Entäpä jos tulijat opettelisivat suomen kielen ja sitten tutustuisivat seksuaalikasvatukseen? Ei tarvitsisi kääntää sadalle kielelle.Ilta-Sanomat 25.8.2026 / https://www.is.fi/kotimaa/art-2000012227972.html
HS: Maahanmuutto haastaa seksuaalikasvatuksen Espoossa
Seksuaaliterapeutti kertoo HS:lle, että yritti kääntää termejä kurdiksi siinä onnistumatta.
Monikulttuurisuus hankaloittaa seksuaalikasvatusta Espoossa, toteaa seksuaaliterapeutti ja -kasvattaja Terhi Suokas Helsingin Sanomille.
Maahanmuuttajataustaisten ja kantasuomalaisten kotoa saama seksuaalikasvatus eroavat usein toisistaan, mikä voi heijastua myös koulumaailmaan. Suokas antaa esimerkiksi kondomien käytön harjoittelun kouluissa, mistä voi saada niin sanotun ”kondomiajokortin”.
– Jotkut maahanmuuttajataustaiset eivät ota vastaan suoritustodistusta, koska he sanovat, etteivät voi viedä sitä kotiin, Suokas kertoo Helsingin Sanomille.
Myös useat eri kielet saattavat vaikeuttaa seksuaalikasvatusta. Seksuaaliterapeutti ja -kasvattaja kertoo, että oli kerran yrittänyt kääntää opetusmateriaalin kurdiksi, mutta kyseisestä kielestä ei löytynyt kaikille käsitteille vakiintunutta vastinetta.
Suokas kuitenkin muistuttaa Helsingin Sanomissa, että maahanmuuttajien lähtömaat vaikuttavat siihen, miten seksuaalikasvatukseen suhtaudutaan. Usein maahanmuuttajataustaiset vanhemmat myös kehuvat Suokasta siitä, että on hyvä, että heidän lapsilleen opetetaan seksuaalikasvatusta.
Konservatiivisia arvoja on myös kantasuomalaisilla perheillä. Tutkimukset myös osoittavat, että 18–30-vuotiaat naiset ovat usein liberaalimpia kuin samanikäiset miehet.
Nuorten taustoista tai aatteista huolimatta koulu on paikka, jossa jokaisella nuorella on oikeus tietoon ja seksuaalikasvatukseen. Ilta-Sanomien aiemmin haastattelema Nuorten Väestöliiton asiantuntija Viivi Sihvonen kuitenkin totesi, että usein koulun resurssit ovat rajalliset ja tämä vaikuttaa myös seksuaalikasvatukseen.
– Koulun velvollisuus on tarjota turvallinen ympäristö, joka tukee jokaisen nuoren seksuaalista kehitystä esimerkiksi niin, että nuorten itsemääräämisoikeutta kunnioitetaan ja moninaisuudesta puhutaan, Sihvonen kommentoi Ilta-Sanomille aiemmin.
Espoon peruskouluissa puhutaan äidinkielenä jopa 100 eri kieltä. Onkohan suomen kieli niistä yksi?