Karu syyte: Tv:stä tuttu poliisi aiheutti ihmisen kuoleman Vantaalla

[Gepard]

Lue huviksesi poliisilaki läpi ja koetapa arvata. En jaksa nyt noin typeriin kysymyksiin edes vastata, kun selvästi vain tykkäät vängätä typerällä tavalla asioista, joissa ei ole mitään epäselvää jos nyt yhtään mistään mitään tietää. Jokainen huoltomieskin tietää, että poliisi voi pyytää avaamaan oven ja välillä pitää vain korjata ovi, kun on menty sisälle hieman ripeämmin.

Olen sen kyllä lukenut. PolL 2:6.1:n 2 kohta vaatii sen, että on perusteltu syy epäillä henkilön olevan vaarassa ja tiedetään olevan juuri kyseisessä tilassa. Tuossa tapauksessa ei täyty kuin toinen noista. Jos hätäkeskus olisi tehnyt henkilön puhelimeen hätäpaikannuksen joka olisi osoittanut henkilön olevan kotonaan, olisi molemmat voineet täyttyä.
PelL 5:36 olisi antanut pelastustoimelle oikeuden mennä noilla tiedoilla asuntoon sisään ensihoidon kanssa.

No lakimiehen urasta sinun ei kannata myöskään haaveilla ihan tuolla osaamisella. Mutta jos haluat oppia, niin suosittelen aloittamaan opiskelut. Sinun nykyisellä osaamistasollasi ei tosiaan päätä huimaa. Yrität vääntää asioita mielenkiintoisilla tavoilla. Onneksi virassa olevat poliisit ovat paremmin koulutettuja ja osaavat toimia oikein. Ja silloinkin kun eivät toimi oikein, tietävät kyllä milloin virheen tekevät. Toki on osa sellaisia puupäitä, että ottavat sitten tuomioita, kun ei ole kuunneltu oppitunneilla ja kokeista menty rimaa hipoen läpi.

[Reke]

Lue huviksesi poliisilaki läpi ja koetapa arvata. En jaksa nyt noin typeriin kysymyksiin edes vastata, kun selvästi vain tykkäät vängätä typerällä tavalla asioista, joissa ei ole mitään epäselvää jos nyt yhtään mistään mitään tietää. Jokainen huoltomieskin tietää, että poliisi voi pyytää avaamaan oven ja välillä pitää vain korjata ovi, kun on menty sisälle hieman ripeämmin.

Olen sen kyllä lukenut. PolL 2:6.1:n 2 kohta vaatii sen, että on perusteltu syy epäillä henkilön olevan vaarassa ja tiedetään olevan juuri kyseisessä tilassa. Tuossa tapauksessa ei täyty kuin toinen noista. Jos hätäkeskus olisi tehnyt henkilön puhelimeen hätäpaikannuksen joka olisi osoittanut henkilön olevan kotonaan, olisi molemmat voineet täyttyä.
PelL 5:36 olisi antanut pelastustoimelle oikeuden mennä noilla tiedoilla asuntoon sisään ensihoidon kanssa.

Ihan kiukuttelua,oon hoitanut 2 itsemurhatehtävää,kummassakaan ei ambulanssi henkilöstö mennyt ovista, tai ikkunoista,kyllä sinne sisälle, menee poliisi.
Jatkottoimet hoitaa, ensihoito.
Paikannuslupia saa kenttäjohtaja, ja eikö tämä jopa tuntenut tämän, uhrin entisistä tehtävistä? Miksi edes paikantaa,jos osoite tuttu?
Ei varmaan epäselvää,onko aihetta kuolemanvaarasta.
Tämä on jotenki omassa päässään päättänyt,ettei jaksa...tätä nyt. Valitettavasti ei voi päättää itse että hoidetaan tänään tuo "Matin" keissi,mut ei jaksa tuonne "Tepon" tykö. Tämä vaan korottaa piittaamattomuutta,että uhri on jo ennestään, ollut vastaavista, poliisille tuttu. Se ei tosiaankaan vähennä tuomiota.

[Gepard]

Lue huviksesi poliisilaki läpi ja koetapa arvata. En jaksa nyt noin typeriin kysymyksiin edes vastata, kun selvästi vain tykkäät vängätä typerällä tavalla asioista, joissa ei ole mitään epäselvää jos nyt yhtään mistään mitään tietää. Jokainen huoltomieskin tietää, että poliisi voi pyytää avaamaan oven ja välillä pitää vain korjata ovi, kun on menty sisälle hieman ripeämmin.

Olen sen kyllä lukenut. PolL 2:6.1:n 2 kohta vaatii sen, että on perusteltu syy epäillä henkilön olevan vaarassa ja tiedetään olevan juuri kyseisessä tilassa. Tuossa tapauksessa ei täyty kuin toinen noista. Jos hätäkeskus olisi tehnyt henkilön puhelimeen hätäpaikannuksen joka olisi osoittanut henkilön olevan kotonaan, olisi molemmat voineet täyttyä.
PelL 5:36 olisi antanut pelastustoimelle oikeuden mennä noilla tiedoilla asuntoon sisään ensihoidon kanssa.

Ihan kiukuttelua,oon hoitanut 2 itsemurhatehtävää,kummassakaan ei ambulanssi henkilöstö mennyt ovista, tai ikkunoista,kyllä sinne sisälle, menee poliisi.
Jatkottoimet hoitaa, ensihoito.
Paikannuslupia saa kenttäjohtaja, ja eikö tämä jopa tuntenut tämän, uhrin entisistä tehtävistä? Miksi edes paikantaa,jos osoite tuttu?
Ei varmaan epäselvää,onko aihetta kuolemanvaarasta.
Tämä on jotenki omassa päässään päättänyt,ettei jaksa...tätä nyt. Valitettavasti ei voi päättää itse että hoidetaan tänään tuo "Matin" keissi,mut ei jaksa tuonne "Tepon" tykö. Tämä vaan korottaa piittaamattomuutta,että uhri on jo ennestään, ollut vastaavista, poliisille tuttu. Se ei tosiaankaan vähennä tuomiota.

Tällä foorumilla menee monilla sekaisin se miten itse haluaisi joidenkin asioiden olevan ja miten sitten laki sanoo kuitenkin.

Tuo puhelimen paikannus nyt ei ole sikäli oleellinen, että ei se kerro varmuudella missä puhelimen omistaja on. Eihän nyt vaikkapa kerrostaloasunnon kyseessä ollessa voi millään muulla tavalla olla sataprosenttisen varma, että etsittävä henkilö on siellä, kuin näkemällä, joka tarkoittaa liki aina sitä, että sisälle on mentävä.

Eli tässä nyt kyseessä olevassa tapauksessa poliisilla olisi ollut virtaa mennä sisälle asuntoon tarkastamaan, että onko kohdehenkilö siellä ja jos, niin missä tilassa. Se on täysin selvä asia. Noita lakipykäliä lukiessa ei kaikki osaa niitä tulkita ollenkaan ja sitten kirjoittelevat itsekeksimiään ehtoja, joita ei laissa ole.

Tosiaan sitten on oma lukunsa se, että eri viranomaisilla voi olla päällekkäistä tai rinnakkaista, miten kukin sen haluaa nähdä, toimivaltaa. Toki nyt vaikkapa lanssin miehistöllä ei välttämättä ole keinoja mennä ovesta läpi, kun taas paloautosta ja poliisiautosta löytyy helpommin tarvittavaa välinettä jos todella on tarve päästä heti sisälle, eikä odotella josko se huoltomies ehtii mistä sitten tuleekin jos tulee.

Tuo kyynisyys, mitä kuvata eri sanoin, on tosiaan sellainen ihan ymmärrettäväkin ammattitauti esim. poliisin työssä. Mutta se ei tosiaan auta sitten oikein, mikäli jotain menee pieleen ja joutuu oikeuteen. On siinä paljon sellaista turhauttavaa hommaa poliisin työssä, mutta se on kuitenkin työtä, josta sen palkan saa. Siinä ei olla vapaa-ajalla, jolloin voi tehdä mitä huvittaa, vaan virka-ajalla, jolloin niitä tehtäviä tulee hoitaa, turhauttaa tai ei. Ja ainahan voi ottaa riskin ja jättää jotain hoitamatta, mutta mitä ikävämpi seuraamus sitten ilmenee, mikäli ilmenee, niin sitten se on ihan oma moka. Joskus se, ettei jaksa uhrata puolta tuntia tehtävän hoitamiseen tarkoittaa ihan kohtuullista tuntimäärää kuulusteluissa ja oikeudessa. Sen voi ihan itse jokainen valita tietenkin.

Ja sen nyt lisään, että jos nyt olisi perusteltu syy epäillä jonkun olevan kuolemassa jossain tilassa, niin menisin ovesta läpi ilman poliisin tai ambulanssin odotteluakin. Näitä pakkotilasäädöksiä ei ole ihan huvin vuoksi lakiin laitettu. Oleellista on silloin se, että on tosiaan hyvä ja perusteltu syy epäillä niin olevan tapahtumassa. Edelleenkään ei vaadita sataprosenttista varmuutta, mutta on totta kai oltava aidosti pätevät perusteet, joilla voi sitten selittää myöhemmin, miksi vaikkapa joku ovi on murrettu. Ei jokin känninen harha.

[matlockb]

Aikanaan - tämä oli jo ennen kuin J-E Lindhistä tuli "tv-poliisi" - Vantaan käräjäoikeudesss käsiteltiin rikosasiaa, jossa vastaajana oli vuonna 1977 syntynyt mieshenkilö ja rikosnimike oli kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Tilanteessa Lindh ja partiokaverinsa olivat antamassa muuhun asiaan liittyen sakkoa syytetyn naisystävälle, jonka olivat tavanneet asuintalon pihalla. Asian hoidettua oli Lindh (tai partiokaverinsa) pyytäneet nsista soittamaan miesystävänsä "juttusille". Nainen toimi näin.

Lindh oli partiokaverinsa kanssa todennut, että mies on ajokiellossa ja he "muistivat" nähneensä miehen viikkoa aikaisemmin kuljettamassa ajoneuvoa yleisillä teillä.
Lindh oli raapustanut sakkolapun jonka oli jostain syystä antanut partiokaverinsa allekirjoitettavaksi ja lopulta ko. miehelle.

Mies valitti asiasta käräjäoikeuteen, jossa todistajana oli tämä Lindhin partiokaveri.
Partiokaverin kerronta ja muistikuvat olivat suoraan sanottuna sekavia.
Lopputuloksena käräjäoikeus katsoi, ettei sillä sinänsä ole mitään merkitystä, milloin sakko on annettu vaan sillä, onko vastaaja kuljettanut ajoneuvoa yleisillä teillä ajokiellon aikana.

Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, että vastaajan autoa on joku mieshenkilö väitettynä ajankohtana kuljettanut.
Vielä käräjäoikeus totesi pääasiallisen näytön olleen kuitenkin se, että "vastaaja itse kuljettaa omaa autoaan".
Syyte hylättiin ja sakko poistettiin.

[damfin]

Jutun pätkä vielä tässä.. "Poliisi on ollut epäiltynä myös yksivuotiaan lapsen pahoinpitelystä.

Syyttäjän päätöksestä selviää, että todistajien kertoman mukaan poliisi olisi kurittanut perheessä asunutta lasta tukistamalla, läpsimällä ja huutamalla. Poliisi kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Syyttäjä päätti vuonna 2024 jättää syytteen nostamatta, koska epäillyn pahoinpitelyn syyteoikeus vanheni. Pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, ja epäillyistä teoista oli kulunut aikaa lähes kymmenen vuotta."
https://yle.fi/a/74-20242276

Mikä tuossa mielestäsi viittaa siihen että on alunperin epäilty törkeästä pahoinpitelystä?

Minun mielestäni tuosta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen että tapaus on tullut syyttäjälle vasta vuonna 2024 ilmeisesti sen jälkeen kun kyseinen poliisimies oli puhunut ilkeitä maahanmuuttajataustaisista jengeistä, mutta syyttäjä on joutunut toteamaan että syyteoikeus on jo vanhentunut koska tapaus ei ole sellainen jossa voitaisiin syyttää törkeästä pahoinpitelystä.

[Verinuoli]

Jutun pätkä vielä tässä.. "Poliisi on ollut epäiltynä myös yksivuotiaan lapsen pahoinpitelystä.

Syyttäjän päätöksestä selviää, että todistajien kertoman mukaan poliisi olisi kurittanut perheessä asunutta lasta tukistamalla, läpsimällä ja huutamalla. Poliisi kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Syyttäjä päätti vuonna 2024 jättää syytteen nostamatta, koska epäillyn pahoinpitelyn syyteoikeus vanheni. Pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, ja epäillyistä teoista oli kulunut aikaa lähes kymmenen vuotta."
https://yle.fi/a/74-20242276

Mikä tuossa mielestäsi viittaa siihen että on alunperin epäilty törkeästä pahoinpitelystä?

Minun mielestäni tuosta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen että tapaus on tullut syyttäjälle vasta vuonna 2024 ilmeisesti sen jälkeen kun kyseinen poliisimies oli puhunut ilkeitä maahanmuuttajataustaisista jengeistä, mutta syyttäjä on joutunut toteamaan että syyteoikeus on jo vanhentunut koska tapaus ei ole sellainen jossa voitaisiin syyttää törkeästä pahoinpitelystä.

Ennen syyteharkintaan päätymistä on asia ollut tietty esitutkinnassa. Miten, milloin jne. esitutkinta on mielestäsi suoritettu ja miten se on päätynyt syyteharkintaan jos esitutkinnan aikana rikosnimikkeenä olisi ollut pahoinpitely?

[damfin]

Jutun pätkä vielä tässä.. "Poliisi on ollut epäiltynä myös yksivuotiaan lapsen pahoinpitelystä.

Syyttäjän päätöksestä selviää, että todistajien kertoman mukaan poliisi olisi kurittanut perheessä asunutta lasta tukistamalla, läpsimällä ja huutamalla. Poliisi kiisti syyllistyneensä rikokseen.

Syyttäjä päätti vuonna 2024 jättää syytteen nostamatta, koska epäillyn pahoinpitelyn syyteoikeus vanheni. Pahoinpitelyn syyteoikeus vanhenee viidessä vuodessa, ja epäillyistä teoista oli kulunut aikaa lähes kymmenen vuotta."
https://yle.fi/a/74-20242276

Mikä tuossa mielestäsi viittaa siihen että on alunperin epäilty törkeästä pahoinpitelystä?

Minun mielestäni tuosta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen että tapaus on tullut syyttäjälle vasta vuonna 2024 ilmeisesti sen jälkeen kun kyseinen poliisimies oli puhunut ilkeitä maahanmuuttajataustaisista jengeistä, mutta syyttäjä on joutunut toteamaan että syyteoikeus on jo vanhentunut koska tapaus ei ole sellainen jossa voitaisiin syyttää törkeästä pahoinpitelystä.

Ennen syyteharkintaan päätymistä on asia ollut tietty esitutkinnassa. Miten, milloin jne. esitutkinta on mielestäsi suoritettu ja miten se on päätynyt syyteharkintaan jos esitutkinnan aikana rikosnimikkeenä olisi ollut pahoinpitely?

Syyttäjä toimii kuitenkin yleensä tutkinnanjohtajana kaikissa niissä tapauksissa, joissa tutkitaan poliisimiehen tekemää rikosta. Jos epäilty rikos on tehty poliisimiehen vapaa-ajalla, syyttäjä voi harkintansa mukaan siirtää tutkinnanjohtajuuden esitutkintaviranomaiselle.

- - -

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä jo ennen syyteharkintaa määrätä, ettei esitutkintaa tehdä tai se lopetetaan, vaikka onkin syytä epäillä, että rikos on tehty. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi. Syyttäjä arvioi silloin, ettei hän kuitenkaan nostaisi syytettä, vaikka esitutkinta tehtäisiin loppuun.

Esitutkinnan rajoittamisen perusteina voivat olla esimerkiksi rikoksen vähäisyys, tekijän alaikäisyys, rangaistuksen kohtuuttomuus tai tarkoituksettomuus taikka se, ettei esitutkinnassa saataisi riittävää näyttöä. Esitutkinnan rajoittamispäätös voidaan tehdä myös silloin, kun esitutkinnan kustannukset olisivat rikoksen laatuun nähden liian suuret.

https://www.syyttajalaitos.fi/rikosasia ... itutkinta/

Esitutkintaa ei ole välttämättä tehty vaan syyttäjä on todennut jo ennen esitutkintaa että koska rikos on vähäinen ja vanhentunut niin esitutkintaa on turha tehdä.

[Verinuoli]

Aikanaan - tämä oli jo ennen kuin J-E Lindhistä tuli "tv-poliisi" - Vantaan käräjäoikeudesss käsiteltiin rikosasiaa, jossa vastaajana oli vuonna 1977 syntynyt mieshenkilö ja rikosnimike oli kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Tilanteessa Lindh ja partiokaverinsa olivat antamassa muuhun asiaan liittyen sakkoa syytetyn naisystävälle, jonka olivat tavanneet asuintalon pihalla. Asian hoidettua oli Lindh (tai partiokaverinsa) pyytäneet nsista soittamaan miesystävänsä "juttusille". Nainen toimi näin.

Lindh oli partiokaverinsa kanssa todennut, että mies on ajokiellossa ja he "muistivat" nähneensä miehen viikkoa aikaisemmin kuljettamassa ajoneuvoa yleisillä teillä.
Lindh oli raapustanut sakkolapun jonka oli jostain syystä antanut partiokaverinsa allekirjoitettavaksi ja lopulta ko. miehelle.

Mies valitti asiasta käräjäoikeuteen, jossa todistajana oli tämä Lindhin partiokaveri.
Partiokaverin kerronta ja muistikuvat olivat suoraan sanottuna sekavia.
Lopputuloksena käräjäoikeus katsoi, ettei sillä sinänsä ole mitään merkitystä, milloin sakko on annettu vaan sillä, onko vastaaja kuljettanut ajoneuvoa yleisillä teillä ajokiellon aikana.

Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, että vastaajan autoa on joku mieshenkilö väitettynä ajankohtana kuljettanut.
Vielä käräjäoikeus totesi pääasiallisen näytön olleen kuitenkin se, että "vastaaja itse kuljettaa omaa autoaan".
Syyte hylättiin ja sakko poistettiin.

Onko mihinkään tuota käsittelevään juttuun linkkiä?

[Reke]

Aikanaan - tämä oli jo ennen kuin J-E Lindhistä tuli "tv-poliisi" - Vantaan käräjäoikeudesss käsiteltiin rikosasiaa, jossa vastaajana oli vuonna 1977 syntynyt mieshenkilö ja rikosnimike oli kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Tilanteessa Lindh ja partiokaverinsa olivat antamassa muuhun asiaan liittyen sakkoa syytetyn naisystävälle, jonka olivat tavanneet asuintalon pihalla. Asian hoidettua oli Lindh (tai partiokaverinsa) pyytäneet nsista soittamaan miesystävänsä "juttusille". Nainen toimi näin.

Lindh oli partiokaverinsa kanssa todennut, että mies on ajokiellossa ja he "muistivat" nähneensä miehen viikkoa aikaisemmin kuljettamassa ajoneuvoa yleisillä teillä.
Lindh oli raapustanut sakkolapun jonka oli jostain syystä antanut partiokaverinsa allekirjoitettavaksi ja lopulta ko. miehelle.

Mies valitti asiasta käräjäoikeuteen, jossa todistajana oli tämä Lindhin partiokaveri.
Partiokaverin kerronta ja muistikuvat olivat suoraan sanottuna sekavia.
Lopputuloksena käräjäoikeus katsoi, ettei sillä sinänsä ole mitään merkitystä, milloin sakko on annettu vaan sillä, onko vastaaja kuljettanut ajoneuvoa yleisillä teillä ajokiellon aikana.

Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, että vastaajan autoa on joku mieshenkilö väitettynä ajankohtana kuljettanut.
Vielä käräjäoikeus totesi pääasiallisen näytön olleen kuitenkin se, että "vastaaja itse kuljettaa omaa autoaan".
Syyte hylättiin ja sakko poistettiin.

Onko mihinkään tuota käsittelevään juttuun linkkiä?

Itsellekin on käynyt,vähän vastaava. Tästä joku 30v.aikaa. ovikello soi ,ja muitta mutkitta partio ,puskee sisälle. Syynä sakko,että olikohan edeltävänä päivänä ritsattu, viinakaupassa varastettu, kirkkaita.
Koitettiin sitten sanoa,et täähän on pellehomma, ja ette te nyt tuu tänne, tuomaan sakkoja. Kiistettiin,asia meni käräjille, kassanhoitaja todistajana jne.se kaatu sinne, koko sakko. Ihmiset ei tiedä,että ihan kaikkea ei tartte niellä. Eikä jälestäpäin voi kirjoitella, mitä sattuu.

[Verinuoli]

Mikä tuossa mielestäsi viittaa siihen että on alunperin epäilty törkeästä pahoinpitelystä?

Minun mielestäni tuosta voi vetää sellaisenkin johtopäätöksen että tapaus on tullut syyttäjälle vasta vuonna 2024 ilmeisesti sen jälkeen kun kyseinen poliisimies oli puhunut ilkeitä maahanmuuttajataustaisista jengeistä, mutta syyttäjä on joutunut toteamaan että syyteoikeus on jo vanhentunut koska tapaus ei ole sellainen jossa voitaisiin syyttää törkeästä pahoinpitelystä.

Ennen syyteharkintaan päätymistä on asia ollut tietty esitutkinnassa. Miten, milloin jne. esitutkinta on mielestäsi suoritettu ja miten se on päätynyt syyteharkintaan jos esitutkinnan aikana rikosnimikkeenä olisi ollut pahoinpitely?

Syyttäjä toimii kuitenkin yleensä tutkinnanjohtajana kaikissa niissä tapauksissa, joissa tutkitaan poliisimiehen tekemää rikosta. Jos epäilty rikos on tehty poliisimiehen vapaa-ajalla, syyttäjä voi harkintansa mukaan siirtää tutkinnanjohtajuuden esitutkintaviranomaiselle.

- - -

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä jo ennen syyteharkintaa määrätä, ettei esitutkintaa tehdä tai se lopetetaan, vaikka onkin syytä epäillä, että rikos on tehty. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi. Syyttäjä arvioi silloin, ettei hän kuitenkaan nostaisi syytettä, vaikka esitutkinta tehtäisiin loppuun.

Esitutkinnan rajoittamisen perusteina voivat olla esimerkiksi rikoksen vähäisyys, tekijän alaikäisyys, rangaistuksen kohtuuttomuus tai tarkoituksettomuus taikka se, ettei esitutkinnassa saataisi riittävää näyttöä. Esitutkinnan rajoittamispäätös voidaan tehdä myös silloin, kun esitutkinnan kustannukset olisivat rikoksen laatuun nähden liian suuret.

https://www.syyttajalaitos.fi/rikosasia ... itutkinta/

Esitutkintaa ei ole välttämättä tehty vaan syyttäjä on todennut jo ennen esitutkintaa että koska rikos on vähäinen ja vanhentunut niin esitutkintaa on turha tehdä.

Muuten hyvä mutta tuossa tapauksessa asia ei olisi edennyt syyteharkintaan.

[ajanpatina]

Vielä vaan jengi jaksaa vatvoa "Janne parkaa"...
Kalukkaa nyt välillä jotain muuta.
Käykää ostamassa kauppahallista, vaikkapa kilo pari luita ja kalukkaa niitä välillä.
Asiat etenee aikanaan, kunhan pyhä byrokratia sallii ja etenee sinne asti.

[Reke]

Vielä vaan jengi jaksaa vatvoa "Janne parkaa"...
Kalukkaa nyt välillä jotain muuta.
Käykää ostamassa kauppahallista, vaikkapa kilo pari luita ja kalukkaa niitä välillä.
Asiat etenee aikanaan, kunhan pyhä byrokratia sallii ja etenee sinne asti.

Janne puhuttaa,selvästi ollut suosittu, ja tykätty mies,jotkut hankaa vastaan loppuun asti,että syytöntä miestä,eläkeläistä kiusataan...
Mopomiitti poliisin sivuja tais, olla jo paljon enempi,ei jaksa "kaluta" niitä.

[Gepard]

Aikanaan - tämä oli jo ennen kuin J-E Lindhistä tuli "tv-poliisi" - Vantaan käräjäoikeudesss käsiteltiin rikosasiaa, jossa vastaajana oli vuonna 1977 syntynyt mieshenkilö ja rikosnimike oli kulkuneuvon kuljettaminen oikeudetta.

Tilanteessa Lindh ja partiokaverinsa olivat antamassa muuhun asiaan liittyen sakkoa syytetyn naisystävälle, jonka olivat tavanneet asuintalon pihalla. Asian hoidettua oli Lindh (tai partiokaverinsa) pyytäneet nsista soittamaan miesystävänsä "juttusille". Nainen toimi näin.

Lindh oli partiokaverinsa kanssa todennut, että mies on ajokiellossa ja he "muistivat" nähneensä miehen viikkoa aikaisemmin kuljettamassa ajoneuvoa yleisillä teillä.
Lindh oli raapustanut sakkolapun jonka oli jostain syystä antanut partiokaverinsa allekirjoitettavaksi ja lopulta ko. miehelle.

Mies valitti asiasta käräjäoikeuteen, jossa todistajana oli tämä Lindhin partiokaveri.
Partiokaverin kerronta ja muistikuvat olivat suoraan sanottuna sekavia.
Lopputuloksena käräjäoikeus katsoi, ettei sillä sinänsä ole mitään merkitystä, milloin sakko on annettu vaan sillä, onko vastaaja kuljettanut ajoneuvoa yleisillä teillä ajokiellon aikana.

Käräjäoikeus katsoi olevan riidatonta, että vastaajan autoa on joku mieshenkilö väitettynä ajankohtana kuljettanut.
Vielä käräjäoikeus totesi pääasiallisen näytön olleen kuitenkin se, että "vastaaja itse kuljettaa omaa autoaan".
Syyte hylättiin ja sakko poistettiin.

Onko mihinkään tuota käsittelevään juttuun linkkiä?

Itsellekin on käynyt,vähän vastaava. Tästä joku 30v.aikaa. ovikello soi ,ja muitta mutkitta partio ,puskee sisälle. Syynä sakko,että olikohan edeltävänä päivänä ritsattu, viinakaupassa varastettu, kirkkaita.
Koitettiin sitten sanoa,et täähän on pellehomma, ja ette te nyt tuu tänne, tuomaan sakkoja. Kiistettiin,asia meni käräjille, kassanhoitaja todistajana jne.se kaatu sinne, koko sakko. Ihmiset ei tiedä,että ihan kaikkea ei tartte niellä. Eikä jälestäpäin voi kirjoitella, mitä sattuu.

Tähän nyt sen verran totean, ettei sakon antamisessa ole oleellista annetaanko se heti vai viikon päästä tai kuukauden kuluttua jos olosuhde sellainen, ettei ole aiemmin voitu antaa. Oleellista on se, että asia on yksinkertainen ja selvä. Jos sitten on yhtään epäselvää, niin eihän sitä sakkoa oikein voi antaa edes. En nyt näihin tarinoihin enempää ota kantaa, kun täällä voi aina laittaa värikynää juttuihin.

Mutta niin, todisteet ne ratkaisee ja sakon voi hyvin antaa muutamaa päivää myöhemminkin jos poliisi tunnistanut esimerkiksi kortittoman kuljettajan ajamassa autoa. Se taas on eri tilanne jos nähnyt vain auton, jonka omistaja kortiton, liikenteessä mutta kuljettajaa ei ole tunnistettu varmasti täksi samaksi henkilöksi. Silloin ei voi sakottaa tietenkään noin vain. Pitää olla ensin todisteet, joita tuskin saa mitenkään.

[Reke]

Onko mihinkään tuota käsittelevään juttuun linkkiä?

Itsellekin on käynyt,vähän vastaava. Tästä joku 30v.aikaa. ovikello soi ,ja muitta mutkitta partio ,puskee sisälle. Syynä sakko,että olikohan edeltävänä päivänä ritsattu, viinakaupassa varastettu, kirkkaita.
Koitettiin sitten sanoa,et täähän on pellehomma, ja ette te nyt tuu tänne, tuomaan sakkoja. Kiistettiin,asia meni käräjille, kassanhoitaja todistajana jne.se kaatu sinne, koko sakko. Ihmiset ei tiedä,että ihan kaikkea ei tartte niellä. Eikä jälestäpäin voi kirjoitella, mitä sattuu.

Tähän nyt sen verran totean, ettei sakon antamisessa ole oleellista annetaanko se heti vai viikon päästä tai kuukauden kuluttua jos olosuhde sellainen, ettei ole aiemmin voitu antaa. Oleellista on se, että asia on yksinkertainen ja selvä. Jos sitten on yhtään epäselvää, niin eihän sitä sakkoa oikein voi antaa edes. En nyt näihin tarinoihin enempää ota kantaa, kun täällä voi aina laittaa värikynää juttuihin.

Mutta niin, todisteet ne ratkaisee ja sakon voi hyvin antaa muutamaa päivää myöhemminkin jos poliisi tunnistanut esimerkiksi kortittoman kuljettajan ajamassa autoa. Se taas on eri tilanne jos nähnyt vain auton, jonka omistaja kortiton, liikenteessä mutta kuljettajaa ei ole tunnistettu varmasti täksi samaksi henkilöksi. Silloin ei voi sakottaa tietenkään noin vain. Pitää olla ensin todisteet, joita tuskin saa mitenkään.

En usko enään nykyään ehtivän edes tämmösiin,nuo ajat on 70-80-lukua,että tunnettiin niin hyvin, että ihan muistettiin,että joku päivä sitten ollut sitä, ja tätä.
Mutta hirveet kulut tulee, koko hommalle,nuissa kuiteskin kohtuulliset käräjä kustannukset, todistelukustannuksineen ym.

[damfin]

Ennen syyteharkintaan päätymistä on asia ollut tietty esitutkinnassa. Miten, milloin jne. esitutkinta on mielestäsi suoritettu ja miten se on päätynyt syyteharkintaan jos esitutkinnan aikana rikosnimikkeenä olisi ollut pahoinpitely?

Syyttäjä toimii kuitenkin yleensä tutkinnanjohtajana kaikissa niissä tapauksissa, joissa tutkitaan poliisimiehen tekemää rikosta. Jos epäilty rikos on tehty poliisimiehen vapaa-ajalla, syyttäjä voi harkintansa mukaan siirtää tutkinnanjohtajuuden esitutkintaviranomaiselle.

- - -

Syyttäjä voi tutkinnanjohtajan esityksestä jo ennen syyteharkintaa määrätä, ettei esitutkintaa tehdä tai se lopetetaan, vaikka onkin syytä epäillä, että rikos on tehty. Tätä kutsutaan esitutkinnan rajoittamiseksi. Syyttäjä arvioi silloin, ettei hän kuitenkaan nostaisi syytettä, vaikka esitutkinta tehtäisiin loppuun.

Esitutkinnan rajoittamisen perusteina voivat olla esimerkiksi rikoksen vähäisyys, tekijän alaikäisyys, rangaistuksen kohtuuttomuus tai tarkoituksettomuus taikka se, ettei esitutkinnassa saataisi riittävää näyttöä. Esitutkinnan rajoittamispäätös voidaan tehdä myös silloin, kun esitutkinnan kustannukset olisivat rikoksen laatuun nähden liian suuret.

https://www.syyttajalaitos.fi/rikosasia ... itutkinta/

Esitutkintaa ei ole välttämättä tehty vaan syyttäjä on todennut jo ennen esitutkintaa että koska rikos on vähäinen ja vanhentunut niin esitutkintaa on turha tehdä.

Muuten hyvä mutta tuossa tapauksessa asia ei olisi edennyt syyteharkintaan.

Oletko varma että asia on ollut varsinaisessa syyteharkinnassa vai onko syyttäjä vaan suoraan ilmoittanut että esitutkinta ja syyteharkinta on turhaa tehdä koska rikos on vanhentunut.