se perustettiin joskus sodan jälkeen.

Yritin katsoa surmakodin huonekaluja. Nahkanojatuolit, jotka ovat keskenään hieman erilaisia (2 kpl) voisivat olla Backmanin erään italialaisen suunnittelijan suunnittelemia. Backmanilla oli paljon yhteistyötä eri kumppaneiden kanssa. Joskus elämän varrella jää oman työpaikan tai johdon lahjoituksia kotia kaunistamaan.

Backmanin perheessä urheilu oli keskiössä. Kun googlaa Backmanin, monet tuloksista ovat indeksoituja hiihdon ja suunnistuksen mestaruusvoittoja vuosilta 1950–1970, ja käy ilmi, että veljekset, erityisesti Leo Backman, olivat erinomaisia ​​urheilijoita. Heidän yhteistyönsä Silvan kanssa oli seurausta Ruotsin-matkoista, ja on mahdollista, että muu yhteistyö johtui johdon suuresta kiinnostuksesta urheilua kohtaan.

Backmanilla työskenteli myös Reino Kekälinen -niminen mestarisorvaaja. Muutamat asiat pysäyttivät Backmanin 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa – puun maku kääntyi kevyempien materiaalien, kuten männyn, puoleen, tiikin hankinta loppui, Reino Kekälinen sairastui eikä enää pystynyt sorvaamaan puuta, ja edulliset paikallisesti valmistetut tiikkiesineet alkoivat virrata markkinoille esimerkiksi Thaimaasta. Backmanin perhe myi yrityksen vuonna 1978. Oletuksena aikajanasta pääteltynä, että B työskenteli yrityksessä nimenomaan tämän Backmanin perheen ollessa johdossa, omistajina.

En kirjaa tähän yrityksen uuden polven omistajien syntymävuosia, koska heitä ei ole ilmoitettu epäillyiksi asiassa.

Lasilapsi on ketjun kommentissaan alleviivannut Bn abba-fanitusta ja poikansa saaneen nimensä Benny Abban Benny Anderssonin mukaan. Berit oli 20-vuotias Abban esiintyessä ainoan kerran Suomessa. Ilmaiskeikka oli Finlandia-talon keikan jälkeen yökerho Hesperiassa. Yhtyeellä oli 2 huonetta, toinen niistä jäi yhtyeen jälkeen yltä päältä verisenä kirjaimellisesti verisenä lattiasta kattoon. Yhtyeen naiset tappelivat usein. On ajateltu jonkin valtimon katkenneen tappelussa ja aiheuttaneen veren. Erikoista, että Kirkkonummen surmahuoneen on kuvailtu näyttäneen samalta kuin Abban huone Hesperiassa. Tämä kai ollut vain pienen piirin tiedossa. Hassu sattuma. Backmanin veljeksillä oli yhteyksiä Ruotsiin ja mikseipä olisi saanut vip-kohtelua Abba-keikan yhteydessä.

Abba esiintyi Hesperiassa 1975 Beritin ollessa 20-vuotias. Berit on ollut yhdessä itseään hieman vanhempien miesten kanssa, jos ilmitulleita ihmissuhteitaan katsoo.

Lasilapsi toivoi viesteissään, jonkun päättelevän vihjeistään loput.


Lähteitä
https://jonasforth.com/2013/10/05/velje ... d-in-wood/

https://www.is.fi/musiikki/art-2000000769460.html

[Ross Sullivan]

Onhan se hassu sattuma, että suomenruotsalaisilla yrittäjillä on yhteyksiä Ruotsiin.

"Lasilapsi toivoi viesteissään, jonkun päättelevän vihjeistään loput." Kyllä kyllä! Loput on päätelty.

[Ulrica]

Vielä toinen selvitys Beritin kuoleman aikaisesta työsuhteesta. Kehä-Siivous Oy:n siivousesihenkilöä koskien.

Kuka hänet nimitti esihenkilöksi, todennäköisesti sama henkilö, joka valitsi hänelle mahdollisen äitiysloma sijaisen? Niemen kirjassa Veikon sisar Pirkko kertoo sekä Beritin, että Jessican meinanneen kuolla synnytyksessä (Jessican syntymä 2 kk etuajassa). Tämä puoltaisi sitä käsitystä, että jonkinlainen äitiyslomansijainen Beritillä oli.

Oliko Kehä-Siivous Oy:ssä (0109784-4) jonkinlainen paikallisjohto Kirkkonummella vai hoidettiinko pääkallopaikalta?

Kehä-Siivouksen johto käy ilmi alla olevasta Kirkkonummen Kolmoissurman aikaan.

Selvitykseni mukaan Kehä-Siivous Oy:n 3.9.1986 kokoontunut ylimääräinen yhtiökokous päätti jatkaa käynnissä olevaa tilikautta 31.3.1987 asti. Läsnä olivat Euromarket Oy/Ltd/Jorma Ihatsu . Ihatsu avasi ylim yhtiökokouksen, sihteeriksi kutsuttiin Inga Aaltonen, A. Seppä myös allekirjoitti ptkn. Läsnä oli edustettuna 4000 osaketta, eli koko osakepääoma kokonaisuudessaan.

Selvitykseni mukaan Euromarket Oyn varsinaisen yhtiökokouksen 2.10.1989 mukaisesti yhtiön hallitukseen kuului tuolloin: Harri Ihatsu, Jorma Ihatsu, Erkki Vikkula ja Seppo Sarasti. A-M Krogars kutsuttiin kokouksen sihteeriksi. Yhtiökokouksen päätöksen mukaisesti hallitukseen ajalla 1.4.1989-31.3.1993 kolmena eri tilikautena kuuluu: Jorma Ihatsu, Pekka Padatsu ja Raimo Vauhkonen.

Kehä-Siivous Oyn ylimääräisen yhtiökokouksen 9.7.1990 mukaan läsnä oli hallitus: Harri Ihatsu, Jorma Ihatsu, Erkki Vikkula ja Seppo Sarasti. Puheenjohtaja toimi Harri Ihatsu ja sihteeriksi kutsuttiin A-M Krogars. Todettiin, että Raimo Vauhkonen on eronnut yhtiön hallituksesta ja tilalle valittiin Seppo Sarasti.

Kehä-Siivous Oy piti ylim yhtiökokouksen 20.12.1991. Päiväyksellä perustettu, mutta rekisteröimätön Kehäyhtiöt Oy edustaen koko yhtiön osakepääomaa. Yhtiötä edusti Pekka Padatsu (toimi pjnä ja piti ptk:aa). Todettiin, että Pekka Padatsu oli 28.11.1991 ostanut perustettavan yhtiön lukuun koko Kehä-Siivous Oy:n osakekannan. Perustettiin uusi hallitus, jonka kokoonpano Pekka Padatsu, Paula Padatsu ja Erkki Jämsen.

Kehäyhtiöt valitsi puolestaan hallitukseen 1.4.1992 lisähenkilön Padatsujen lisäksi: Vesa Savolainen.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Jorma_Ihatsu

Onkohan Kehä-Siivouksen työntekijälistoilla ollut 7/1990 muuten ketään henkilöä, joka tehnyt hotellisiivousta Hesperiassa v 1975? Kehä-Siivous ei tuolloin toiminut, mutta myös he tekivät hotellisiivousta 1990-luvulla, jolloin hotellisiivoushistoriaa on voitu arvostaa. https://www.hs.fi/suomi/art-2000003225410.html

______

Yllä oleva pyrkii selittämään minkälaisia yhteyksiä Beritillä on voinut olla puhelinliittymällään, jos sellainen hänellä oli yksityishenkilönä tai Kehä-Siivous Oyn esimiestehtävässä firman puolesta käytössään. Onko yritys puolestaan antanut puhelutiedot Kirkkonummen tutkintaan, ja onko se lainsäädännöllisesti ollut mahdollista.

[Ross Sullivan]

Miten nämä yhtiökokoukset edellä liittyvät yhtään mihinkään? Sitä paitsi operatiivinen johto harvemmin osallistuu yhtiökokouksiin (toimitusjohtajaa lukuun ottamatta), jos ei itse omista yhtiötä.

[Viimeinen todistaja]

Yhtiötä edusti Pekka Padatsu (toimi pjnä ja piti ptk:aa). Todettiin, että Pekka Padatsu oli 28.11.1991 ostanut perustettavan yhtiön lukuun koko Kehä-Siivous Oy:n osakekannan. Perustettiin uusi hallitus, jonka kokoonpano Pekka Padatsu, Paula Padatsu ja Erkki Jämsen.

Saahan noita lankoja vedettyä vaikka mihin suuntaan, jos haluaa... Padatsu oli myös vuosina 92-95 Vahinko-Tapiolan Helsingin toimipisteen toimitusjohtaja. Mutta tuokin on ollut vasta surmien jälkeen, joten eipä sillä ole merkitystä. Muistinsa menettänyt lintu oli ilmeisesti työskennellyt samassa yrityksessä.

[Ulrica]

Niemen kirjassa sivulla 114 Petosmies kuvailee Soraliikemiehen firman autoa punaiseksi HJ60. Poliisi on kaiketi selvittänyt mihin maasturi kaupattiin ennen kuin konkurssin pesänhoitaja oli kimpussa. Palkkamurhatarjous oli 3-4/1990. Alibissa Petosmies on sekoilut sanoissaan ja kertonut v. 1999, että Soraliikemiehen vaimo oli mukana mökkireissulla palkkamurhakeskustelun aikaan. Niemen kirjassa tämä tieto on muuttunut. Hämmentää, että Niemi ei ole Soraliikemiehen vaimoa haastatellut, vaikka olikin ilmeisen iäkäs ja sairas 2020-luvulla. Noita maastureita ei kovin montaa Suomessa ollut punaisena. Varmaan hinnaltaan auto myös ollut käypä arvo palkkamurhasta, jos ei raha liikkunut.

Hämmästyttää myös, että Soraliikemiehen kun piti jo alkuvuodesta järjestellä omaisuutensa, mutta maalis-huhtikuussa 1990 oli vielä firman kallis auto alla palkkamurhakeskustelun aikaan (Petosmiehen kertoman mukaan).

Berit asui vuoden päivät Volsissa. Eli punainen 000-555 rekkarin auto oli hänen käytössään korkeintaan vuoden. Sehän on kesäauto, samoin Veikon Mese. Punaisen värisiä nekin. Millähän ajoneuvolla Berit päässyt liikkumaan Volsin liukkaita pikkuteitä vuoden 1989/1990 talvella töihin ja kaksosia kuljettamaan? Katuvalot puuttuivat, peura-aluettakin. Hänen ajokorttitietojen mukaan ei ajo-oijeutta kuorma-autoon. Onko Veikko myynyt jonkun isomman maasturin pois ennen kuolemaansa? Ehkä sekin oli punainen, jos Berit sillä ajeli? Osa maantiestä oli hiekkatietä ja uutta asfalttia oltiin laittamassa ja tienteko kesken. Kuulostaisi työläältä järjestelyltä, että Veikko tai joku muu olisi aurannut Beritille talvisin tiet kesäautolle.

----

Ikänsä mukaan oletus, että Veikon nuorempi poika kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1990 (en ole tarkistanut tietoa v. 1990 Spes Patriae -opuksesta, sieltä tieto selviäis). Pojan on kerrottu pitäneen Iso-Roban kämppää bilekämppänään, osin ilmoitettu, että molemmat pojat asuivat Helsingissä, osin nuorempi vielä äidin luona Kirkkonummella. Kerrottu tehneen raksatöitä ja Leviksen nappipaidassa olleen pojan omaa verta. Ei ole kerrottu, että olisi tehnyt Veikolle töitä.

Jos tieto pitäisi paikkansa, että Iso-Roban kämppä sijaitsi Sjöba Sjöbergn liiketilaa vastapäätä. Niin Sjöba järjesteli King's Tallin vapaapaineja. Google tetojen mukaan viides. ottelu järjestettiin vuoden 1989 puolella. Oliko toi nuorempi poika kiinnostunut vapaapainista, aggressiot näyttää olleen tasolla, että olisi voinut pärjätäkin tällaisessa urheilussa. Anyway, onko poika tutustunut tällaisiin vapaapainijoihin asuessaan Iso-Roballa Sjöbaa vastapäätä? Noi nyrkkeilyotteluthan kiinnostaa tiettyä porukkaa. Tienhaara oli kiinnostunut vapaapainista. Hänellä oli hallussa veljensä kanssa tuohon aikaan osa Suomen huumekaupasta.

Aika harvassa löytyy henkilö, joka pystyy käsin/astalolla tappamaan naisen ja jättämään vauvan kuolemaan, myös täysin vieraan. Aseella eri asia, etäisempi teko. Tällainen vapaapainiherra tietysti voisi sopia Kolmoissurman tekijäprofiiliin. Stereoidit liikkuneet noissa piireissä, joten sopivat aggressiot niistäkin sopisi tekoon.

Halmeen Tonylla oli myös magee punainen maasturi, harkitsin joskus sen ostamista. Hän oli teon aikaan Jenkeissä, ellei käynyt välillä ennen lopullista paluutaan Suomessa käymässä.

[Ulrica]

Edelleen ihmetyttää tuo Soraliikemiehen viivyttely poistua maasta. Huijaus vaikuttaa enemmän jonkun kuuden laudaturin ylioppilaan aivoitukselta, kuin Soraliikemiehen omalta. Hänen käskettiin ehkä olla poistumatta maasta. Miksi? Jos hän olisi älykäs, hän olisi keksinyt uuden tavan pikkutuomionsa jälkeen saada talous plussalle. Toinen asia, hänelle ei näytä jääneen 27 miljoonan huijauksesta mitään, vaan se on mennyt ylemmäs., ehkä huumekauppaan. Kysymys kuuluu, ketä Soraliikemies pelkäsi? Tämän vuoksi ei avautunut eikä olisi avautunut missään vaiheessa Niemelle. Ennemmin olisi ottanut syyn omille niskoilleen. Näin kävi myös hänen omassa huijaustuomiossaan. Muilla ehdollista.

Veikon vanhimman pojan äiti oli käynyt Hankeniin myöskin. Miksi poika kuuden vuoden jälkeen ylioppilaslakin saamisen jälkeen kävi pääsykokeet kesäkuussa 1990, juuri vuoden 1990 kesänä. Miksei aikaisemmin. Tällä opiskeluteemalla kusetti Hannua ja häneltä rahaa. Laina on pyydetty opiskelua varten jo ennen kuin pääsykokeiden tulokset tulivat. Miten poika oli niin varma pääsystä sisään? Pojalla jäi opinnot kesken syystä tai toisesta. Pääsykoe on monivalintakoe. Törkeä väite, mutta onhan mahdollista, että joku muu kuuden laudaturin ylioppilas kävi suorittamassa pääsykokeen Veikon pojan puolesta. Kokeeseen täytyy ilmoittautua fataljipäivään mennessä ja valita kiintiö, millä pyrkii sisään. Sen lisäksi oltava kuvallinen henkilötodistus mukana. Koe on säilössä vielä, joten käsialanäytettä voisi verrata, sekä sormenjälkiä koepaperissa. Miksi se olisi tärkeää? Kokeen suorittaminen on voinut vaatia "vastapalveluksen", osallisuuden Kirkkonummen kolmoissurmaan. Pojan on kerrottu käyneen kesällä pariinkin kertaan Volsissa. Pääsykoe oli kesäkuussa, eikö hänen pitänyt keskittyä vain lukemiseen päästäkseen sisään.

[Ross Sullivan]

Niemen kirjassa sivulla 114 Petosmies kuvailee Soraliikemiehen firman autoa punaiseksi HJ60. Poliisi on kaiketi selvittänyt mihin maasturi kaupattiin ennen kuin konkurssin pesänhoitaja oli kimpussa. Palkkamurhatarjous oli 3-4/1990. Alibissa Petosmies on sekoilut sanoissaan ja kertonut v. 1999, että Soraliikemiehen vaimo oli mukana mökkireissulla palkkamurhakeskustelun aikaan. Niemen kirjassa tämä tieto on muuttunut. Hämmentää, että Niemi ei ole Soraliikemiehen vaimoa haastatellut, vaikka olikin ilmeisen iäkäs ja sairas 2020-luvulla. Noita maastureita ei kovin montaa Suomessa ollut punaisena. Varmaan hinnaltaan auto myös ollut käypä arvo palkkamurhasta, jos ei raha liikkunut.

Hämmästyttää myös, että Soraliikemiehen kun piti jo alkuvuodesta järjestellä omaisuutensa, mutta maalis-huhtikuussa 1990 oli vielä firman kallis auto alla palkkamurhakeskustelun aikaan (Petosmiehen kertoman mukaan).

Berit asui vuoden päivät Volsissa. Eli punainen 000-555 rekkarin auto oli hänen käytössään korkeintaan vuoden. Sehän on kesäauto, samoin Veikon Mese. Punaisen värisiä nekin. Millähän ajoneuvolla Berit päässyt liikkumaan Volsin liukkaita pikkuteitä vuoden 1989/1990 talvella töihin ja kaksosia kuljettamaan? Katuvalot puuttuivat, peura-aluettakin. Hänen ajokorttitietojen mukaan ei ajo-oijeutta kuorma-autoon. Onko Veikko myynyt jonkun isomman maasturin pois ennen kuolemaansa? Ehkä sekin oli punainen, jos Berit sillä ajeli? Osa maantiestä oli hiekkatietä ja uutta asfalttia oltiin laittamassa ja tienteko kesken. Kuulostaisi työläältä järjestelyltä, että Veikko tai joku muu olisi aurannut Beritille talvisin tiet kesäautolle.

----

Ikänsä mukaan oletus, että Veikon nuorempi poika kirjoitti ylioppilaaksi vuonna 1990 (en ole tarkistanut tietoa v. 1990 Spes Patriae -opuksesta, sieltä tieto selviäis). Pojan on kerrottu pitäneen Iso-Roban kämppää bilekämppänään, osin ilmoitettu, että molemmat pojat asuivat Helsingissä, osin nuorempi vielä äidin luona Kirkkonummella. Kerrottu tehneen raksatöitä ja Leviksen nappipaidassa olleen pojan omaa verta. Ei ole kerrottu, että olisi tehnyt Veikolle töitä.

Jos tieto pitäisi paikkansa, että Iso-Roban kämppä sijaitsi Sjöba Sjöbergn liiketilaa vastapäätä. Niin Sjöba järjesteli King's Tallin vapaapaineja. Google tetojen mukaan viides. ottelu järjestettiin vuoden 1989 puolella. Oliko toi nuorempi poika kiinnostunut vapaapainista, aggressiot näyttää olleen tasolla, että olisi voinut pärjätäkin tällaisessa urheilussa. Anyway, onko poika tutustunut tällaisiin vapaapainijoihin asuessaan Iso-Roballa Sjöbaa vastapäätä? Noi nyrkkeilyotteluthan kiinnostaa tiettyä porukkaa. Tienhaara oli kiinnostunut vapaapainista. Hänellä oli hallussa veljensä kanssa tuohon aikaan osa Suomen huumekaupasta.

Aika harvassa löytyy henkilö, joka pystyy käsin/astalolla tappamaan naisen ja jättämään vauvan kuolemaan, myös täysin vieraan. Aseella eri asia, etäisempi teko. Tällainen vapaapainiherra tietysti voisi sopia Kolmoissurman tekijäprofiiliin. Stereoidit liikkuneet noissa piireissä, joten sopivat aggressiot niistäkin sopisi tekoon.

Halmeen Tonylla oli myös magee punainen maasturi, harkitsin joskus sen ostamista. Hän oli teon aikaan Jenkeissä, ellei käynyt välillä ennen lopullista paluutaan Suomessa käymässä.

Veikolla on ollut kuolinhetkellään 2 eri Mersun henkilöautoa käytettävissään (yhtiön omistamia). Jos Soraliikemiehn vaimo on ollut kasvis tai melkein kasvis podin tekemisen aikaan, niin en ihmettele haastattelun puuttumista.

Milloin muka Kings-talli on järjestänyt vapaapaini-iltoja?

[Ross Sullivan]

Edelleen ihmetyttää tuo Soraliikemiehen viivyttely poistua maasta. Huijaus vaikuttaa enemmän jonkun kuuden laudaturin ylioppilaan aivoitukselta, kuin Soraliikemiehen omalta. Hänen käskettiin ehkä olla poistumatta maasta. Miksi? Jos hän olisi älykäs, hän olisi keksinyt uuden tavan pikkutuomionsa jälkeen saada talous plussalle. Toinen asia, hänelle ei näytä jääneen 27 miljoonan huijauksesta mitään, vaan se on mennyt ylemmäs., ehkä huumekauppaan. Kysymys kuuluu, ketä Soraliikemies pelkäsi? Tämän vuoksi ei avautunut eikä olisi avautunut missään vaiheessa Niemelle. Ennemmin olisi ottanut syyn omille niskoilleen. Näin kävi myös hänen omassa huijaustuomiossaan. Muilla ehdollista.

Veikon vanhimman pojan äiti oli käynyt Hankeniin myöskin. Miksi poika kuuden vuoden jälkeen ylioppilaslakin saamisen jälkeen kävi pääsykokeet kesäkuussa 1990, juuri vuoden 1990 kesänä. Miksei aikaisemmin. Tällä opiskeluteemalla kusetti Hannua ja häneltä rahaa. Laina on pyydetty opiskelua varten jo ennen kuin pääsykokeiden tulokset tulivat. Miten poika oli niin varma pääsystä sisään? Pojalla jäi opinnot kesken syystä tai toisesta. Pääsykoe on monivalintakoe. Törkeä väite, mutta onhan mahdollista, että joku muu kuuden laudaturin ylioppilas kävi suorittamassa pääsykokeen Veikon pojan puolesta. Kokeeseen täytyy ilmoittautua fataljipäivään mennessä ja valita kiintiö, millä pyrkii sisään. Sen lisäksi oltava kuvallinen henkilötodistus mukana. Koe on säilössä vielä, joten käsialanäytettä voisi verrata, sekä sormenjälkiä koepaperissa. Miksi se olisi tärkeää? Kokeen suorittaminen on voinut vaatia "vastapalveluksen", osallisuuden Kirkkonummen kolmoissurmaan. Pojan on kerrottu käyneen kesällä pariinkin kertaan Volsissa. Pääsykoe oli kesäkuussa, eikö hänen pitänyt keskittyä vain lukemiseen päästäkseen sisään.

Ei se ihan helppoa ole lähteä toiseen maahan. Lisäksi tuo on aikakautta, että edes Euroopassa maihin ei vaan menty omalla ilmoituksella (ei tosin mennä vieläkään). Siellä toisessa maassakin pitäisi järjestää jollain tapaa eläminen ja elanto. Ei se välttämättä ole ihan helppoa, jos ei ole kielitaitoa tai rahaa.

Sitä ei tiedä kukaan, kuinka paljon Soraliikemies on kerryttänyt rahaa talousrikoksillaan. Ei voida sanoa, että hänelle ei olisi jäänyt huijauksistaan mitään, vaikka paperilla asia siltä näyttäisi. Sitten vielä sekin, että vakuushuijauksessa Soraliikemiehen rikoshyöty ei ollut 27 miljoonaa markkaa, vaan pankin kärsimät luottotappiot olivat 27 miljoonaa markkaa.

Siitä tosin olen samaa mieltä, että Soraliikemies on hyvinkin voinut toimia jonkun isomman kihon kilpimiehenä.

Toisin kuin suomenkieliseen kauppakorkeakouluun, niin Hankeniin ei ollut vuonna 1990 monivalintakoetta, vaan esseemuotoinen koe laskutehtävineen. Vastauspaperia ei kyllä varmastikaan ole säilytetty siten, että se olisi edelleen saatavissa.

[Ulrica]

Punavuoren kaksoissurmassa on mielenkiintoinen tieto tuo 57000mk. Mainittu hasismäärä ei ole tuota maksanut. Miksipä tuo summa ei olisi käynyt palkkasurmaan tuohon aikaan. G ja T ovat voineet kerätä rahat omaa palkkasurmaa varten ja omat koirat purreet. Asevääpeli voisi Punavuoren casen nimetyksi tekijätahoksi sopia. Hänen on annettu myös toimittaa raskasta asekalustoa rikollispiireihin 1980- luvun lopulla 1990-luvun alussa. Ruumiiden on ajateltu säilytetyn kylmässä ennen löytymistä. Sää Helsingissä ei ollut kylmää tuohon aikaan. Säilytyspaikaksi sopisi telakka, jossa Soraliikemieskin työskenteli jossain kohti.

Veikon pojat ottivat myös hautajaisten aikaan 60000mk lainan. Jos se olisi sijoitettu huumekauppaan, olisi rikoshyöty kasvattanut summaa.

Tienhaara on käyttänyt harmaan talouden raksahuijauksia rahoituspohjana huumeliigalleen toisissa tapauksissa. Voisi sopia Soraliikemiehen taustakuvioksi ja käskijäksi.

Tietolähdetoiminnan epäselvyydet asetti aikanaan julkisestikin vastakkain Helsingin poliisin ja KRP:n. Ulospäin näyttäytyy molemmilla olleen tietolähdetoimintaa, soluttautumista. Problemaattista olisi ollut se, että lähteitä ei kirjata. Sama tietolähde olisi voinut toimia kumpaakin osoitteeseen tietolähteenä tiedon vastaanottajan tietämättä. Helsingin poliisi näyttää antaneen vihreää valoa monelle hasiskaupalle, mutta KRP ei (tämä vihje löytyi Punavuoren ketjusta).

Veikon perheen surman aikaan rikollisjärjestöjä ei oltu kasattu. Nämä alkoivat organisoitua vasta teon jälkeisinä vuosina. Vauhti tällaisiin organisoituihin ryhmiin on voitu ideoida poliisiviranomaisessa olleen tahon toimesta. KRPn alle siirtyi järjestäytyneen rikollisjärjestön toiminnan tutkiminen se ei ollut Aarnion alla.

Sekä Punavuoren, että Kirkkonummen surmat voivat toimia jonkinlaisina näytöksinä hasiskaupassa. Molemmissa teoissa ollakseen kostotoimia, ruumiita ei olisi jätetty näkösälle. Voi olla muusta kyse. Tällaiset peloitteet/näytelmät ovat voineet toimia tilanteessa, kun organisoituja rikollisryhmiä alettiin laittaa pystyyn tuonnempana. Organisaatioiden valta keskittyi tietyille tahoille, jotka myös tekivät yhteistyötä poliisien kanssa.

Veikon kytkökset ovat voineet olla KRPn suuntaan ja Soraliikemiehen Helsingin poliisiin tai toisinpäin. On tiedossa, että rikolliset ovat toistuvasti onnistuneet tai yrittäneet päästä poliisin virkoihin molemmissa tahoissa.

Jollain lailla Veikko on voinut toimia poliisin lukuun tai niin on jossakin haluttu tulkita asian olevan. Hän kävi metsällä yhdessä ensimmäisen surmapaikalle saapuneen konstaapelin kanssa. Elfgren on monessa kohtaa puhunut ohi suunsa ja joutunut korjaamaan Niemelle sanomisiaan. Hän on mm kertonut puhuneensa tutkintaan alussa itsensä mukaan, koska hänellä oli tapaukseen vinkkimies. Vinkkimies voidaan ymmärtää monin tavoin.

Entisen poliisin pojalla Veikolla ei kuitenkaan miljoonia ollut tuottona toiminnastaan, hänen roolinsa on epäselvä. Jollain tapaa en kuitenkaan hänen usko pystyneen nukkuneen öitään rauhassa toisen käden tehdessä hyvää, toisen pahaa. Hän oli näkyvä hahmo toimittaessaan puliukkoja niskasta asemalle.

Nähtäväksi jää mihin suuntaan Niemi tarinaa liikuttaa.

[Ross Sullivan]

"eikon pojat ottivat myös hautajaisten aikaan 60000mk lainan. Jos se olisi sijoitettu huumekauppaan, olisi rikoshyöty kasvattanut summaa"

Kyllä kyllä! Kaikkien aikojen poliisitutkinta meneillään ja itse on vangittunakin, mutta huumekauppa pyörii siinä ohessa. No problem!

"Elfgren on monessa kohtaa puhunut ohi suunsa" Millä tavoin monessa kohtaa?

"Nähtäväksi jää mihin suuntaan Niemi tarinaa liikuttaa." Mielestäni Niemi ei pyri liikuttamaan tarinaa ainakaan tietoisesti.

[JasseHames]

Hän oli näkyvä hahmo toimittaessaan puliukkoja niskasta asemalle.

Ja jonkun tuollaisen rattijuopon raivokkaaksi kostoksi tämä kaikilta osin sopii erinomaisen hyvin kuin erittäin salaisen huumeliigan torpedon tuotokseksi. Pelkästään tekotapa kertoo, ettei minkään huumeliigan johto palkkaisi noin sairaalloisen raivopäistä henkilöä hoitelemaan mitään vähänkään tärkeämpää hommaa, jollaiseksi palkkamurhan voinee laskea.

[Ulrica]

Mikä urakoitsija teki asfalttia tuohon surmapaikan lähellä olevaan tiehen? Tekevät töitä pimeään asti kellon ympäri. Useiden viikkojen prosessi ollut tehdä tiet. Oliko työmaa käynnissä surmaviikon aikaan?