Nils on syyllinen ja sillä sipuli !

[Ross Sullivan]

Dissosiatiivinen muistinmenetys tässä Nissen tilanteessa olisi täydellinen syy siihen miksi hän ei muista mitään sen jälkeen kun menivät viimeisen kerran nukkumaan. Mutta muistaa sen edeltävät tilanteet.
Ja oon itse aivan varma että tästä on kyse. Ei paljon järkyttävämpää tilannetta ihminen eläessään voi kohdata mitä Nisse joutui kohtaamaan murhaajan/murhaajien hyökätessä heidän teltan päälle.

Voisin kuvitella, että sodassa tapahtuu myös järkyttäviä tapahtumia ja vieläpä erityisen pitkäkestoisesti. Esim. suurhyökkäyksen alla keskitykset saattoivat kestää tunteja ja koko ajan viereltä kuoli ukkoa sisukset päälle räjähtäen. Lisäksi varmaan raajan irtoaminen yhdistettynä akuuttiin pitkäkestoiseen kuolemanpelkoon sen jälkeen, kun on todistanut saman joukkueen ukkojen poksahtelua on traumaattista.

Sotahistorian harrastamisesta huolimatta en ole tietoinen yhdestäkään dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä Talvi- ja Jatkosodassa. Väitän, että sellaista ei ole kirjattu kertaakaan. Toki voi olla, että sodan käyneet eivät ole halunneet muistella kaikkea kokemaansa, mutta samanaikaisesti löytyy yksityiskohtaista kerrontaa siitä, kun on ammuttu (tahallaan tai vahingossa) omia tai sotavankeja, pelätty ja juostu karkuun.

Dissosiatiivinen muistinmenettäminen lienee harvinaista? Löytyykö tutkimuksia?

[LexVeritas]

Olen samaa mieltä Ross Sullivanin kanssa siitä, että Gustafssonin tarkkarajaiseksi tietämätön, keskivaikeaan aivovammaan tyypillisesti liittyvä 3-4 päivän pituinen muistiaukko on aiheutunut hänen päähänsä ja erityisesti vasempaan ohimoonsa kohdistuneesta väkivallasta, joka on diagnosoitu ajalle tyypillisesti aivoruhjeena, mutta joka hyvinkin todennäköisesti on myös DAI-tyyppinen aivovamma.

[Karo79]

Dissosiatiivinen muistinmenetys tässä Nissen tilanteessa olisi täydellinen syy siihen miksi hän ei muista mitään sen jälkeen kun menivät viimeisen kerran nukkumaan. Mutta muistaa sen edeltävät tilanteet.
Ja oon itse aivan varma että tästä on kyse. Ei paljon järkyttävämpää tilannetta ihminen eläessään voi kohdata mitä Nisse joutui kohtaamaan murhaajan/murhaajien hyökätessä heidän teltan päälle.

Voisin kuvitella, että sodassa tapahtuu myös järkyttäviä tapahtumia ja vieläpä erityisen pitkäkestoisesti. Esim. suurhyökkäyksen alla keskitykset saattoivat kestää tunteja ja koko ajan viereltä kuoli ukkoa sisukset päälle räjähtäen. Lisäksi varmaan raajan irtoaminen yhdistettynä akuuttiin pitkäkestoiseen kuolemanpelkoon sen jälkeen, kun on todistanut saman joukkueen ukkojen poksahtelua on traumaattista.

Sotahistorian harrastamisesta huolimatta en ole tietoinen yhdestäkään dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä Talvi- ja Jatkosodassa. Väitän, että sellaista ei ole kirjattu kertaakaan. Toki voi olla, että sodan käyneet eivät ole halunneet muistella kaikkea kokemaansa, mutta samanaikaisesti löytyy yksityiskohtaista kerrontaa siitä, kun on ammuttu (tahallaan tai vahingossa) omia tai sotavankeja, pelätty ja juostu karkuun.

Dissosiatiivinen muistinmenettäminen lienee harvinaista? Löytyykö tutkimuksia?

Mä oon taas ymmärtänyt että juuri sodissa loukkaantumisten yhteydessä näitä on tapahtunut ihmisille. Sodassa kun ihminen on pahoin loukkaantunut ja saatu kuitenkin takaisin elävien kirjoihin ei hän osaa kertoa yksityiskohtia tapahtuneesta.
Nissellä voisin kuvitella että juuri tuo päähän osunut isku on auttanut tuon dissosiaavisen amnesian syntyä.

[Karo79]

Toisaalta sodassa ihmiset ovat jo valmiiksi sellaisessa tilassa että tiedostaakin tilanteen. Kun oot sodassa sä tiedät että siellä voi kuolla. Adrenaliini on koko ajan korkealla ja stressihormonit. Nissen tapauksessa tilanne olisi ollu yllättävä ennältä arvaamaton shokkitila.

[Huuhkaja]

Suomen suurin maastoharavointi järjestettiin samana päivänä ja löydettiin 88 etsintäkuulutettua. Verisenä Nisse muka kiivennyt puuhun tai vienyt tavarat pois. Jos Nisse olisi tehnyt murhat, hänellä olisi ollut maksimissaan viisi tuntia aikaa tappaa kolme ihmistä, omien vammojen aiheuttaminen, veristen vaatteiden vaihtaminen, omien kenkien vieminen 500 metrin päähän kivenkoloon, Sepon nahkatakin ja muiden kadonneiden tavaroiden hävittäminen jonnekin mistä niitä ei koskaan löydetty, ja vielä paluu teltalle makaamaan ennen kuin kukaan ehtii paikalle. Onhan se aivan naurettavaa väittää, että Nisse olisi muka pystynyt piilottamaan tavarat niin hyvin tuossa lyhyessä ajassa, että niitä ei oltaisi koskaan löydetty. Nils oli ainoa, jolla oli Brillen hematooma. Kalllon on täytynyt haljeta ja veren valuta silmäkuoppiin.

[Ross Sullivan]

Dissosiatiivinen muistinmenetys tässä Nissen tilanteessa olisi täydellinen syy siihen miksi hän ei muista mitään sen jälkeen kun menivät viimeisen kerran nukkumaan. Mutta muistaa sen edeltävät tilanteet.
Ja oon itse aivan varma että tästä on kyse. Ei paljon järkyttävämpää tilannetta ihminen eläessään voi kohdata mitä Nisse joutui kohtaamaan murhaajan/murhaajien hyökätessä heidän teltan päälle.

Voisin kuvitella, että sodassa tapahtuu myös järkyttäviä tapahtumia ja vieläpä erityisen pitkäkestoisesti. Esim. suurhyökkäyksen alla keskitykset saattoivat kestää tunteja ja koko ajan viereltä kuoli ukkoa sisukset päälle räjähtäen. Lisäksi varmaan raajan irtoaminen yhdistettynä akuuttiin pitkäkestoiseen kuolemanpelkoon sen jälkeen, kun on todistanut saman joukkueen ukkojen poksahtelua on traumaattista.

Sotahistorian harrastamisesta huolimatta en ole tietoinen yhdestäkään dissosiatiivisesta muistinmenetyksestä Talvi- ja Jatkosodassa. Väitän, että sellaista ei ole kirjattu kertaakaan. Toki voi olla, että sodan käyneet eivät ole halunneet muistella kaikkea kokemaansa, mutta samanaikaisesti löytyy yksityiskohtaista kerrontaa siitä, kun on ammuttu (tahallaan tai vahingossa) omia tai sotavankeja, pelätty ja juostu karkuun.

Dissosiatiivinen muistinmenettäminen lienee harvinaista? Löytyykö tutkimuksia?

Mä oon taas ymmärtänyt että juuri sodissa loukkaantumisten yhteydessä näitä on tapahtunut ihmisille. Sodassa kun ihminen on pahoin loukkaantunut ja saatu kuitenkin takaisin elävien kirjoihin ei hän osaa kertoa yksityiskohtia tapahtuneesta.
Nissellä voisin kuvitella että juuri tuo päähän osunut isku on auttanut tuon dissosiaavisen amnesian syntyä.

Laitas sitten jokin esimerkki! Esimerkkejä on oltava paljon, koska rintamilla on niin paljon sotilaita pahoissa paikoissa.

[LexVeritas]

Näinhän se tosiaan on, että Gustafssonilla 11 päivää vammautumisen jälkeen EEG-tutkimuksessa todettu laaja diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa yhdistettynä vasemman ohimon ompelein hoidettuun ruhjehaavaan ja kallonpohjan murtuma, Brillen hematooma sekä aivoruhje -merkintöihin viitekehyksessä, on vahva todiste vähintään keskivaikeasta aivovammasta, joka voi olla myös DAI-tyyppinen. On täysin selvä asia, että Gustafssonin muutaman päivän pituinen muistiaukko aiheutui mitä todennäköisimmin hänen päähänsä kohdistuneesta väkivallasta. Toki myös dissosiatiivinen muistinmenetys on mahdollinen, kuten myös nämä kaksi syntymekanismia yhdessä.

[Ross Sullivan]

Suomen suurin maastoharavointi järjestettiin samana päivänä ja löydettiin 88 etsintäkuulutettua. Verisenä Nisse muka kiivennyt puuhun tai vienyt tavarat pois. Jos Nisse olisi tehnyt murhat, hänellä olisi ollut maksimissaan viisi tuntia aikaa tappaa kolme ihmistä, omien vammojen aiheuttaminen, veristen vaatteiden vaihtaminen, omien kenkien vieminen 500 metrin päähän kivenkoloon, Sepon nahkatakin ja muiden kadonneiden tavaroiden hävittäminen jonnekin mistä niitä ei koskaan löydetty, ja vielä paluu teltalle makaamaan ennen kuin kukaan ehtii paikalle. Onhan se aivan naurettavaa väittää, että Nisse olisi muka pystynyt piilottamaan tavarat niin hyvin tuossa lyhyessä ajassa, että niitä ei oltaisi koskaan löydetty. Nils oli ainoa, jolla oli Brillen hematooma. Kalllon on täytynyt haljeta ja veren valuta silmäkuoppiin.

Toistuva väite siitä, että Nissen olisi itse pitänyt aiheuttaa itselleen nakkikioskivammat on jotenkin huvittava. Väite siitä, että Nissen olisi pitänyt kiivetä puuhun on sen sijaan absurdi.

Uskaltaisin väittää, että juuri murhien jälkeen siellä teltalla ei ole sotilasmestari suorittanut inventaariota. Arviot kadonneesta tavarasta ovat todellakin arvioita ja varmaan jossain määrin oikean suuntaisia. Kadonneiden tavaroiden kohtaloa ei koskaan saatane tietää, mutta veikkaan, että osan on Nisse piilottanut ja osa on mennyt paikalla hääränneiden etsijöiden ja muiden häröjen taskuihin.

Hirvensalo ihan osuvasti kiteytti, että aivovammasta ei ole mitään näyttöä. Mielestäni hänen olisi pitänyt sutkauttaa, että 11 veitsen iskusta Nissen päässä on vielä vähemmän näyttöä.

[JasseHames]

Dissosiatiivisesta amnesiasta löytyy enkkuwikistä artikkeli lähdeviitteineen:

Cause

Dissociative Amnesia is commonly associated with adverse life events, personal or interpersonal conflicts, or stress. Onset is typically acute, occurring after traumatic or highly stressful events (e.g., war, natural disaster, maltreatment).

[LexVeritas]

Toistuva väite siitä, että Nissen olisi itse pitänyt aiheuttaa itselleen nakkikioskivammat on jotenkin huvittava.

Olen samaa mieltä. Se on naurettava väite. Näinhän se tosiaan on, että Gustafssonilla 11 päivää vammautumisen jälkeen EEG-tutkimuksessa todettu laaja diffuusirajainen hitaan toiminnan alue vasemmassa aivopuoliskossa yhdistettynä vasemman ohimon ompelein hoidettuun ruhjehaavaan ja lääkärien kirjaamiin lukuisiin murtumiin kasvojen alueella, kallonpohjan murtuma -, Brillen hematooma- sekä aivoruhje -diagnooseihin viitekehyksessä, on vahva todiste vähintään keskivaikeasta aivovammasta, joka voi olla myös DAI-tyyppinen. On täysin selvä asia, että Gustafssonin muutaman päivän pituinen muistiaukko aiheutui mitä todennäköisimmin hänen päähänsä kohdistuneesta ulkopuolisesta matalaenergisestä väkivallasta. Toki myös dissosiatiivinen muistinmenetys on mahdollinen, kuten myös nämä kaksi syntymekanismia yhdessä.

[Cohle]

Jos Nisse olisi tehnyt murhat, hänellä olisi ollut maksimissaan viisi tuntia aikaa tappaa kolme ihmistä, omien vammojen aiheuttaminen, veristen vaatteiden vaihtaminen, omien kenkien vieminen 500 metrin päähän kivenkoloon, Sepon nahkatakin ja muiden kadonneiden tavaroiden hävittäminen jonnekin mistä niitä ei koskaan löydetty, ja vielä paluu teltalle makaamaan ennen kuin kukaan ehtii paikalle. Onhan se aivan naurettavaa väittää, että Nisse olisi muka pystynyt piilottamaan tavarat niin hyvin tuossa lyhyessä ajassa, että niitä ei oltaisi koskaan löydetty. Nils oli ainoa, jolla oli Brillen hematooma.

Lyhensin lainausta.

Mikä tuossa olisi ajallisesti mahdotonta? Ei Nilsin ole tarvinnut aiheuttaa itselleen vammoja. Ja mikä vaatteiden vaihto?

Se on totta, että tavaroiden jemmaus herättää vähän kysymyksiä. Kadoksiin jäänyttä omaisuutta oli kuitenkin hyvin vähän, ja se oli valtaosin taskukokoluokkaa. Boismanin takki ja oliko siinä kylpypyyhe, niin ne on pitänyt vähän paremmin piilottaa. Muut on nakattu järveen tai suonsilmään.

Koiria ei Bodomin etsinnöissä kai hyödynnetty, kuten ei Tulilahdellakaan? Olisi Tulilahden ruumiit saattaneet löytyä nopeammin koirien avulla.

[veikkonen]

Koiria ei Bodomin etsinnöissä kai hyödynnetty, kuten ei Tulilahdellakaan? Olisi Tulilahden ruumiit saattaneet löytyä nopeammin koirien avulla.

Kaiketi hyödynnettiin.

Bodomkoirat.jpg (277.32 KiB) Katsottu 250 kertaa

Bodomkoirat2.jpg (282.54 KiB) Katsottu 250 kertaa

Mutta tutkittiinko ruumiinavauksissa vainajien syömisiä, kuten Tulilahdella tehtiin? Ketä söi makkarat?

[VittoriaVetra]

Koiria ei Bodomin etsinnöissä kai hyödynnetty, kuten ei Tulilahdellakaan? Olisi Tulilahden ruumiit saattaneet löytyä nopeammin koirien avulla.

Kaiketi hyödynnettiin.

Bodomkoirat.jpg
Bodomkoirat2.jpg

Mutta tutkittiinko ruumiinavauksissa vainajien syömisiä, kuten Tulilahdella tehtiin? Ketä söi makkarat?

Jos Nilsiä on uskominen niin ei kukaan heidän telttaseurueestaan syönyt makkaraa ollenkaan:

Nils Gustafsson haastattelu 1995:
"Meidän piti paistaa makkaraa mutta ei me sit tehty nuotioo sinne enää yöllä.. illalla".

[LexVeritas]

Jos Nilsiä on uskominen niin ei kukaan heidän telttaseurueestaan syönyt makkaraa ollenkaan:

Nils Gustafsson haastattelu 1995:
"Meidän piti paistaa makkaraa mutta ei me sit tehty nuotioo sinne enää yöllä.. illalla".

Jos tarkkoja ollaan, niin makkara on kyllä syötävissä paistamattakin. Joten siinä jälleen väärä johtopäätös.

[VittoriaVetra]

Jos Nilsiä on uskominen niin ei kukaan heidän telttaseurueestaan syönyt makkaraa ollenkaan:

Nils Gustafsson haastattelu 1995:
"Meidän piti paistaa makkaraa mutta ei me sit tehty nuotioo sinne enää yöllä.. illalla".

Jos tarkkoja ollaan, niin makkara on kyllä syötävissä paistamattakin. Joten siinä jälleen väärä johtopäätös.

No sekin..Tytöt eivät ehkä kylmää makkaraa syö. Tai mistäs sitä tietää millaisia lihanhimoja tytöillä ollut että kylmänäkin menee jos on mennäkseen. Olivatko makkarat heidän ainoa ruokansa tuolla? Vai olettivatko että saavat kalaa sen verran.

Toki Nils jatkaa että he saapuivat sinne aika myöhään siinä viiden kuuden maissa illalla...jännä että eivät virittäneet nuotiota... illalla olisivat voineet hyvinkin virittää nuotion... miksi eivät virittäneet..ja pitääkö tuo väite edes paikkansa? Miksi olisivat alkaneet yöllä paistaa makkaraa..sen nyt ymmärtää että ei enää silloin paistakkaan mutta silloin kun sinne alkuillasta tulivat...
Näköjään leipää heillä oli ollut mukana kun koittivat leivän paloilla saada kalaa koukkuun kun ei ollut matojakaan mitä koukkuun laittaa