911 - Teoriat

[Valdovas]

Okei, joku voi sanoa, että Saddam oli epärealisti hullu, joka uskoi lopulta voittavansa USA:n koalition. Mutta tästä vastaan puhuu kyllä se, että Bagdadia ei puolustettu lainkaan, Saddamin eliittiarmeija ei osallistunut sotaan ollenkaan, Irak suunnileen luovutettiin taisteluitta, mitä nyt vähän siiat etelässä yrittivät, kun eivät tienneet suunnitelmista.

Miksi meidän täytyisi hyväksyä, että historia jää näin mielenvikaiseksi touhuksi. Riippumatta siitä, käytetäänkö sanaa "salaliitto" vai ei, meillä on kuitenkin oikeus pohtia, mikä tässä on takana. Ei kannata eliminoida kaikkea pohtimista vain siksi, että ei satu pitämään yhdestä sanasta.

Pohtimiseen on ja pitääkin olla aina oikeus. Vastaavasti kaiken pohdinnan pitää myös aina olla yhtälailla avoimena mahdolliselle kritiikille.

Yksi historiassa yleisesti havaittu lainalaisuus on se, että lainalaisuudet muuttuvat. Kenraaleita usein syytetään siitä, että he käyvät aina sitä viimeisintä edellistä sotaa ja huomattavan usein tämä pitää myös paikkansa. Sama pätee usein myös poliitikkoihin ja valtiomiehiin. Usein he tuntuvat tuntevan historian turhankin hyvin jääden usein sen vangiksi.

Minulla ei ole kristallipalloa edesmenneen Saddamin ajatuksiin, mutten pitäisi kovin yllättävänä mikäli hän laskelmoi, että nuorempi Bush tekisi juuri kuten isänsä eli hyökkäisi tiettyyn rajaan asti, mutta ei sen yli. Toinen potentiaalinen motiivi voi liittyä arabialaiseen kunniakäsitykseen, jossa kova mies ei voi antaa julkisesti periksi, tai sen jälkeen hän ei ole enää "kova". Muitakin syitä hänen ratkaisuilleen varmasti löytyy...

Joka tapauksessa USA:n käyttämät perusteet hyökkäykselle ovat hiukan huono salaliittoesimerkki, sillä sehän juuri paljastui ja oli vielä suhteellisen kömpelö sellainen. Vaikea uskoa, että moiset tupelot olisivat saaneet aikaan jotain niin elaboroitua kuin täysin feikatun 9/11 liveshown. Tuntuu, että salaliittoteoreetikkojen helmasynti onkin yliarvioida vastustajansa, mihin liittyvää psykologiaa jo viimeksi kuvailinkin.

[ABC]

Saddam oli marionetti siinä mielessä, että USA tuki häntä aikoinaan, ja myöskin sitten heivasi hänet vallasta. Hallitsijana Saddam sai toki hääriä kuten lystäsi, eihän niillä teoilla ollut vaikutusta USA:n etuihin - vielä silloin. Mutta ei hän niin tyhmä ollut, että olisi hyökännyt Kuwaitiin, ellei olisi kuvitellut itsellään olevan USA:n suostumus. Sitä, miksi hän niin kuvitteli, emme ehkä koskaan saa tietää, koska historia on voittajien historiaa.

Tuo "suostumuksen" aste oli kyllä käsittääkseni enemmänkin epäonnistunutta ja epätarkkaa diplomatiaa ja ylipäätään USA:n näkökulmasta halu padota pahempana uhkana pidettyä Irania. Tuskin USA:n hallinnon piirissä kovinkaan vakavissaan uskottiin, että Saddam todella hyökkäisi Kuwaitiin, saati että sitä olisi pidetty mitenkään suotavana. Miksi olisi? Olihan Kuwaitin sotaa edeltävä tilanne USA:lle huomattavasti helpompi kuin sen jälkeinen.

Paitsi että nyt USA:lla on Irakin öljyt...

Etsin mielelläni viitteitä salaliittotyyppisistä juonikuvioista esim. kansainvälisessä politiikassa, mutta mikään, mitä sanot salaliittoteoreetikoista yleensä ei päde minuun. Maailma ei ole mustavalkoinen tässäkään asiassa, vaan mittatikun toisessa ääripäässä on terve epäilys, toisessa taas paranoidinen skitsofrenia harhoineen.

Yleistin toki, mutta tuskin voinet kiistää, että kaikki tuo sanomani pätee hyvin pitkälle salaliittoteoreetikkoihin, varsinkin niihin aktiivisimpiin, jotka kirjoittavat kirjoja ja perustavat yhteisöjä ja sivustoja aatettaan ajamaan. Noihin yhteisöihin pätee usein myös monet uskonnollisten lahkojen toimintatavat; johtajien kyseenalaistamaton auktoriteetti, epäluulo ja usein suoranainen vihamielisyys ulkopuolisia ja omankin porukan kriittisiä kohtaan sekä liian hankalien kyselijöiden savustaminen yhteisöistä ulos.

Toki näiden joukosta löytyy sitten maltillisempaakin porukkaa ihan niin kuin uskovienkin joukosta.

En edelleenkään vetäisi yhtäläisyysmerkkejä salaliittoja epäilevien salaliittoteoreetikoiden ja uskovaisten välille. Siitä tulee nihkeä olo, vähän samalla tavalla kuin luonnontieteilijää usein syytetään tiedeuskovaiseksi vain alan perusteella.

Itse en ole niin naiivi, että uskoisin aina ns. viralliseen selitykseen. On riittävästi todisteita siitä, että päättäjät valehtelevat kansalaisille rauhoittaakseen tai ohjaillakseen näitä, saavuttaakseen etua tai selittääkseen asiat siten kuin haluavat historiankirjoituksen ne muistavan.

Tällainenkin on inhimillistä, mutta perinteisistä salaliittoteorioista poiketen näistä politiikot useimmiten jäävät myös kiinni, jos siitä yksinkertaisesta syystä, että normaalissa poliittisessa elämässä kilpailijat ja vastapuoli pyrkivät aina hyödyntämään tilaisuudet saada toiset nalkkiin. Se, ettei puheena olevissa tapauksissa mikään poliittinen kilpailija (USA:n republikaanihallinnon tapauksessa demokraatit) ole lähtenyt hyödyntämään mahdollista valehtelua tai peittelyä, on varmin tae, ettei sellaista myöskään ole ollut olemassa.

En nyt puhunut tämän ketjun aiheesta nimenomaisesti, vaan yleisesti. Salaliitto on kyllä edelleen salaliitto paljastuttuaankin, ja niitä tunnetaan.

Symbolismista: Jungilaisen psykologian mukaan kaikki symbolit eivät välttämättä ole sovittuja, vaan on olemassa ns. arkkityyppejä (esim. vanha viisas mies, nuori nainen, käärme, aurinko ym.), joilla on kaikissa kulttuureissa suunnilleen sama merkitys ihmisille. Itse pidän tätä selitystä todennäköisenä, koska sille on niin paljon todisteita.

Itse asiassa ei ole, sillä Jung puhuu potaskaa.

En puhu Jungin todisteista, vaan antropologisista.

Hän nostaa kulttuuriset usein olennaisia ikonisia ja indeksaalisia piirteitä sisältävät symbolit jollekin "korkeammalle" kokemusta edeltävälle tasolle, jota ei edes ole olemassa. Totta kai monet symbolitulkinnat ovat yhteisiä eri kulttuureille, sillä kuulumme kaikki samaan lajiin, jolla on kutakuinkin samanlaiset aistielimet, kognitiiviset kyvyt, ravinnonhankinta- ja lisääntymistoiminnot yms. Ei ole mitenkään yllättävää, että kaikki ihmiset kokevat maailman varsin samanlaisena ja antavat tietyille ilmiöille samansuuntaisia merkityksiä. Seksuaali- ja luonnonvalintojen kautta valmius tietyntyyppisiin toimintoihin ja tulkintoihin vaikuttaa toki myös perimään ja "rikastuu" sitä kautta, mutta taaskaan kyse ei ole mistään tuonpuoleisesta ihmisistä riippumattomasta symbolimaailmasta.

Jungilaisen psykologian ansio on siinä, että nimenomaan hän toi ensimmäisen esiin sen mahdollisuuden, että symbolit saattaisivat olla yhteisiä ihmisille kulttuurista riippumatta. Hän ei toki ollut ainoa, jolle ajatus on pälkähtänyt päähän, mutta hänen ansiostaan siitä tuli nopeasti suosittu. Nykyisin tiedetään ilmiön mahdolliset perustat. En itse pidä mahdottomana, että ihmisen aivot jopa suosisivat tietynlaisia symboleita tietyille asioille, riippuen niitä "säilövien" osien läheisyydestä ko. symbolin sisältävään osioon aivoissa.

Pidän jopa mahdollisena, että voisi olla olemassa symboleita, joiden merkitys on synnynnäinen. On mielenkiintoista, että vertaat symboleita arvoihin, koska arvothan ovat myös sopimussidonnnaisia, ja vasta viime aikoina on saatu viitteitä siitä, että osalla arvoista, esim. insestikielto, on biologinen perustansa.

Niin, tuo "viime aikoina" ulottuu kyllä vähintäänkin Suomen ehkä kaikkien aikojen merkittävimpään tiedemieheen Edvard Westermarckiin (1862-1939) ja hänen löytämäänsä ja aiheellisesti hänen mukaansa nimettyyn Westermarck-efektiin, jolle todellakin on ihan loogiset ja hyvin perustellut evolutiiviset perustansa toisin kuin Freudin oidipushorinoissa, jotka valitettavasti pääsivät pitkäksi aikaa hapattamaan aiheeseen liittyvää tutkimustyötä ja varsinkin suuren yleisön käsitystä psyykkisistä prosesseista ja mielen rakenteesta. No, onneksi nykyään asiat ovat pitkälti jo toisin, ja psykoanalyyttiset pseudotieteet ovat vajonneet muun huuhaan seuraan pois vakavan tieteenteon piiristä.

- http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Westermarck
- http://fi.wikipedia.org/wiki/Westermarck-efekti

Arvot ovat toki sopimussidonnaisia, mutta koska ne perustuvat tosielämästä tehtyihin tulkintoihin, eivät nekään ilmassa leiju.

Kuten siis symbolitkin. Tässä kohtaa pitää vain muistaa historiallinen perspektiivi: nykyaikana symboliikka on paljolti menettänyt merkitystään entisiin aikoihin verrattuna, uskontojen merkityksen ja hyvin ylhäältä ohjattujen yhdenmukaisten yhteiskuntien kadotessa.

Ethän vain muuten niputa Freudia ja Jungia samaan kastiin? Välirikkohan niille tuli kun ajatukset erosivat liikaa. Historiallisina vaikuttajina molemmilla on arvonsa. Mielestäni muuten nykypsykologiassakin on paljon (liikaa?) todistamattomiin väitteisiin nojaavia teorioita, mutta ei nyt siitä enempää.

Kyllä todellisia ufojakin on, sillä jo määritelmän mukaan kaikki lentävät otukset, joita ei ainakaan sillä hetkellä voida tunnistaa, ovat ufoja. Eri asia sitten on, MITÄ ne ovat ja onko joukossa interplanetaarisia turisteja ja Rauni-Leena Luukanen-Kilden kosmisia kamuja. Vastaavasti historiasta löytyy todistettavia salaliittoja, mutta niistä, jotka salaliitoiksi yleisesti tunnustetaan, on myös riittävästi evidenssiä, jotta nimitykselle on perusteita. Nämä tässäkin yhteydessä esillenostetut salaliitot ovat pitkälti sellaisia, joille riittävää evidenssiä ei ole löytynyt.

Ufologiaa pidetään usein nykyisin ufouskonnon synonyyminä, johtuen kontaktikulteista. Olen kyllä tietoinen nimityksen alkuperästä.

Joskus se evidenssi salaliitoille löytyy vasta vuosisatojen kuluttua, kun asioita voidaan tarkastella kaikkia lähteitä käyttäen. Emme ole nyt tieteellisellä foorumilla, joten voimme esittää arveluitakin. Eikä monografiaakaan voi pitää tieteellisen artikkelin veroisena, joten salaliittokirjat menevät samaan kastiin vaikka olisivat mitä...

Minusta eräs hyvä mittakeppi on se, suhtautuvatko vertaisarvioidut vakavasti otettavat tieteentekijät, historioitsijat, politologit, yhteiskuntatieteilijät yms. niihin vakavasti vaiko eivät. Jos eivät, niin se kertoo jo jotain. Toinen olennainen pointti tietysti kuten kaikessa rikostutkimuksessa (minfolaisille epäilemättä tuttu teema! ) on kysyä kuka hyötyy? Ja mitä vaativampi ja riskialttiimpi salaliittohanke (esim. 9/11), niin sitä suurempi hyödyn tietysti pitää olla! No, kuka on hyötynyt? Eipä äkkiseltään tule ketään mieleen, ellei sitten ajattele salaliittoteorioista kirjoittavia kirjailijoita, mistä itse asiassa useimmiten ne oikeat salaliitot sitten löytyvätkin!

Tutkijana omalla nimellään on syytä sanoa vain sellaista, minkä on valmis allekirjoittamaan tieteellisessä artikkelissa. Eikä niissä julkaista spekulaatioita. Mutta tutkijankin intuitio ohjaa häntä, ja yksityishenkilönä hän voi pitää jotain asia todennäköisenä, vaikkei sitä voitaisi todistaa. Munaa vain itsensä, jos menee esittelemään mielipiteitään julkisesti. Lisäksi rahoituskuviot rajoittavat sanomisia, kenen leipää syöt sen lauluja laulat; on hyvin vähän tutkijoita joilla on varaa olla piittaamatta tästä seikasta.

Epäilenkin itse asiassa vahvasti, että parhaiten organisoituneiden salaliitto- ja muiden huuhaaliikkeiden johtajat todennäköisesti eivät yleisesti itse edes usko väitteisiinsä, vaan ylläpitävät teemaa vain vedättääkseen, kusettaakseen ja rahastakseen hyvätahtoisia hölmöjään! Tämä selittää pitkälti myös sen usein huomattavan aggressiivisen sävyn, joilla nämä hyökkäävät kriitikkojaan vastaan. Onhan se toki ymmärrettävää, kysehän on heidän leivästään...

Eräänlainen salaliittoteoria tuokin.

[Valdovas]

Paitsi että nyt USA:lla on Irakin öljyt...

Eipä tuo nyt ole pahemmin näyttänyt USA:n taloudellista tilannetta auttaneen... Sitä paitsi, jos öljy olisi alunperinkin ollut USA:n ainoa motiivi, niin miksei Pappa-Bush painanut aikoinaan samantein tankeillaan Bagdadiin asti. Tuolloinhan hänellä sentään olisi ollut melkoinen maailman myötätuntokin takanaan, toisin kuin pojalla sitten myöhemmin.

En edelleenkään vetäisi yhtäläisyysmerkkejä salaliittoja epäilevien salaliittoteoreetikoiden ja uskovaisten välille. Siitä tulee nihkeä olo, vähän samalla tavalla kuin luonnontieteilijää usein syytetään tiedeuskovaiseksi vain alan perusteella.

En sanonutkaan, että täysi yhtäläisyys, sen sijaan melkoista wittgensteinilaista perheyhtäläisyyttä olen kyllä ollut havaitsevinani kuten kuvailinkin. Olen ollut parissa 9/11 -aiheisessa tilaisuudessa tarkkailemassa tunnelmia ja käytettyjä puheenvuoroja, ja tiettyjä yhtäläisyyksiä niiden, rajatietotilaisuuksien ja herätyskokousten välillä kiistämättä on. On sitten toki erojakin.

En puhu Jungin todisteista, vaan antropologisista.

Antropologiasta vai antropologisista (mistä)?

Jungilaisen psykologian ansio on siinä, että nimenomaan hän toi ensimmäisen esiin sen mahdollisuuden, että symbolit saattaisivat olla yhteisiä ihmisille kulttuurista riippumatta. Hän ei toki ollut ainoa, jolle ajatus on pälkähtänyt päähän, mutta hänen ansiostaan siitä tuli nopeasti suosittu.

No, kyllähän teema löytyy jo pythagoralaisilla ja Platonilla, teologisesti virittyneistä Jumalan merkkien tulkitsijoista nyt puhumattakaan. Arkkityyppiopin suurin ongelma on lähinnä siinä, että se irrottaa arkkityypit irti siitä todellisesta materiaalisesta kontekstista, jossa ajattelevat mielet tulkitsevat niitä. Ei sellaisia tarvita minään omina entiteetteinään, koska erinäisten symbolien laajempi yleisyys kuin joidenkin toisten voidaan aivan yhtä hyvin selittää evoluutiolla ja naturalistisella antropologialla.

Kuten siis symbolitkin. Tässä kohtaa pitää vain muistaa historiallinen perspektiivi: nykyaikana symboliikka on paljolti menettänyt merkitystään entisiin aikoihin verrattuna, uskontojen merkityksen ja hyvin ylhäältä ohjattujen yhdenmukaisten yhteiskuntien kadotessa.

Ei tuolla itse mekanismeihin juuri vaikutusta ole, lähinnä sisältöihin ja niille annettuihin merkityksiin.

Ethän vain muuten niputa Freudia ja Jungia samaan kastiin? Välirikkohan niille tuli kun ajatukset erosivat liikaa. Historiallisina vaikuttajina molemmilla on arvonsa. Mielestäni muuten nykypsykologiassakin on paljon (liikaa?) todistamattomiin väitteisiin nojaavia teorioita, mutta ei nyt siitä enempää.

Senpä takia empiiristä ja kognitiivis-neurotieteellisesti suuntautunutta otetta psykologiassa tarvitaankin yhä enemmän ja perinteistä nojatuolipohdiskelua vastaavasti vähemmän, vaikka hyvä sitäkin aina silloin tällöin on harrastaa. Freudilla ja Jungilla on tunnetut eronsa ja riitansa, joita koko psykoanalyyttisen ja analyyttisen psykologian koulukuntien historia on muutenkin täynnä ja mikä osaltaan tekee niistä enemmän suljettuja lahkoja kuin avointa tiedettä. Kannattaa muistaa, ettei näidenkään raja ole jyrkkä. Moni tieteenä alkanut suuntaus vajoaa lahkolaisuuteen kun sen avoin kriittinen asenne alkaa antaa tilaa Mestareiden arvovallalle ja näiden opetuslasten auktorisoiduille tulkinnoille Mestarin sanoista. Ikävä kyllä muutosta toiseen suuntaan taitaa olla huomattavasti harvemmin. Ei nyt ainakaan äkkiseltään tule tapauksia mieleen...

Joskus se evidenssi salaliitoille löytyy vasta vuosisatojen kuluttua, kun asioita voidaan tarkastella kaikkia lähteitä käyttäen. Emme ole nyt tieteellisellä foorumilla, joten voimme esittää arveluitakin. Eikä monografiaakaan voi pitää tieteellisen artikkelin veroisena, joten salaliittokirjat menevät samaan kastiin vaikka olisivat mitä...

Kyllä niilläkin tietenkin eronsa on, mutta hyvä nyrkkisääntö on, että mitä riehakkaampi väite, sen paremman evidenssin se vaatii taakseen ja on hyvä muistaa kenellä se todistustaakka kulloinkin on...

Tutkijana omalla nimellään on syytä sanoa vain sellaista, minkä on valmis allekirjoittamaan tieteellisessä artikkelissa. Eikä niissä julkaista spekulaatioita.

Tieteessä niitä kutsutaan hypoteeseiksi ja ne ovat hyvinkin sallittuja, usein suorastaan suotavia. Toki sitten pitää myös olla perusteita niiden tueksi.

Mutta tutkijankin intuitio ohjaa häntä, ja yksityishenkilönä hän voi pitää jotain asia todennäköisenä, vaikkei sitä voitaisi todistaa. Munaa vain itsensä, jos menee esittelemään mielipiteitään julkisesti. Lisäksi rahoituskuviot rajoittavat sanomisia, kenen leipää syöt sen lauluja laulat; on hyvin vähän tutkijoita joilla on varaa olla piittaamatta tästä seikasta.

Rahoitus-, valta- ym. kuviot vaikuttavat toki tutkimuksen suuntaamiseen ja painotuksiin, mutta eivät (ainakaan normaalitieteessä) saa vaikuttaa tuloksiin. Meillä on ihan riittävästi varoittavia esimerkkejä (lysenkolaista kasvinjalostusta ym.) mitä alkaa tapahtua, jos tuo unohdetaan, ja siitä tutkijat ovat tai ainakin näiden pitäisi olla koko ajan tietoisia.

Eräänlainen salaliittoteoria tuokin.

Aivan, mutta todennäköisesti ei sieltä huonoimmasta päästä...!

[konsta]

Eipä tuo nyt ole pahemmin näyttänyt USA:n taloudellista tilannetta auttaneen... Sitä paitsi, jos öljy olisi alunperinkin ollut USA:n ainoa motiivi, niin miksei Pappa-Bush painanut aikoinaan samantein tankeillaan Bagdadiin asti. Tuolloinhan hänellä sentään olisi ollut melkoinen maailman myötätuntokin takanaan, toisin kuin pojalla sitten myöhemmin.

Pappa lopetti sotatoimet Etelä-Irakiin, jonka jälkeen Saddam kaivoi kätköistään taisteluhelikopterita ja suoritti laajamitytaisen kansanmurhan shiiojen parissa aivan USA:n armeijan rintaman vieressä. Valkoisesta talosta tuli käsky, että Saddamin toimiin ei puututa. Tämä järkytti monia, koska juuri USA oli kehoittanut esim shiioja nousemaan Saddamin hallitusta vastaan.

Kun tätä jälkeenpäin ihmeteltiin, niin perusteluiksi todettiin, ettei operaation tarkoituksena ollut Saddamin kaataminen. Moni jo tuolloin osasi pukea sen sanoiksi, vähän toisin: oliko siis tarkoituksena vain Saddamin vallan vahvistaminen.

Pesianlahden sodan näkyvin seuraus oli, että Saddamin aiemmin epävakaa asema vahvistui, kapinalliset tuhottiin ja Saddam pystyi jäämään valtaan. Oikeastaan juuri muuta ei saatu aikaiseksi, tietenkin virallisen tarinan mukaan, jossa sankarillinen koalitio ajoi Saddamin armeijan pois Kuwaitista.

Marionettimaiden hallinta on vaikeaa, koska aina on vaarana vallankuomous ja oman miehen putoaminen pois vallasta. Tällöin ote mentetään ja suotuisa tilanne voi muuttua päinvastaiseksi, kuten Iranissa. Siksi USA:lle oli äärimmäisen tärkeää pitää sekulaari Baath-puolue vallassa Irakissa. Siksi USA:n täytyy olla mukana myös vallankaappauksissa, kuten 1996 pohjois-Irakissa, jossa laaja salaliitto Saddamia vastaan murskattiin USA:lta "vahingossa" vuotaneiden tietojen ja jossa mukana oli henkilöitä, jotka nyt ovat Irakin uudessa hallinnossa.

[Valdovas]

Pesianlahden sodan näkyvin seuraus oli, että Saddamin aiemmin epävakaa asema vahvistui, kapinalliset tuhottiin ja Saddam pystyi jäämään valtaan. Oikeastaan juuri muuta ei saatu aikaiseksi, tietenkin virallisen tarinan mukaan, jossa sankarillinen koalitio ajoi Saddamin armeijan pois Kuwaitista.

Marionettimaiden hallinta on vaikeaa, koska aina on vaarana vallankuomous ja oman miehen putoaminen pois vallasta. Tällöin ote mentetään ja suotuisa tilanne voi muuttua päinvastaiseksi, kuten Iranissa. Siksi USA:lle oli äärimmäisen tärkeää pitää sekulaari Baath-puolue vallassa Irakissa. Siksi USA:n täytyy olla mukana myös vallankaappauksissa, kuten 1996 pohjois-Irakissa, jossa laaja salaliitto Saddamia vastaan murskattiin USA:lta "vahingossa" vuotaneiden tietojen ja jossa mukana oli henkilöitä, jotka nyt ovat Irakin uudessa hallinnossa.

Jos näin, niin miksi USA ryhtyi sitten niin kovin hankalalla tavalla syöksemään "omaa" Saddamiaan vallasta. En ainakaan muista, että Iranissa olisi tapahtunut mitään kovin olennaista muutosta tultaessa 1990-luvulta 2000-luvulle. Ei tuo logiikkaa oikein vieläkään puhuttele...

[konsta]

Jos näin, niin miksi USA ryhtyi sitten niin kovin hankalalla tavalla syöksemään "omaa" Saddamiaan vallasta. En ainakaan muista, että Iranissa olisi tapahtunut mitään kovin olennaista muutosta tultaessa 1990-luvulta 2000-luvulle. Ei tuo logiikkaa oikein vieläkään puhuttele...

Iranin sodan päättymisen jälkeen Saddamin asema oli tukala. Jatkuvasti salaliittoja ja murhayrityksiä. Siihen aikaan Bagdadin keskustassa oli vielä CIA:n toimisto ja Saddam mm salamurhasi kaikki seuraajaehdokkaat, jotka alkoivat hengailemaan toimiston liepeillä.

Usan ongelma oli Saddamin joko vallassapitäminen tai vaihtaminen. Joka tapauksessa molempiin tarvittiin aktiivista mukanaoloa. Voi olla, että hyökkäys Kuwaitiin oli puhtaasi Saddamin päähänpisto, mutta joka tapauksessa homma hoidettiin niin, että Saddamin valta vahvistui, vaikka maa muuten menikin ihan kuralle.

Kun Irakin sota oli alkamsssa, niin Puska jr totesi tiedotusvälineille, että Saddam siirretään eläkkeelle. Osuvammin ei olisi voinut sotaa kuvata.

[ABC]

konsta jo vastasikin tuohon öljyasiaan.

En puhu Jungin todisteista, vaan antropologisista.

Antropologiasta vai antropologisista (mistä)?

Suonet anteeksi, mutten halua mennä nyt yksityiskohtaisiin esimerkkeihin sattuneesta syystä. Laitan sinulle yksärin.

Joskus se evidenssi salaliitoille löytyy vasta vuosisatojen kuluttua, kun asioita voidaan tarkastella kaikkia lähteitä käyttäen. Emme ole nyt tieteellisellä foorumilla, joten voimme esittää arveluitakin. Eikä monografiaakaan voi pitää tieteellisen artikkelin veroisena, joten salaliittokirjat menevät samaan kastiin vaikka olisivat mitä...

Kyllä niilläkin tietenkin eronsa on, mutta hyvä nyrkkisääntö on, että mitä riehakkaampi väite, sen paremman evidenssin se vaatii taakseen ja on hyvä muistaa kenellä se todistustaakka kulloinkin on...

Ei pahalla, Valdovas, mutta alat vaikuttaa ihmiseltä, jonka kanssa sopimus tiskaamisestakin pitää tehdä kirjallisena ja kolmena kappaleena. Itse käytän näitä keskustelupalstoja rentoutumiseen, ja siksi en kirjoitakaan omalla nimelläni, ja voin antaa ajatuksen lentää vapaasti. Kun haluan kirjoittaa tieteellisen artikkelin, kirjoitan sellaisen.

BTW, olen muuten sitä mieltä, että nimenomaan hyvä mielikuvitus ja hurjat ideat ovat auttaneet minua omalla urallani enemmän kuin pelkkä matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus.

Tutkijana omalla nimellään on syytä sanoa vain sellaista, minkä on valmis allekirjoittamaan tieteellisessä artikkelissa. Eikä niissä julkaista spekulaatioita.

Tieteessä niitä kutsutaan hypoteeseiksi ja ne ovat hyvinkin sallittuja, usein suorastaan suotavia. Toki sitten pitää myös olla perusteita niiden tueksi.

Jos hypoteesin todistaa, siitä tulee teoria. Pelkkiä hypoteeseja ei käytännössä saa julkaistuksi kuin ehkä varovaisena arviona sivulauseessa. Näin ainakin eksaktien luonnontiedeiden puolella.

Mutta tutkijankin intuitio ohjaa häntä, ja yksityishenkilönä hän voi pitää jotain asia todennäköisenä, vaikkei sitä voitaisi todistaa. Munaa vain itsensä, jos menee esittelemään mielipiteitään julkisesti. Lisäksi rahoituskuviot rajoittavat sanomisia, kenen leipää syöt sen lauluja laulat; on hyvin vähän tutkijoita joilla on varaa olla piittaamatta tästä seikasta.

Rahoitus-, valta- ym. kuviot vaikuttavat toki tutkimuksen suuntaamiseen ja painotuksiin, mutta eivät (ainakaan normaalitieteessä) saa vaikuttaa tuloksiin.

Vaikutus tuloksiin tapahtuu käytännössä rahoituksen kautta. Monestihan tutkimukset toisintavat pienin eroin edellisiä tuloksia, jolloin painopiste rahoituksessa voi alkaa näkyä tuloksissa.

[MEG]

Irak ja Iran olivat kumpikin tuolloin (iran yhä) usan vihollisvaltioita, mutta iran potentiaalisesti vaarallisempi, suurempine väestoineen ja resusseineen, tukien lähi-idän agressisimpia ryhmiä.
Shia ja kurdikapinoinnin alettua 1991 , usan arabiliittolaiset saivat presidentti Bushin pidättäytymään tuesta. Shia-enemmistön johtaman irakin pelättiin yhdessä iranin kanssa järkyttävän alueen tasapainoa, usan ja arabihallitusten tappioksi. Kurdeille taattiin suoja-alue, Saddamin annettiin heikentyneenä pysyä vallassa, iranin vastapainona, kunnes sitten vuosikymmen myöhemmin tehtiin uusi arvio.

[konsta]

Irak ja Iran olivat kumpikin tuolloin (iran yhä) usan vihollisvaltioita, mutta iran potentiaalisesti vaarallisempi, suurempine väestoineen ja resusseineen, tukien lähi-idän agressisimpia ryhmiä.
Shia ja kurdikapinoinnin alettua 1991 , usan arabiliittolaiset saivat presidentti Bushin pidättäytymään tuesta. Shia-enemmistön johtaman irakin pelättiin yhdessä iranin kanssa järkyttävän alueen tasapainoa, usan ja arabihallitusten tappioksi. Kurdeille taattiin suoja-alue, Saddamin annettiin heikentyneenä pysyä vallassa, iranin vastapainona, kunnes sitten vuosikymmen myöhemmin tehtiin uusi arvio.

Jep, tämä olisi lähinnä virallista selostusta. Mutta toisin sanoen se kuitenkin on ihan sama asia: eli Saddami oli kuitenkin USA:n valinta. Eli mies, joka pystyisi pitämään maansa kurissa ja sunnien hallinnassa.

Miksi Saddam sitten ei olisi kelvannut enää 2000-luvulla? Jotakin tapahtui, koska Saddam oli luopumssa öljyn kansallistamisesta. Muistaakseni oli tekemässä suoria sopimuksia ranskalaisten kanssa. Oikeastaan juuri tästä syntyi se syvä juopa Euroopan ja USAn välillä, jossa Ranska jopa vähän uhkarohkeasti nosteli nyrkkiään Usan suuntaan.

[Valdovas]

Suonet anteeksi, mutten halua mennä nyt yksityiskohtaisiin esimerkkeihin sattuneesta syystä. Laitan sinulle yksärin.

Ok, odottelen pieniä tikittäviä paketteja...

Ei pahalla, Valdovas, mutta alat vaikuttaa ihmiseltä, jonka kanssa sopimus tiskaamisestakin pitää tehdä kirjallisena ja kolmena kappaleena.

Ei ole vielä tullut tuohon tarvetta, mutta kiitos vinkistä, just in case...

Itse käytän näitä keskustelupalstoja rentoutumiseen, ja siksi en kirjoitakaan omalla nimelläni, ja voin antaa ajatuksen lentää vapaasti. Kun haluan kirjoittaa tieteellisen artikkelin, kirjoitan sellaisen.

BTW, olen muuten sitä mieltä, että nimenomaan hyvä mielikuvitus ja hurjat ideat ovat auttaneet minua omalla urallani enemmän kuin pelkkä matemaattinen tai kielellinen lahjakkuus.

Onnittelut siitä! Mutta eikö henkevään keskusteluun kuulu myös noiden ideoiden evaluointi ja pohdiskelu, vai oletko sitä mieltä, ettei sellaista saa missään nimessä tehdä? Kuulostaa hiukan tylsältä, ainakin minusta...

Jos hypoteesin todistaa, siitä tulee teoria. Pelkkiä hypoteeseja ei käytännössä saa julkaistuksi kuin ehkä varovaisena arviona sivulauseessa. Näin ainakin eksaktien luonnontiedeiden puolella.

Joka tieteenalalla on tietysti hiukan omat käytäntönsä, mutta kyllä useimmissa tieteellisissä yhteisöissä sallitaan aika villikin irrottelu varsinkin vähän vapaammissa puitteissa, mutta ainakin oman kokemukseni mukaan kyllä tällöinkin yleensä evidenssiä, todennäköisyyksiä, perusteiden kestävyyttä yms. tekijöitä pidetään arvossa. Minulle on tullut vähän semmoinen hytinä, että vetoaminen "tieteellisen uskottavuuden menettämiseen" ja siksi vaikenemiseen "hankalista aiheista" on jälleen yksi niistä lukemattomista kiertoteistä, joilla parajengi yrittää kiertää kriittisen keskustelun. Toinen klassikkohan on se, että vihamieliset skeptikot aiheuttavat pahoja "viboja" ja siksi valvotut parakokeet menevät aina mönkään...!

Vaikutus tuloksiin tapahtuu käytännössä rahoituksen kautta. Monestihan tutkimukset toisintavat pienin eroin edellisiä tuloksia, jolloin painopiste rahoituksessa voi alkaa näkyä tuloksissa.

Annapa muutama selkeä todennettu esimerkki moisista keskustelun pohjaksi.

PS. No, nyt sain vihdoin valmiiksi kommentin Kelly-Hopkinsvilleen. Käypä vilkaisemassa! Tahtoo poliittiset ja muut turhan totiset keskustelut vievän aikaa näiltä hauskemmilta!

[Valdovas]

Kun Irakin sota oli alkamsssa, niin Puska jr totesi tiedotusvälineille, että Saddam siirretään eläkkeelle. Osuvammin ei olisi voinut sotaa kuvata.

Hm, no hiukan lyhyeksihän tuo eläkevaarin aika hänelle jäi. Itse ehkä suosisin eläköitymistä hiukan toisenlaisissa merkeissä...

[konsta]

Kun Irakin sota oli alkamsssa, niin Puska jr totesi tiedotusvälineille, että Saddam siirretään eläkkeelle. Osuvammin ei olisi voinut sotaa kuvata.

Hm, no hiukan lyhyeksihän tuo eläkevaarin aika hänelle jäi. Itse ehkä suosisin eläköitymistä hiukan toisenlaisissa merkeissä...

Idea oli lähinnä siinä, kuka on työnantaja...

[Valdovas]

Hm, no hiukan lyhyeksihän tuo eläkevaarin aika hänelle jäi. Itse ehkä suosisin eläköitymistä hiukan toisenlaisissa merkeissä...

Idea oli lähinnä siinä, kuka on työnantaja...

Jos viittaat Yhdysvaltain liittovaltioon, niin en usko, että he ainakaan kovin laajalti markkinoivat moisia "eläke-etuja" työntekijöilleen. Voisi muuten heiketä rekrytointimarkkinat kummasti...

Tuli OT:na mieleen, että kerran aikoja sitten vierailin Pentagonissa yhden suomalaissyntyisen (tai oikeammin hänen vanhempansa olivat olleet lapsena Suomesta muuttaneita siirtolaisia) logistiikkaupseerin vieraana ja hän hehkutti juuri heidän erinomaisia eläke-etujaan ja tuntui muutenkin varsin motivoituneelta työhönsä. Harmi, että hän eläköityi jo 90-luvulla eikä ollut talossa enää syyskuussa 2001. Olisi muuten voinut kysellä, että no, mikäs se oikein sieltä seinästä sisään tömähtikään, kun siitäkin aika ajoin keskustelua syntyy...

[konsta]

Jos viittaat Yhdysvaltain liittovaltioon, niin en usko, että he ainakaan kovin laajalti markkinoivat moisia "eläke-etuja" työntekijöilleen. Voisi muuten heiketä rekrytointimarkkinat kummasti...

Joo, eihän näille "firman" rekrytoimille yleensä kait kerrota noista työsuhteen loppuun liittyvistä pikku ongelmista. Osamakin taisi jossakin yhteydessä jo todeta, että kolmeen kirjaimeen ei voi enää luottaa...

[Valdovas]

Joo, eihän näille "firman" rekrytoimille yleensä kait kerrota noista työsuhteen loppuun liittyvistä pikku ongelmista. Osamakin taisi jossakin yhteydessä jo todeta, että kolmeen kirjaimeen ei voi enää luottaa...

No, jos alaiseni pamauttaisi muutaman lentokoneen ja pari pilvenpiirtäjää ja muuta rakennusta tohjoksi, niin ehkä minunkin pitkämielisyyteni häntä kohtaan saattaisi joutua hiukan koetukselle ja voisin ehkä jopa potkujakin harkita...