Hyvä awa, oikea on suunta! Kommentoin noita mielipiteitäsi kohta kohdalta:
awa kirjoitti:Todellisuudessa tuo "posthypnoottinen suggestio" on suurinpiirtein sama kuin, ihmiselle kerrottu tai annetttu elämänohje. Sitä lääketieteessä käytetään paljon ja se joillekin toimii ja joillekin ei. Sen kaikki tiedämme. Rentoutuneessa tilassa ohjeet voivat saada painokkaamman vaikutuksen tai potilas itse kokee hypnoosin "lumoavan voiman" , me olemme erilaisia. Toimii ja ei toimi, aivan samoin kuin pasebo-lääkityskin.
Tuossa vastauksessa on suunta oikea. Sitten on sellainen vaihtoehto, että tuo posthypnoottinen suggestio on annettu riittävän syvässä hypnoosissa, niin että koehenkilö ei muista sitä lainkaan, mutta kuitenkin usein toimii sen ohjeen mukaan. Kun häneltä kysyy, miksi hän tekee jonkun tietyn asian, melko hassunkin asian, hän keksii sille tilapäisiä selityksiä. Tästä seikasta mainitsi se australialainen tohtori, joka oli tutkinut hypnoosia ja posthypnoottista suggestiota 8 vuotta. Hypnotisoidulle oli annettu syvässä hypnoosissa posthypnoottinen suggestio lähettää joka päivä hypnotisoijalle kortti. (Oli ryhmät ja vertailuryhmät) Henkilö lähetti kortin lähes joka päivä, vaikka hän antoi tästä kyselijöille keksittyjä selityksiä. Hän ei muistanut mitään siitä hypnoosissa annetusta "käskystä", mutta silti lähetti kortin. Tässä pitää huomata ero. Tavanomainen kehotus henkilölle ei aina suinkaan ole yhtä tehokas, kuin hypnoosissa annettu ohje. Tässä kortin lähettämisasiassa se oli vertailuryhmän kanssa tasaveroinen, mutta hypnoosissa pyynnön saaneet eivät tienneet tietoisesti mitään, että heitä on pyydetty lähettämään kortti.
awa kirjoitti:
Mutta posthypnoottinen suggestio, joka ikäänkuin ohjelmoidaan ihmiseen, on huuhaata. Ja eikös Gustafssonille juuri "ohjelmoitu" unohtamiskäsky, tyyliin ~ " unohdat kaiken kertomasi - mutta mikäli näet tämän ihmisen - muisti palaa ja tunnistat tekijän " ~ PIM@ . Tämä käsky oli Gustafssonille ilmeisesti jopa niin tarkasti ohjelmoitu, että alkuillan tapahtumat säilyivät muistissa, ainoastaan hyökkäyshetki ja muistikuvat hyökkääjästä katosivat.
Ensinnäkin G:lle annettiin vain käsky "unohtamaan kaikki, mitä hypnoosissa oli tullut hänen mieleensä". Ei muuta.
Sensijaan Kivilahdelle annettiin käsky muistaa tuon miehen ulkonäkö: ... "Näin maatessanne jää tämän miehen kuva mieleenne ja voitte myöhemmin tunnistaa hänet. Hänen kuvansa on lähtemättömästi painunut mieleenne ja tunnistamiskyky on kasvanut."
Muistikuvat illan tapahtumista olivat G:lla olleet katkonaisia, muisti ei ollut toiminut normaalisti. Niitä tapahtumia, joita oli "normaalimuistissa" ei kehotettu unohtamaan.
awa kirjoitti:
Tästä posthypnoottisesta suggestiosta täällä keskustellaan. Sitä sinä Sariola et ole vielä ymmärtänyt.
Minä taidan olla keskustelija, joka tiukimmin on pysynyt itse asiassa. Lainaillut kyllä hyvien asiantuntijoiden mielipiteitä.
awa kirjoitti:
Ja lisäksi Sariola väität, Lauerman tehneen ihmisiä hauskuuttavia lavaesityksiä show-tyyliin - eikös se niin ollut Sariola, sitähän sinä tarkoitit?
Tarkalleen ottaen en ole noin sanonut. Olen kertonut, että Lauerma on aivan henkilökohtaisesti kuvannut, että joskus hän on pyynnöstä antanut yleisölle näytöksiä (demonstraatioita) hypnotisoinnista ja että yleisöllä on ollut hauskaa. Yleisönä on voinut olla ryhmä opiskelijoita tai vastaavaa. Silti se on hypnoosinäytös yleisön edessä. Eihän siitä mihinkään pääse.
awa kirjoitti:
Sariola, yrität vain muuttaa aihetta haluamaasi suuntaan, joka on jotakuinkin, hypnoosi terapian apuvälineenä. Terapiaa se taitaa olla myös sinulle Sariola, pitkien tekstien kopiojalle ?
En pyri muuttamaan mihinkään suuntaan, vaan olen kyllä kiinnostunut tästä mielenkiintoisesta aiheesta, ja olen lueskellut viime aikoina runsaasti alan kirjoituksia, myös englannin kielisiä.
Jotkut muut keskustelijat kyllä yrittävät takertua johonkin yksityiskohtaan ja siirtää keskustelun sivuraiteille, ehkä siksi, että he "eivät oikein pysy kärryillä", ja ilmeisesti heidän tietonsa asiasta ovat vähäisiä, ja osin virheellisiä.
Tosi on, että tämä on tavallaan terapiaa, kun joutuu panemaan harmaat aivosolunsa työskentelemään, mm. lukiessaan englannin kielisiä lääketieteellisiä tekstejä. Se on mm. hyvää harjoitusta englannin kielen taidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi. Aivot kaipaavat harjoitusta - se on totta! On se tavallaan terapiaakin!
Tuleepa mieleen se eräs toteamus siitä maalimainoksesta:
"Poika, sinä alat oppia!"

Tämä oli se posthypnoottinen suggestio!
