kukkuu kirjoitti:Selittäisitko hiukan noiden viivojen merkitystä?
Viivat on vedetty vain suoraan soikean roiskeen suunnasta roiskeiden lähtöpistealueelle. Lähtöpistealue taas saadaan siitä, että sen on oltava kahden toisiaan lähimpänä olevien n. 180 astetta eri suuntaan menevien soikeiden roiskeiden välissä. Tämä sillä edellytyksellä, että kaikki soikeat roiskeet ovat syntyneet samasta iskusta. Eli kun vedellään 180 astetta eri suuntaan menevistä soikeista roiskeista suoria viivoja, saadaan estimoitua karkeasti lähtöpistealue, josta lähtee roiskeita "ylös" ja "alas" mutta jonka keskellä soikeita roiskeita ei ole.
Tuo lähtöpistealue on juuri se keskeinen alue, josta verijälkitutkija on ottanut DNA-näytteen. Asia, jota en vain ymmärrä, on se, miten ihmeessä verijälkitutkija on noiden soikeiden roiskeiden perusteella päätynyt 10 - 50 cm:n etäisyyteen telttakankaan pinnasta. Jos lähtöpiste on ko. kohdalla noin 50 cm:n korkeudella, siitä ei takuulla voi syntyä esim. kuvassa olevia 2 x 5 mm ja 2 x 7 mm roiskeita, joista kumpikin on vain noin 3,5 cm lähtöpistealueelta. Nämä kun edellyttävät erittäin loivia 22 asteen ja 16 asteen tulokulmia.
Ja millä perusteella verijälkitutkija on päätellyt, että soikeat roiskeet ovat syntyneet samasta iskusta kuin pyöreät? Se, että samalla kohdalla on sekä pyöreitä että soikeita, ei vielä todista sinällään mitään. On voinut olla kaksi eri tapahtumaa, joissa toisessa on syntynyt pyöreitä ja toisessa soikeita.
Yritin tässä parhaani mukaan selitellä. Kysele lisää, jos tästä jäi vielä jotakin epäselväksi.
Edit: Noissa lisäämissäni viivoissa nuolenpäät eivät kerro roiskeiden suuntaa vaan sitä, mistä kohtaa lähtöpistealueelta roiske on voinut saada alkunsa. Roiskeiden suunta on päinvastainen noihin nuolenkärkiin verrattuna - siinä on samassa kuvassa verijälkitutkijan lisäämät kaksi nuolta, jotka kertovat soikeiden roiskeiden keskimääräisen suunnan.