Yrjö Yrjönpoika kirjoitti: Ti Joulu 30, 2025 10:49 pm
Jos olet huomannut, niin sateenkaari-pride on muuttunut ja orientoitunut nykyään joksikin vasemmistolaiseksi poliittiseksi karnevaaliksi, jossa ollaan kainaloita myöden jopa black-live-matterssissa ja palestiinassa.
P.S. Alkuunkaan kaikki homot ja lesbot eivät ole vasemmistoon päin kallellaan.
Tämä on totta, ja pätee kaikkeen nykypäivän polarisoivaan karnevalisointiin.
Päivän sana on mielensäpahoittaminen by proxi. Noustaan barrikadeille toisten puolesta. Helsingin pride oli täynnä punavuorelaista ja kallion kulttuuriväkeä, jotka elävät itse heterosuhteessa mutta
ovat ihmisoikeuksista niin huolissaan. Nuoriso makaa Mannerheimintiellä, siiderivalaan mahat asfaltilla ja naama kuin Rapalan mainos. Haastateltaessa he eivät osaa sanoa, miksi ovat siellä. Ovat nyt vaan, kun muutkin ovat. Ja natsit ovat pahoja. Sama pätee näihin mamuttajiin, batiikkinoitiin ja huovutetuissa helmissä sekä virkatuissa antennipipoissa kulkeviin, ylipainoisiin täteihin. He kokevat, että
heidän on nyt pakko tehdä jotain . Kunpa joku kertoisi heille, että kiva kun intoa piisaa, mutta voisiko sen suunnata johonkin järkevään ja tuottavaan?
Tämä on aivan mielettömyyttä. Lapsuudenystäväni on homo, ja ollut yhdessä miehensä kanssa nyt pian 30 vuotta. Hän sanoi keväällä, ettei ole koskaan ollut yhtä ahdistunut ja vittuuntunut tilanteeseen kuin nyt. Hän on elänyt hyvää ja yritteliästä elämää, tasapainoistakin. Nyt tämä ääripäiden nousu ja pride-sekoilu on tehnyt heidän elämästään helvettiä siinä mielessä, että kaikki
olettavat heidän olevan etulinjassa jonkun lipun kanssa joka vitun paraatissa. Hän sanoi, ettei ole koskaan ollut eikä tule koskaan olemaankaan. Nyt viisikymppisenä hän kertoo, että homous on ensi kertaa hänen elämässään ajoittain ongelma.
Että ei tämä ainakaan vapautta ole tuonut.