65-vuotias Birgitta Silander, nähty viimeksi 24.8.2015

[Hurjimus]

On kyllä mielenkiintoista tuo katoamisilmoituksen tietojen edelleen salaaminen! Tavallinen perheetön "osittain" jo vanhuuseläkkeellä oleva nainen, kampaaja ja äkillisesti kadonnut keskellä Helsinkiä ja katoamisilmoitus salataan, vaikka 10 vuoden salausaika päättynyt. Lisäksi lähin omainen, joka salauksen on vaatinut on hänkin jo kuollut.
Tosin olihan hän merkittävän sievä herrainsalongin kampaajatyttö nuorena, joten olisiko sittenkin siellä salongissa saanut ihailijan, jonka takia "katoaminen" salataan? Ja olisiko ihailija vieläkin elossa oleva merkittävä poliitikko esimerkiksi? Äärimmäisen vaikeaa muuten ymmärtää asiaan liittyvää salailua. Ei todellakaan voi olla "tavallinen" tapaus. Toisaalta mitäpä meitä ulkopuolisia asia kiinnostaa kuin korkeintaan tavallisen ihmisen oikeusturvan kannalta.

Onko kenelläkään tiedossa ennakkotapausta, jossa noin vahva salaaminen tapahtuisi vain yhden ihmisen (tässä ajatus ihailijasta) vuoksi? Tai onko tiedossa muita tapauksia, joissa ylipäätään on noin vahva salaus? Jos on, niin minkätyyppisiä nuo katoamiset ovat olleet? Tavanomaisessa katoamisessa, jos sellaista on, jossa päälinjat ovat onnettomuus vaikkapa veden äärellä, itsemurha jne., tuskin on mitään syytä salata asioita pitkään.

Ihan se keskeneräisyys riittää perusteeksi.

Tässä on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.
Ei poliisitutkinnan pöytäkirjat tule julkisiksi, vaikka henkilö julistetaan kuolleeksi.
Tässä tapauksessa käräjäoikeuden päätös, perustelut ja todisteet kuolleeksi julistamisesta on salattu 10 vuodeksi.
Tutkinta pöytäkirjat olisivat joka tapauksessa olleet salattuja, ne tulee julkisiksi, kun poliisi voi lopettaa lopullisesti jutun tutkinnan. Varmaankin aktiivinen tutkinta loppuu, mutta avoinhan tämä on joka tapauksessa, kun ei tiedetä, mitä Birgitalle on tapahtunut.

[Ross Sullivan]

Onko kenelläkään tiedossa ennakkotapausta, jossa noin vahva salaaminen tapahtuisi vain yhden ihmisen (tässä ajatus ihailijasta) vuoksi? Tai onko tiedossa muita tapauksia, joissa ylipäätään on noin vahva salaus? Jos on, niin minkätyyppisiä nuo katoamiset ovat olleet? Tavanomaisessa katoamisessa, jos sellaista on, jossa päälinjat ovat onnettomuus vaikkapa veden äärellä, itsemurha jne., tuskin on mitään syytä salata asioita pitkään.

Ihan se keskeneräisyys riittää perusteeksi.

Tässä on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.
Ei poliisitutkinnan pöytäkirjat tule julkisiksi, vaikka henkilö julistetaan kuolleeksi.
Tässä tapauksessa käräjäoikeuden päätös, perustelut ja todisteet kuolleeksi julistamisesta on salattu 10 vuodeksi.
Tutkinta pöytäkirjat olisivat joka tapauksessa olleet salattuja, ne tulee julkisiksi, kun poliisi voi lopettaa lopullisesti jutun tutkinnan. Varmaankin aktiivinen tutkinta loppuu, mutta avoinhan tämä on joka tapauksessa, kun ei tiedetä, mitä Birgitalle on tapahtunut.

Kommentoin ainoastaan sitä, että keskeneräisyys riittää perusteeksi.

[Hurjimus]

Ihan se keskeneräisyys riittää perusteeksi.

Tässä on tainnut mennä puurot ja vellit sekaisin.
Ei poliisitutkinnan pöytäkirjat tule julkisiksi, vaikka henkilö julistetaan kuolleeksi.
Tässä tapauksessa käräjäoikeuden päätös, perustelut ja todisteet kuolleeksi julistamisesta on salattu 10 vuodeksi.
Tutkinta pöytäkirjat olisivat joka tapauksessa olleet salattuja, ne tulee julkisiksi, kun poliisi voi lopettaa lopullisesti jutun tutkinnan. Varmaankin aktiivinen tutkinta loppuu, mutta avoinhan tämä on joka tapauksessa, kun ei tiedetä, mitä Birgitalle on tapahtunut.

Kommentoin ainoastaan sitä, että keskeneräisyys riittää perusteeksi.

Niinpä, yleisesti vaan tästä.

[MEG]

Marko Niemi pyysi "Viimeisen johtolankansa" pääteeksi uusia aiheita. Birgitan katoaminen olisi mitä mielenkiintoisin. mutta Markolle varmaan kiusallinen, kun Birgitan kampaamoon päätymistäkin ja kampaajakumppanin osuutta olisi analysoitava, ja samalla häntä haastateltava. Muistetaan ,että Helinä Häkkänenkin kirjassaan sivuutti kategorisen nopeasti Auerin ja Gustafssonin syyllisyys pohdinnat.
Parasta ja selkeintä olisi jos Niemi saisi tapauksen tutkinnanjohtajilta kovan vakuutuksen kampaaja kumppanin syyttömyydestä. Silloin voisi ohjelmassa keskittyä muihin vaihtoehtoihin Birgitan kohtalosta.
Niemi voisi varmaan löytää tekniset asiantuntijat selvittämään keskusteluja lähes vuosikymmenen askarruttaneet matkalippu ja kamerointi mysteerit. (lisäys)

[Ross Sullivan]

Marko Niemi pyysi "Viimeisen johtolankansa" pääteeksi uusia aiheita. Birgitan katoaminen olisi mitä mielenkiintoisin. mutta Markolle varmaan kiusallinen, kun Birgitan kampaamoon päätymistäkin ja kampaajakumppanin osuutta olisi analysoitava, ja samalla häntä haastateltava. Muistetaan ,että Helinä Häkkänenkin kirjassaan sivuutti kategorisen nopeasti Auerin ja Gustafssonin syyllisyys pohdinnat.
Parasta ja selkeintä olisi jos Niemi saisi tapauksen tutkinnanjohtajilta kovan vakuutuksen kampaaja kumppanin syyttömyydestä. Silloin voisi ohjelmassa keskittyä muihin vaihtoehtoihin Birgitan kohtalosta.
Niemi voisi varmaan löytää tekniset asiantuntijat selvittämään keskusteluja lähes vuosikymmenen askarruttaneet matkalippu ja kamerointi mysteerit. (lisäys)

Olen samaa mieltä, että tästä tapauksesta saisi ainakin lyhyen kauden. Ehdotus siis on hyvä. Matkalippumysteeerin lisäksi voisi haastatella sitä Bisun lähipiiriä, jos se olisi mahdollista piirtämään kuvaa Bisun psyykeestä. Tapauksen tutkinnanjohtajakin voisi mahdollisesti jo tässä kohtaa avata tarkemmin alkuvaiheen toimia ja sitä, miksi rikos on "käytännössä poissuljetttu" selitettäessä katoamista.

Olet muuten osittain oikeassa ja väärässä Häkkäsen osalta. Kirjassaan noin, kuten esität, mutta hän on kommentoinut muuten sekä Bodomia että Ulvilaa. Ulvilan osalta kommentti oli enemmän sen suuntainen, että hän ei profiloisi tekijää AA:ksi, mutta Bodomin osalta hän on kyllä aika vahvasti viitannut siihen, että pitää NG:tä syyllisenä.

"Ammatillisesti profiloijan uran kiinnostavin ja haastavin tapaus oli Häkkäsen mukaan Bodominjärven murhat. Tapaus on yksi Suomen rikoshistorian tunnetuimmista.

Kesällä 1960 tapahtunut veriteko, jossa kolme nuorta surmattiin telttaansa Espoon Bodominjärven rannalla, on yhä selvittämättä.

Telttaseurueen ainut henkiin jäänyt, Nils Gustafsson, oli murhista syytettynä 2000-luvun alussa, mutta sai lopulta vapauttavan tuomion.

Kun Häkkänen katsoi Bodomin tapausta kirjaa varten uudestaan, tapauksesta nousi esiin asioita, jotka edelleen herättävät hämmennystä.

– Tuli sellainen olo, että hetkinen. Siinä heräsi tosi paljon kysymyksiä nimenomaan Gustafssonin muistin ja vammojen kuvauksen osalta, Häkkänen sanoo.

Esimerkiksi se, minkälainen kuvaus Gustafssonin vammoista annettiin tuomioistuimessa ja mitä Gustafsson oli kertonut vammoista esitutkinnassa. Ne eivät Häkkäsen mukaan "ihan vastanneet toisiaan".

Käräjäoikeus hylkäsi Gustafssonia vastaan nostetut murhasyytteet, eivätkä syyttäjät valittaneet päätöksestä hovioikeuteen.

Kirjassaan Häkkänen sanoo sen olleen hänelle paljon jutun parissa töitä tehneenä pettymys."

https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/psy ... aa/9130188

Ja:

"Oikeus- ja kriminalipsykologi Helinä Häkkänen kertoo kuinka Jämsässä 2006 puolisonsa murhannut mies teeskenteli muistinmenetyksen ja kuinka se noudatti samaa teeskennellyn muistin käsikirjoitusta kuin Bodomissa."

Häkkänen olisi toivonut että Bodom-juttu olisi mennyt hovioikeuteen aikoinaan:
"Ennen kaikkea se, miten kertomus hänen (Gustafsson) vammojensa osalta muuttui käräjäoikeudessa suhteessa siihen, minkälaisena se oli esitetty esitutkinnassa. Olisin toivonut että se olisi tullut näkyvämmin esiin."

Jutussa lisäksi kerrottu teeskennellystä muistinmenetyksestä yleisesti mm. että teeskennellyn muistinmenetyksen tunnusmerkkejä ovat muistinmenetykseen liittyvien oireiden liioittelu ja näkeminen kokonaisvaltaisena ilmiönä. Henkilö saattaa esimerkiksi sanoa että "en muista yhtään mitään kyseiseltä ajanjaksolta", kun todellisuudessa muistinmenetyksessä muistamattomuus on yleensä hajanaista.
Toinen tunnusmerkki on kuvaus hyvin äkillisesti alkavasta ja päättyvästä muistikatkosjaksosta, kun todellisuudessa amnesiat ovat yleensä asteittain eteneviä ja palaavia."

https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a91a ... 9eead07f5e

[Kuolemannaakka]

Häkkänenhän oli Ulvilan tutkimuksessa mukana ja antoi 2007 virallisen KRP:n profiloinnin, jonka mukaan tekijä oli nuorehko mieshenkilö ja psykopaatti. Joten tuskin siksi alkaa pohdiskelemaan muita vaihtoehtoja.
Itseäni Häkkäsen lausunto ja perusteet eivät juurikaan vakuuttaneet, kun hän esimerkiksi käytti profiloinnissa uhrin vammojen lukumäärää, mutta ei lainkaan huomioinut olosuhteita, joissa vammat oli tehty. Eli siis on profiloinnin suhteen täysin eri asia, onko uhri saanut 50 veitsenpistoa tappelun aikana vai onko iskut lyöty puolustuskyvyttömään tai jopa kuolleeseen uhriin. Tätä Häkkänen ei tietääkseni pohdiskellut lainkaan.
Lisäksi "uhrin kasvojen tuhoaminen" sorkkaraudalla ei välttämättä ole mitään symboliikkaa sisältävä psykopaatin teko, vaan tarkoitus on tappaa uhri ainoalla käytettävissä olevalla aseella, kun veitsi oli vääntynyt pilalle. On pakko lyödä päähän, vaikka ei edes haluaisi. Lisäksi huoneen pimeys/hämäryys helpottaa suoritusta ja kiire antaa motivaatiota. Häkkänen kun perusteli psykopaattidiagnoosiaan uhrin kasvojen tuhoamisella, mutta ei tässäkään pohtinut kyseisen rikoksen olosuhteita.


No, tämä tästä