aruaylin kirjoitti: Ma Loka 20, 2025 5:54 am
psavo kirjoitti: Ma Loka 20, 2025 4:49 am
Solttuetsivä kirjoitti: Ma Loka 20, 2025 2:17 am
Varis tuhoaa muiden lintujen pesät.
Syövät pesissä olevia munia ja poikasia.
Levittävät tauteja ja loisia, mm. kirppuja.
Roskaamisesta syytetään ihmisiä, mutta usein kaupungeissa puistojen ja taloyhtiöiden pihojen roskaajia ovat
varikset, naakat ja harakat.
Oppivat nopeasti hakemaan roskat ulos roska-astioista levittämään ne ympäristöön jos roska-astioissa on vähänkin ruokaa
tai kääreitä joissa on ollut ruokaa.
Termit outoja, ei se mitään tietoista tuhoamista tuhoamisen takia ole, vaan niitten tapa hankkia ravintoa. Aivan samalla tavalla vääriä termejä käytetään suurpetojen kohdalla, koska ei ne pahuuttaan niitä saaliseläimiään tapa, vaan ravinnokseen. Ihminen on ainoa eläin, joka tappaa, vaikka ei olisi tarvis, koska haluaa tehdä sitä harrastuksekseen.
Itseasiassa aika moni eläin tappaa ihan huvikseen.
Susi, Ahma ja minkki on tässä ihan mestareita.
Sudet ja ahmat saattavat tappaa kymmeniä lampaita tai poroja vaikka eivät syö niistä ensimmäistäkään.
Myös kauriita tappattavat huvikseen syömällä takajalat poikki ja hylkäämällä kitumaan kuoliaaksi johon menee päiviä.
Minkki taasen tappaa lintuja ihan silmittömästi eikä syö niitä kuin pienen osan.
Ilmeisesti sinun kokemus luonnosta perustuu Disney elokuviin ja Elisa Aaltolan harhoihin.
Mikää noista ei tee hupitappoja, kuten ihminen, vaan kaikki nuo tapetut eläimet tulisi kyllä käytettyä ravinnoksi, jos siihen olisi mahdollisuus, mutta ihmisen toimet estää niitten käytön. Koska esim. tapetut lampaat viedään pois ja petoeläin(petoeläimet), joko hätyytellään pois alueelta tai tapetaan. Miten siis silloin se petoeläin pystyy sen tapetun eläimen ruhon hyödyntämään??
Kaikki nuo tilanteet, joissa ihminen pääsee näkemään tapetun eläimen, tarkoittaa sitä, että ihminen on silloin siellä alueella ja petoeläin luonnollisen ihmispelkonsa takia ei sinne enää heti palaa ja silloin nuo ruhot tulee siirrettyä ihmisen toimesta pois.
Minkki ei kuullu Suomen luontoon ja sen ei pitäisi siellä saalistaa ollenkaan, aivan samoin, kuin kotikissa, jonka ei pitäisi olla koskaan Suomen luonnossa irti, koska se ei sinne luontaisesti kuulu, kuten ei kuulu lemikkikoiratkaan.
Mutta ihminen tappaa huvikseen ja harrastuksekseen, vaikka tuotantolihaa on yllin kyllin ja sitä menne hukkaankin. Silti metsästäjien on vaan päästävä hupitappamaan, jopa siinä määrin, että tarvitaan viranomaisten määräämiä rauhoituksia ja luvituksia, jotta eläinkannat kestävät metsästyksen kuormituksen, ilman, että ajautuvat sukupuuttoon. Kuten metstästyksen vuoksi tapahtui metsäpeuralle Suomessa 1800-luvun lopussa ja hirvikin kävi silloin sukupuuton partaalla, tämä metsästyksen aikaansaama tapahtumaketju, johti myös silloiseen susien viimeisiin tekemiin ihmistappoihin, jolloin ravintoeläinten puutteen vuoksi susia hakeutui karjaeläinten läheisyyteen, jolloin niitä sen ajan mukaisesti hoitaneita lapsia joutui susien uhreiksi. Siinä siis hyvä esimerkki ihmisen aikaan saamasta vääristymästä luonnon tasapainossa ja sen lopputuloksesta. Tämän jälkeen kantojen määriä onkin sitten suojeltu paremmin metsästykseltä ja vastaavaa ei ole tapahtunutkaan sitten yli 140 vuoteen, tosin metsäpeura kävi uudestaan sukupuuton partaalla metsästyksen vuoksi 2000 luvun taitteessa, mutta se onnistuttiin elvyttämään metsästyskiellolla. Nykyiset ongelmat sitten ovatkin räjähdysmäisesti kasvaneen metsästyskoirien määrän syy, jonka vuoksi metsästäjät haluavat ajaa suurpetokannat minimaallisiksi, jotta metsästyskoirien käyttö olisi mahdollisimman riskitöntä. Summa summarum, ainoa ongelmatekijä Suomen luonnossa on ihminen, joka nykyaikaisine laitteineen ja karjoineen sekoittaa luonnon tasapainoa ilman, että sillä on vaikutusta ihmisen omaan elinvoimaisuuteen. Sen vuoksi metsästys pitäisi rajoittaa pienimpään mahdolliseen tarpeelliseen määrään ja antaa luonnon hoitaa eläinkantojen tasapaino, jonka se on tehnyt jo ennen ihmisiä ja tulee tekemään sen myös meidän jälkeenkin, kuten aiemminkin jo sanoin.