markja kirjoitti:Kyse ei ole mistään asian "kokemisesta" vaan faktasta. Mitä vittua vääristelet? Se, että kysytään, että "koetteko syrjintää" ja saadaan jotain vastaukseksi, ei todista yhtään mitään siitä, että syrjintää oikeasti olisi.
Pyydän anteeksi huolimattomuuttani kirjoittaessani ilmeisesti fiktiota faktan sijaan.
No mutta kuitenkin.
Tällaisen tutkimuksen löysin, tämä on Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen ”Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot” loppuraportti. Tämä on 3 kk sitten julkaistu, sisältäen 128 sivua, mutta oli myös valmis tiivistelmä olemassa. Linkistä löytyy myös kaikki 128 sivua (PDF), joita moni ei varmaan tule lukemaan. Itse luin tämän tiivistelmän kertaalleen, eikä tuo nyt muuttanut mielipiteitäni vallitsevasta tilanteesta mihinkään, tosin puolet meni ohi tästä tietotulvasta.
Epäkohtia on, mutta kuitenkin niin harvassa, vähäistä tai nainen ei ehkä koe sitä niin huutavana vääryytenä, ettei niistä oikeusjuttujen sumia yksinkertaisesti vain saada aikaiseksi/ole edes aihetta. Rahastahan on vaan niin mahdottoman helppo kinastella, jos ei riidellä oman, niin sitten riidellään toisten asioiden puolesta.
Ilmaisen oman kantani tähän asiaan selvemmin ja muutama lainaus itseltäni.
Tasa-arvo toteutuu, kun emme puhu sukupuolesta vaan ihmisestä/sistä. Ikään katsomatta, jokainen tarvitsee ihmisarvoa. Inhimillisyys ja koettu ihmisarvo nostavat enemmän mahdollisuutta tasa-arvon toteutumisesta, kuin esim vuosikymmeniä jatkunut riitely palkan suuruudesta. Tästä päästään taas tähän Suomessa vallinneeseen patriarkaaliseen ajattelutapaan(on ollut ja on vieläkin vallalla useissa sivistysvaltioissa).
Toisinaan voisi olla paikallaan ajattelu siitä, että naisilla on kuitenkin asiat täällä hyvin, eikä suunta ole ainakaan alaspäin.
Toisilla aloilla on perusteettomia palkkaeroja johtuen sukupuolesta, toisilla taas ei, mutta aivan varmasti joku jossain näitä eroja joutuu kohtaamaan maksamalla sen omasta tilipussistaan, vaikka se ehkä tuntuukin tunti-,kuukausipalkasssa rahallisesti pieneltä summalta.
ponzi kirjoitti:koskaan ei voida saavuttaa täydellistä tasa-arvoa
ponzi kirjoitti:Eikö feministitkin muuten ole jo melko tyytyväisiä vallitsevaan tilanteeseen.
ponzi kirjoitti:Jos kasvatuksen alkumetreillä jo panostettaisiin ihmisarvoon joka voisi olla itseisarvo eikä väheksyttäisi toisia, kukin saisi sanoa vapaasti mielipiteensä, sitä jopa kunnioituksella kuultaisiin ja mietittäisiin ennen tyrmäystä, saattaisimme päästä lähemmäs hukassa olevia tasa-arvon perusajatuksia.
--
Segregaatio ja sukupuolten väliset
palkkaerot -hankkeen loppuraportti
Sosiaali- ja terveysministeriön selvityksiä 2008:26 , ISSN 1236-2115
ISBN 978-952-00-2622-6 (nid.), 978-952-00-2623-3 (PDF)
Tiivistelmä
Tämä raportti on Euroopan sosiaalirahaston ja sosiaali- ja terveysministeriön rahoittaman hankkeen ”Segregaatio ja sukupuolten väliset palkkaerot” loppuraportti. Hankkeen ovat toteuttaneet yhteistyössä Tilastokeskus, Elinkeinoelämän Tutkimuslaitos ja Palkansaajien tutkimuslaitos.
Hankkeen ensimmäisessä osassa on tarkasteltu eri menetelmiä sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittaamiseen ja valittu Suomen oloihin sopiva mittari. Tutkimuksen lopputuloksena päädyttiin suosittamaan perinteistä Idindeksiä sukupuolten ammatillisen eriytymisen mittaamiseen. Sen vahvuutena on erityisesti tulkinnallinen yksiselitteisyys ja indeksin laskentaa säännöllisen tilastotuotannon yhteydessä pidettiin toteuttamiskelpoisena. Tulosten mukaan ammatillinen eriytyminen on vähentynyt lievästi vuodesta 1995 vuoteen 2004. Yksityisen sektorin tarkempi tarkastelu osoittaa, että ammattisegregaation suuruus vaihtelee henkilö- ja yrityspiirteiden mukaan, esimerkiksi henkilöiden eri ikäryhmien välillä. Alle 30-vuotiaiden tulosten valossa näyttää siltä, ettei segregaatio automaattisesti lievene vanhempien ikäluokkien eläkkeelle jäämisen jälkeen.
Tutkimuksen toisessa osassa selvitettiin segregaation ja sukupuolten palkkaerojen välistä suhdetta. Vuosina 1995- ja 2004 ei sektorien välillä ole suuria eroja kokoaikaisten miesten ja naisten keskipalkkaeron pysytellessä kaikilla sektoreilla noin 17–20 prosentissa. Ammattisegregaatio selittää julkisella sektorilla noin 40-50 prosentin osuuden kokonaispalkkaerosta osuuden jäädessä yksityisellä sektorilla vajaaseen 30 prosenttiin. Pääosa sukupuolten palkkaeroista syntyy sopimusalojen sisällä. Sopimussegregaation ja ammattisegregaation yhteisvaikutus selittää yksityisen sektorin ja valtiosektorilla palkkaerosta noin 40–50 prosenttia ja kuntasektorilla tämän ns. yhteissegregaation selitysaste nousee jopa 80–95 prosenttiin kokonaispalkkaerosta. Eriytymisen vaikutus sukupuolten palkkaeroon ei näytä yleisesti supistuneen 1995–2004.
Segregaation palkkaerovaikutusten jatkoseurantaa ajatellen lupaavimmaksi osoittautui hankkeen aikana kehitetty sopimusluokitusmenetelmä, joka ottaa tarkkaan huomioon lukuisten työehtosopimusten yksilöiden palkanmääräytymiseen tuoman heterogeenisyyden. Menetelmä tuottaa arviot siitä, kuinka suuren osan kokonaispalkkaerosta selittää miesten ja naisten sijoittuminen eri työehtosopimuksiin ja toisaalta eri ammatteihin sekä, kuinka suuren osuuden keskipalkkaerosta selittävät muut taustatekijät. Menetelmän liittäminen tilastotuotantoon edellyttää kuitenkin vielä lisäkehittämistä.
Teknologiateollisuuteen keskittyvät analyysit osoittavat, että keskeinen sukupuolten palkkaeroja tuottava mekanismi liittyy sukupuolten väliseen vertikaaliseen segregaatioon. Hierarkkiseen asemaan sijoittumiseen liittyvät sukupuolten väliset erot selittävät 50–60 prosenttia eli vähintään puolet havaitusta keskimääräisestä sukupuolten välisestä palkkaerosta.
Hierarkkiseen asemaan liittyvässä valikoitumisprosessissa näyttäisi ilmenevän tehottomuutta siinä mielessä, että toimihenkilöt eivät aina valikoidu hierarkiatasolle, jossa heidän tuottavuutensa olisi korkeimmillaan. Muun muassa sellaiset ominaisuudet, jotka tyypillisesti mielletään urakehitystä edistäviksi, kuten koulutus ja työkokemus, vaikuttavat yllättävän vähän korkeimmalle tasolle eli johtotehtäviin valikoitumiseen.
Kun sukupuolten palkkaeroja tarkastellaan saavutetuilla hierarkkisilla tasoilla, ne ovat suurimmillaan – mutta melko maltillisella tasolla – vähemmän vaativissa tehtävissä. Yksilölliset palkkaustavat lisäävät näitä palkkaeroja jonkin verran. Sukupuolten palkkaerot ovat myös pienimmät korkean tuottavuuden omaavissa toimipaikoissa.
Segregaatio sinänsä ei tuota palkkaeroa vaan se, miten miehet ja naiset sijoittuvat hyväpalkkaisiin ja alempipalkkaisiin tehtäviin. Teoriassa on mahdollista, että suurenkin segregaation oloissa naisten ja miesten palkkaerot voivat olla hyvin pienet.
Hankkeessa kehitettiin lisäksi kuntasektorille käytännönläheisiä palkkakartoitusta palvelevia malleja ja arvioitiin mahdollisuuksia tehdä yli työehtosopimusten meneviä palkkatarkasteluja.
Kehittämiseen käytettiin Tilastokeskuksen kuntasektorin kuukausipalkkaisen henkilöstön kokonaisaineistoa. Tämä aineisto ei sisällä tietoa kunnissa sovellettavista palkkausjärjestelmistä tai tehtävien vaativuusarvioista, mikä rajoittaa mallien kehittämistä.
Tulosten mukaan eri tehtävien välisiä vertailuja tehtäessä tulisi kiinnittää huomiota paitsi peruspalkkojen mukaisiin luokkiin myös eri sopimusalojen ja tehtävien keskimääräiseen palkanmuodostukseen.
Kaikkia kuntia koskevien tietojen perusteella on luokiteltu tehtävät luokkiin, joissa molempiin asioihin on kiinnitetty huomiota. Tämän jälkeen on kokonaisansioiden vaihtelua tarkasteltu sukupuolilla ottaen huomioon tehtävien keskimääräinen palkanmuodostus ja peruspalkka.
Kuntasektorille tehdyn kyselyn tulosten valossa voidaan päätellä, että tarvetta koko henkilöstöä koskevan yhtenäisin perustein tehdyn vaativuusarvion kehittämiseen on ainakin osassa kunnista ja kuntayhtymistä. Lisäksi palkkakartoitusta palvelevia käytännönläheisiä malleja tulee kehittää kuntatyönantajien tarpeisiin. Mikäli laajoja tilastoaineistoja haluttaisiin käyttää mallien kehittämiseen tai raporttien tuotantoon joskus tulevaisuudessa, olisi niihin sisällytettävä tiedot työnantajan soveltamista arviointimenetelmistä ja tehtävien vaativuusluokituksista.
http://www.stm.fi/Resource.phx/publishi ... /index.htx
--
Sukupuolesta johtuvat palkkaerot ovat n 1 - 10% kokonaispalkkaerosta (17-20%) kaikilla sektoreilla. Julkinen-, yksityinen- ja valtionsektori alta kymmenen prosenttia ja kunta sektorilla muutamasta yhteen prosenttiin on sukupuolesta johtuvaa eroa. Loput selittyvät sopimussegregaation ja ammattisegregaation yhteisvaikutuksella. Sukupuolten palkkaerot ovat myös pienimmät korkean tuottavuuden omaavissa toimipaikoissa.
Saatoin tietysti aamukiireessä jotain sisäistää, tai laskea väärin, mutta eiköhän joku oikeat luvut laske.
Oikein mukavaa päivän jatkoa kaikille tasapuolisesti.
