Rikoksen jälkeen - ajatukset, fiilikset

[Mopo-Ukko]

[/quote]

Nuoruudessa tuli tuttuja paljonkin. Muiden muassa neljä veljestä. Joista ainoastaan vanhin integroitui yhteiskuntaan jo nuorena.
Kolmesta muusta tuli pudokkaita ja päihdeongelmaisia. Ja taparikollisuuttakin siinä ohella.
Jostain 1985 alkaen en tiennyt heistä enää oikeastaan mitään,,,
paitsi että veljeksistä nuorin, oli joidenkin rikosten jälkeen saanut 7 kuukauden tuomion ja joutunut sitä lusimaan ensikertalaisena siinä 80-luvun alkupuolella mutta jo alle kuukaudessa hirttänyt itsensä sellin kaltereihin, täytettyään 25 vuotta samoihin aikoihin. Toiseksi nuorin oli vapautunut hieman ennen sitä. Siviilissäkin tämä toiseksi nuorin olisi pärjännyt ja töitä ollut koska hänellä oli nuoruuden ilmastointi- ja metallialan koulutukset. Mutta niistä hyötyi vain vankiloiden rempparyhmät.
Hänellä oli kaljan lisäksi pilleriongelmat ja siellä 80 luvun lopulla 32 vuotiaana hän oli kuollut - en tiedä vaikka olisi sortunut muihinkin aineisiin mutta myrkytys joka tapauksessa.
Se kolmas, kolmikosta vanhin ei ollut töissä koskaan ja saanut myöhemmin kaiketi jonkun houru-eläkkeen. Väkivaltainen ja seko, tukiasunto jossain Malminkartanossa. Lusinut pikku tuomioita silloin tällöin. Veljesköörihän asui äitinsä nurkissa (äiti oli töissä käyvä) varmaan siihen saakka, kun äiti syystä tai toisesta (tai kuollut) lopettanut paapomisen.
Ja tämä kolmaskin oli sitten kuollut tällä vuosituhannella päälle 50 vuotiaana. Malmille kaikki 3 on haudattu mutta eri hautoihin.
[/quote]

Harva selviää päihde ja vankila kierteessä eläkeikään,meitä oli viisi suurin piirtein saman ikäistä kaverusta,aloitettiin harjoitella keskikaljalla -70 luvun loppupuolella,siitä sitten kun opittiin niin viina ja pillerit tuli mukaan kuvioihin.Pilveä poltettiin mutta kovemmat huumeet oli itä-suomessa siihen aikaan harvinaisia ja pirun kalliita,mikä oli ainakin omalta osalta varmaan pelastus.Meistä viidestä yksi tapettiin,yksi teki itsarin ja kaksi kuoli tämän vuosituhannen alkupuolella pitkästä päihteiden käytöstä johtuen.Itse raitistuin jostakin syystä -90 luvun alkupuolella,muuten olisin tehnyt väistämättä kavereille seuraa.

[Sieppari]

[/quote]

Harva selviää päihde ja vankila kierteessä eläkeikään, meitä oli viisi suurin piirtein saman ikäistä kaverusta, aloitettiin harjoitella keskikaljalla -70 luvun loppupuolella, siitä sitten kun opittiin niin viina ja pillerit tuli mukaan kuvioihin. Pilveä poltettiin mutta kovemmat huumeet oli itä-suomessa siihen aikaan harvinaisia ja pirun kalliita, mikä oli ainakin omalta osalta varmaan pelastus. Meistä viidestä yksi tapettiin, yksi teki itsarin ja kaksi kuoli tämän vuosituhannen alkupuolella pitkästä päihteiden käytöstä johtuen. Itse raitistuin jostakin syystä -90 luvun alkupuolella, muuten olisin tehnyt väistämättä kavereille seuraa.
[/quote]

Joo tosi kauan maakuntien päihdelähteet oli keskikalja, kilju, viina, pontikka ja varmaan korvikkeetkin jossain määrin. Maakuntia sanottiin lintu kodoiksi verrattuna esimerkiksi pääkaupunkiseutuun johon eskaloitui myös huumemaailma ja pikkuhiljaa isompiin kaupunkeihin.
Ja päihdeongelmiinhan ei liity välttämättä edes vankilakierteitä, kun johonkin asuinpaikalle jääneet tai töiden perässä maailmalle lähteneet ovat alkoholisoituneet ajan kanssa. Toki huumeisiinkin sekaantuen.
Moni kykeni hallitsemaan alkoholiongelman (se oli) niin kauan kun oli töitä. Mutta 90-luvulta alkaen kun alkoi lomautukset ja firmojen alasajot päihdeongelmista tuli monelle joka päiväistä. Ja elämä jäi lyhyeksi. Monille oli saavutus täyttää 50 vuotta. Vielä harvempi näki 60 vuotis päiviään. Niitä tunsin monia. Niin se on ollut vankilakierteessä elävillekin.
Itä-Suomessa 50- ja 60- ja 70- luvuilla hautaan vei Läski, Voi, geenit ja sydänsairaudet. Kun ne saivat aisoihin, vapautui keskikalja ja hautaan vei kalja ja kilju ja epäterveelliset ruokatottumukset.
Nuoremman väen kohtaloksi alkoi muodostua huumeet 90-luvulta alkaen.

[Clarence]

Takavuosina 70- luvulla miehet väärensivät postipankin säästäkirjoja, [ nykyään Danske Bank ] Avatessa kirjan vasemmassa alakulmassa oli 760 markkaa, josta miehet nostivat 650 markkaa. Nosto kirjautui seuraavalle sivulle oikeaan yläkulmaan. Ei tuo 650 mk kauaa kestänyt rällatessä ja oli uuden noston vuoro. He repivät oikean sivun pois ja näytti, että säästäkirjassa oli yhä 760 markkaa. Tästä miehet tekivät noston ja pankkivirkailija kirjoitti noston oikean sivun yläkulmaan lyöden leiman päälle merkiksi. Jos pankkivirkailija ei katsonut sivujen numeroa, vaan toimi, ei asiaa heti huomattu. Yleensä noista ennemmin tai myöhemmin seurasi käry, ja tuomiot olivat aika kovat. Summat mitä kirjoitin olivat esimerkkejä, ja jos vasemmalla puolella oli suurempi summa olivat nostotkin suurempia.

Jotkut rullasivat homoseksuaaleja. Yks kertoi, että ravintolassa oli homo. Kysyttiin, no mitä sinä, ja hän vastasi: Nostin sen. Tällaisia nostajia oli monta ja väkisinkin näin jälkeenpäin tulee mieleen, ensin paahtaneet täysillä ja homma on nostajalla alkanut inhottaa ja lavasti sen rullaamiseksi. Yksi oli näissä asioissa ovela. Kysyin mistä sinä tunnistat homon ravintolassa. Hän sanoi flirttailevansa heille. Niin kävi yhdessä ravintolassa. Mies oli härnännyt vielä homoa sanoen: Otetaan nuo tytötkin matkaan. Ei ei oli jyrkkä vastaus. He lähtivät miehen asunnolle. Aamulla mies heräsi kotoaan ja siellä oli videot. [ videot olivat 80- luvulla aivan eri asemassa kuin nyt] Videon viejälle tuli paniikki, ja hän otti videot ja ne pussissa polki polkupyörällä tämän homppelin asunnolle. Ei ollut kotona. Rullaaja vei videot rautatieaseman säilytykseen ja väsäsi kirjeen jossa kiitti lainasta ja laittoi samaan kirjekuoreeen tallelokeron avaimet. Asiasta tuli tietenkin rikosjuttu. Rullaaja pysyi kuulusteluissa kertomuksessaan ja juttu kuivui kokoon.