Tässäpä tuon 2023 Rainerin seikkailut osa X, ETPK:
https://gofile.io/d/5VZE5F
Rainer Koivisto: Puukotti miehen Vaasan Hovioikeudenpuistikolla 27.10.2014
- Oikeus ennen kaikkea
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18851
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm
- Oikeus ennen kaikkea
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18851
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm
Re: Rainer Koivisto: Puukotti miehen Vaasan Hovioikeudenpuistikolla 27.10.2014
Ammuttu mies huputettiin ja kaapattiin Vaasassa – Tunnettu rikollinen paljasti hovioikeudessa rikoskumppaninsa
Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tunnetun vaasalainen rikollisen maaliskuussa 2025 muun muassa törkeästä ryöstöstä neljäksi vuodeksi vankeuteen ja vapautti toisen syytteessä olleista miehistä.
Vaasan hovioikeus muutti vapautetun tuomion joulukuussa.
Hovioikeus määräsi käräjäoikeuden vapauttaman Mika Saaren kolmen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä ryöstöstä, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta ja törkeästä vapaudenriistosta.
Hovioikeus piti Rainer Koiviston neljän vuoden vankeusrangaistuksen ennallaan. Syyttäjän mukaan oikeudenmukainen seuraamus miehen teoista olisi ollut vähintään 5 vuotta 6 kuukautta vankeutta.
Koivisto ei paljastanut Saaren henkilöllisyyttä käräjäoikeudessa, mutta päätti kertoa totuuden hovioikeudessa, koska Saari oli kertonut hänestä valheita. Koiviston mukaan hän ei ole velkaa Saarelle ja tämä valehteli kertoessaan, että uhrin asunnolta anastettu televisio oli annettu hänelle velan osamaksuna.
Käräjäoikeudessa Saaren osallisuus tekoon jäi näyttämättä. Hovioikeuden mukaan sitä, että Saari olisi tekoihin osallistunut ”Palosaaren mies”, tukee usea riidaton seikka. Sekä Saari että Koivisto ovat kertoneet, että Koivisto oli käynyt Saaren luona illan alussa ja lopussa. Koiviston puhelin oli Saaren asunnossa illan ajan ja sieltä löytyi myös uhrin asunnosta varastettu televisio.
Toinen seurueen naisista oli nimennyt Saaren jo esitutkinnassa. Hovioikeus katsoi, että muuta mahdollisuutta ei ole kuin se, että Saari on syytteessä kuvattu toinen tekijä, eikä miehen syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä.
Rikosvyyhtiin liittyi myös kaksi naista, joille käräjäoikeus määräsi kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. Hovioikeus alensi molempien tuomioita neljällä kuukaudella. Naiset kyyditsivät miehet uhrin asunnolle ja odottivat heitä autossa. Naiset tuomittiin avunannosta törkeään ryöstöön, törkeään kotirauhan rikkomiseen ja törkeään vapaudenriistoon. Autoa ajaneen naisen tuomio on ehdoton, vieressä istuneen ehdollinen.
Naiset kiistivät tienneensä uhriin kohdistetusta uhkailusta ja väkivallasta, omaisuuden anastamisesta tai siitä, että mies oli pakotettu autoon mukaan. Hovioikeus kuitenkin katsoi toteen näytetyksi, että naiset olivat tapahtumista tietoisia ja niihin osallisia.
Uhri odotti kylään kaveriaan
Uhrin kertomuksen mukaan hänen asuntoonsa tunkeutui kaksi miestä, joilla oli mukanaan kirves, sorkkarauta ja akkusaha. Hän odotti kaveriaan kylään, mutta sisään tulikin kaksi miestä kommandopipot päässään. Uhri pakeni miehiä asunnon sisään. Keittiössä toinen miehistä löi häntä sorkkaraudalla ja toinen kirveellä takaraivoon.
Uhria oli illan aikana uhattu, ammuttu ilmakiväärillä sääreen ja takapuoleen ja muulla tavoin pahoinpidelty. Hovioikeus piti ryöstöä ja kotirauhan rikkomista kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Uhria oli myös uhattu kostolla, mikäli hän soittaa poliisille. Tästä syystä hovioikeus katsoi, että tekijät syyllistyivät myös oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen.
https://www.ilkkapohjalainen.fi/ammuttu ... u/12470803
Pohjanmaan käräjäoikeus tuomitsi tunnetun vaasalainen rikollisen maaliskuussa 2025 muun muassa törkeästä ryöstöstä neljäksi vuodeksi vankeuteen ja vapautti toisen syytteessä olleista miehistä.
Vaasan hovioikeus muutti vapautetun tuomion joulukuussa.
Hovioikeus määräsi käräjäoikeuden vapauttaman Mika Saaren kolmen vuoden vankeusrangaistukseen törkeästä ryöstöstä, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamisesta ja törkeästä vapaudenriistosta.
Hovioikeus piti Rainer Koiviston neljän vuoden vankeusrangaistuksen ennallaan. Syyttäjän mukaan oikeudenmukainen seuraamus miehen teoista olisi ollut vähintään 5 vuotta 6 kuukautta vankeutta.
Koivisto ei paljastanut Saaren henkilöllisyyttä käräjäoikeudessa, mutta päätti kertoa totuuden hovioikeudessa, koska Saari oli kertonut hänestä valheita. Koiviston mukaan hän ei ole velkaa Saarelle ja tämä valehteli kertoessaan, että uhrin asunnolta anastettu televisio oli annettu hänelle velan osamaksuna.
Käräjäoikeudessa Saaren osallisuus tekoon jäi näyttämättä. Hovioikeuden mukaan sitä, että Saari olisi tekoihin osallistunut ”Palosaaren mies”, tukee usea riidaton seikka. Sekä Saari että Koivisto ovat kertoneet, että Koivisto oli käynyt Saaren luona illan alussa ja lopussa. Koiviston puhelin oli Saaren asunnossa illan ajan ja sieltä löytyi myös uhrin asunnosta varastettu televisio.
Toinen seurueen naisista oli nimennyt Saaren jo esitutkinnassa. Hovioikeus katsoi, että muuta mahdollisuutta ei ole kuin se, että Saari on syytteessä kuvattu toinen tekijä, eikä miehen syyllisyydestä jäänyt varteenotettavaa epäilyä.
Rikosvyyhtiin liittyi myös kaksi naista, joille käräjäoikeus määräsi kahden vuoden ja kahden kuukauden vankeusrangaistuksen. Hovioikeus alensi molempien tuomioita neljällä kuukaudella. Naiset kyyditsivät miehet uhrin asunnolle ja odottivat heitä autossa. Naiset tuomittiin avunannosta törkeään ryöstöön, törkeään kotirauhan rikkomiseen ja törkeään vapaudenriistoon. Autoa ajaneen naisen tuomio on ehdoton, vieressä istuneen ehdollinen.
Naiset kiistivät tienneensä uhriin kohdistetusta uhkailusta ja väkivallasta, omaisuuden anastamisesta tai siitä, että mies oli pakotettu autoon mukaan. Hovioikeus kuitenkin katsoi toteen näytetyksi, että naiset olivat tapahtumista tietoisia ja niihin osallisia.
Uhri odotti kylään kaveriaan
Uhrin kertomuksen mukaan hänen asuntoonsa tunkeutui kaksi miestä, joilla oli mukanaan kirves, sorkkarauta ja akkusaha. Hän odotti kaveriaan kylään, mutta sisään tulikin kaksi miestä kommandopipot päässään. Uhri pakeni miehiä asunnon sisään. Keittiössä toinen miehistä löi häntä sorkkaraudalla ja toinen kirveellä takaraivoon.
Uhria oli illan aikana uhattu, ammuttu ilmakiväärillä sääreen ja takapuoleen ja muulla tavoin pahoinpidelty. Hovioikeus piti ryöstöä ja kotirauhan rikkomista kokonaisuutena arvostellen törkeinä. Uhria oli myös uhattu kostolla, mikäli hän soittaa poliisille. Tästä syystä hovioikeus katsoi, että tekijät syyllistyivät myös oikeudenkäytössä kuultavan uhkaamiseen.
https://www.ilkkapohjalainen.fi/ammuttu ... u/12470803
- Oikeus ennen kaikkea
- James Bond (Daniel Graig)
- Viestit: 18851
- Liittynyt: Ti Maalis 30, 2021 2:48 pm
Re: Rainer Koivisto: Puukotti miehen Vaasan Hovioikeudenpuistikolla 27.10.2014
28-vuotias Rainer Koivisto ei ole lukenut elämässään yhtään kirjaa – Vasta Pyhäselän vankilassa selvisi, miksi
Rainer Koivisto ehti istua vuosia vankilassa ennen kuin kukaan selvitti, miksi hän ei pysty lukemaan.
Hyllyssä on muun muassa Kalle Päätaloa ja Ilkka Remestä. Olemme Pyhäselän vankilan kirjastossa. Tuomiotaan vankilassa suorittava vaasalainen Rainer Koivisto, 28, kertoo kuulleensa, että kirjojen sisältä voi avautua kokonaan uusia maailmoja. Yhtään kirjaa hän ei ole elämänsä aikana lukenut.
Lukeminen tuntuu Koivistosta lähes mahdottomalta. Virkkeet eivät aukene, ja sanat särkyvät ennen kuin niistä saa kiinni. Syy tähän selvisi, kun Koivistolle tehtiin vankilassa lukitestaus, jossa selvitettiin hänen valmiuksiaan tuottaa kirjoitettua tekstiä ja lukea sitä.
Hänellä on vaikea-asteinen lukivaikeus.
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tutkimusten ja selvitysten mukaan jopa 70 prosentilla vangeista on lukemisen vaikeuksia.
Pyhäselän vankilan opinto-ohjaajan Pia Konstin mukaan ongelman laajuudesta kertoo se, että noin kymmeneltä prosentilta vangeista puuttuu peruskoulun päättötodistus ja valtaosalta toisen asteen tutkinto.
– Lukemisen ja oppimisen haasteiden lisäksi vangeilla korostuvat neuropsykiatriset oireet. Monella on esimerkiksi vahvoja viitteitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd:sta.
Opiskelu on ollut aina Koivistolle vaikeaa. Alakoulun ensimmäisistä luokista saakka hän muistaa kärsineensä lukemisen, kirjoittamisen ja keskittymisen vaikeuksista.
Mitään tukea tai apua hän ei muista saaneensa eikä osannut pyytää.
– Ajattelin, että sellainen minä olen, luokan perälle kuuluva häirikkö. Tuntui siltä, että hyvin opinnoissa pärjäävät oppilaat olivat minua tärkeämpiä.
Yläkoulussa Koivisto laitettiin joustavaa perusopetusta tarjoavalle Jopo-luokalle. Sielläkään hän ei kokenut saavansa tarvitsemaansa tukea.
Kukaan ei kertonut, miksi koulunkäynti tuntui hänestä jatkuvasti muita vaikeammalta.
Peruskoulun päättötodistuksen Rainer Koivisto kertoo saaneensa vaivoin.
– Muistan, kuinka silloinen opinto-ohjaaja sanoi minulle, ettei sinua pitäisi päästää peruskoulusta läpi, mutta päästivät silti "säälivitosilla". Silloin en tajunnut, millaista haittaa se aiheutti myöhemmin.
Jälkikäteen Koivisto kuvailee peruskoulun jälkeistä aikaa päämäärättömäksi, levottomuuden ohjaamaksi kaaokseksi. Hän koki, ettei hänellä ollut mitään valmiuksia elämään samaan aikaan, kun muut samanikäiset suuntasivat joko lukioon tai ammattikouluun.
– Sitten elämä meni miten meni eli ei todellakaan kovin hyvin.
Pian vaikeuksia seurasi myös rikoskierre.
Koulunpenkin ja normaalin nuoren miehen elämän sijaan Rainer Koivisto on viettänyt yli kolmasosan elämästään vankilassa.
Hän laskeskelee, että kaikkiaan hän on istunut noin 12 vuotta.
Rikoshistoria on rankka.
Vankilakierre alkoi, kun hänet tuomittiin 16-vuotiaana henkirikoksesta.
Sen jälkeen tuomioita on tullut useista vakavista rikoksista, kuten törkeästä ryöstöstä, vapaudenriistosta ja kotirauhan rikkomisesta.
Nyt hän istuu yli neljän vuoden tuomiota, josta takana on jo yli puolet.
– Teoistani en ole ylpeä, eikä niitä saa tekemättömiksi.
Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin elää menneisyyteni kanssa, mutta koen myös, että minulla on oikeus katsoa tulevaisuuteen, Koivisto kertoo.
Vastuuta teoistaan Rainer Koivisto ei halua sysätä koululaitoksen tai minkään muunkaan tahon harteille.
Hän kuitenkin pohtii, että elämä olisi voinut olla erilaista, jos hän olisi saanut tukea oppimisvaikeuksiinsa jo peruskoulussa.
– Olisi se ainakin antanut paremmat eväät yrittää kiinnittyä yhteiskuntaan ja auttanut siinä, että olisin jollain tavalla normaali osa sitä.
Moni vanki on viettänyt parhaat kouluvuotensa vankilassa. Näin on tähän mennessä ollut myös Rainer Koiviston kohdalla. Hän on aiempien tuomioidensa aikana aloittanut levyseppähitsaajan koulutuksen. Nyt hän suorittaa Pyhäselän vankilassa tutkintoon valmistavia tuva-opintoja.
Opintoihin kuuluu muun muassa kädentaitoja, teoria-aineita, liikuntaa sekä arjenhallinnan harjoittelua.
Koulua Koivistolla on kolmena päivänä viikossa.
– Olen istunut niin ison osan elämästäni sellissä, että oli itsestään selvää, että haluan opiskella tuomioni aikana.
Kun Koivisto hakeutui opiskelemaan Pyhäselän vankilassa, opinto-ohjaaja Pia Konsti vinkkasi mahdollisuudesta päästä lukitestaukseen.
Sen kautta olisi mahdollista selvittää oppimisvaikeuksien syitä ja saada niihin tukea.
Mahdollisuuden tarjosi Rikosseuraamuslaitoksen ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n yhteinen Askeleet arkeen – tukea oppimiseen rikostaustaisille Pohjois-Karjalassa 2024–2026 -hanke. Sen palveluihin kuuluu muun muassa lukitestauksia ja oppimisen tukea vangeille sekä muille rikostaustaisille henkilöille.
Viime keväänä Koivisto tapasi ensimmäisen kerran hankkeessa työskentelevän Aila Kinnusen, oppimisen asiantuntijan ja lukitestaajan.
Lukitestauksen avulla voidaan todeta lukivaikeuden olemassaolo ja vaikeusaste sekä määritellä henkilölle sopivat tukitoimet.
Aila Kinnuselle kävi nopeasti selväksi, että kyse on vaikea-asteisesta lukivaikeudesta.
Koiviston kirjoittaminen oli hyvin virheellistä ja tekstistä oli välillä vaikea saada selvää.
Tämän jälkeen Kinnunen ja Koivisto ryhtyivät harjoittelemaan kirjoittamisen ja lukemisen perustaitoja, kuten tavuttamista, oikeinkirjoitusta, välimerkkien käyttöä ja luetun ymmärtämistä.
Kaksikko on tavannut keväästä lähtien säännöllisesti. He käyvät tapaamisissa yhdessä läpi Kinnusen antamat tehtävät, jotka Koivisto on tehnyt sellissään itsenäisesti valmiiksi.
Koiviston tärkein tavoite on pystyä tulevaisuudessa lukemaan ja ymmärtämään asiakirjoja itsenäisesti ilman muiden apua.
Esimerkiksi aiemmin adhd-tutkimuksiin liittyvät lomakkeet hän on joutunut täyttämään sellikaverin avustamana.
– Paljon on vielä tekemistä, mutta jo puolessa vuodessa huomaan kehittyneeni paljon lukijana ja kirjoittajana.
Vielä on epäselvää, jatkuuko Rainer Koiviston ja Aila Kinnusen yhteistyö oppimisvaikeuksien parissa tulevaisuudessa. Askeleet arkeen – tukea oppimiseen rikostaustaisille Pohjois-Karjalassa -hankkeen jatko on edelleen avoin. Se riippuu siitä, saavatko hanketoimijat joulukuussa avustusta toiminnan jatkamiseen.
Todellisuudessa kovat miehet ovat siviilissä
Pia Konsti sanoo suoraan, ettei heillä itsellään ole mahdollisuutta järjestää vangeille vastaavaa toimintaa.
Kyse on sekä resursseista että asianmukaisen ammattitaidon puutteesta.
Esimerkiksi lukitestausta ei voi tehdä kuin siihen oikeutettu henkilö.
Konstin mukaan koulutuksen puute on yksi merkittävimmistä rikosten uusimisriskeistä.
Koulutus ja työelämään kiinnittyminen ovat keskeisiä tekijöitä rikoskierteen katkaisussa.
– Ilman riittäviä oppimisvalmiuksia on kuitenkin lähes mahdotonta opiskella itselleen ammattia.
Siinä mielessä esimerkiksi tämän hankkeen rahoituksen katkaiseminen olisi mielestäni lyhytnäköinen ja kallis virhe, Pia Konsti sanoo.
Tuomio takana, tulevaisuus edessä – Joensuulainen Jouni Väisänen, 39, löysi suunnan elämäänsä opiskelusta
Rainer Koivisto toivoo, että koulussa vaikeuksia kohtaavat nuoret uskaltaisivat pyytää apua ajoissa ja että heille myös osattaisiin sitä tarjota.
– Sillä on suuri merkitys, että nuori kokee olevansa arvostettu, tulee kuulluksi ja jatkaa koulunkäyntiä vaikeuksista huolimatta.
– Minulta kului vuosia vankilassa ennen kuin uskalsin hakea apua. Siihen on vaikuttanut paljon se, että ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet minussa myös mahdollisuuksia, Koivisto kiittelee.
Vankilan arki rullaa kuin kello. Rainer Koiviston on siirryttävä takaisin selliinsä
Millaisia unelmia vakavista rikoksista tuomitulla alle 30-vuotiaalla miehellä on?
– Paskasta on vaikea rakentaa pilvilinnoja, joten unelmien on oltava maltillisia.
Haluan katkaista tämän rikoskierteen ja uskoa, että minulla on elämälle muutakin annettavaa kuin rikosten tie.
– Pitkään ajattelin, että kovat miehet ovat vankilassa, mutta todellisuudessa kovat miehet ovat siviilissä.
He ovat siellä perheidensä ja lastensa kanssa ja pitävät niistä huolta, Koivisto sanoo.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/9961413
Rainer Koivisto ehti istua vuosia vankilassa ennen kuin kukaan selvitti, miksi hän ei pysty lukemaan.
Hyllyssä on muun muassa Kalle Päätaloa ja Ilkka Remestä. Olemme Pyhäselän vankilan kirjastossa. Tuomiotaan vankilassa suorittava vaasalainen Rainer Koivisto, 28, kertoo kuulleensa, että kirjojen sisältä voi avautua kokonaan uusia maailmoja. Yhtään kirjaa hän ei ole elämänsä aikana lukenut.
Lukeminen tuntuu Koivistosta lähes mahdottomalta. Virkkeet eivät aukene, ja sanat särkyvät ennen kuin niistä saa kiinni. Syy tähän selvisi, kun Koivistolle tehtiin vankilassa lukitestaus, jossa selvitettiin hänen valmiuksiaan tuottaa kirjoitettua tekstiä ja lukea sitä.
Hänellä on vaikea-asteinen lukivaikeus.
Rikosseuraamuslaitoksen (Rise) tutkimusten ja selvitysten mukaan jopa 70 prosentilla vangeista on lukemisen vaikeuksia.
Pyhäselän vankilan opinto-ohjaajan Pia Konstin mukaan ongelman laajuudesta kertoo se, että noin kymmeneltä prosentilta vangeista puuttuu peruskoulun päättötodistus ja valtaosalta toisen asteen tutkinto.
– Lukemisen ja oppimisen haasteiden lisäksi vangeilla korostuvat neuropsykiatriset oireet. Monella on esimerkiksi vahvoja viitteitä aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö adhd:sta.
Opiskelu on ollut aina Koivistolle vaikeaa. Alakoulun ensimmäisistä luokista saakka hän muistaa kärsineensä lukemisen, kirjoittamisen ja keskittymisen vaikeuksista.
Mitään tukea tai apua hän ei muista saaneensa eikä osannut pyytää.
– Ajattelin, että sellainen minä olen, luokan perälle kuuluva häirikkö. Tuntui siltä, että hyvin opinnoissa pärjäävät oppilaat olivat minua tärkeämpiä.
Yläkoulussa Koivisto laitettiin joustavaa perusopetusta tarjoavalle Jopo-luokalle. Sielläkään hän ei kokenut saavansa tarvitsemaansa tukea.
Kukaan ei kertonut, miksi koulunkäynti tuntui hänestä jatkuvasti muita vaikeammalta.
Peruskoulun päättötodistuksen Rainer Koivisto kertoo saaneensa vaivoin.
– Muistan, kuinka silloinen opinto-ohjaaja sanoi minulle, ettei sinua pitäisi päästää peruskoulusta läpi, mutta päästivät silti "säälivitosilla". Silloin en tajunnut, millaista haittaa se aiheutti myöhemmin.
Jälkikäteen Koivisto kuvailee peruskoulun jälkeistä aikaa päämäärättömäksi, levottomuuden ohjaamaksi kaaokseksi. Hän koki, ettei hänellä ollut mitään valmiuksia elämään samaan aikaan, kun muut samanikäiset suuntasivat joko lukioon tai ammattikouluun.
– Sitten elämä meni miten meni eli ei todellakaan kovin hyvin.
Pian vaikeuksia seurasi myös rikoskierre.
Koulunpenkin ja normaalin nuoren miehen elämän sijaan Rainer Koivisto on viettänyt yli kolmasosan elämästään vankilassa.
Hän laskeskelee, että kaikkiaan hän on istunut noin 12 vuotta.
Rikoshistoria on rankka.
Vankilakierre alkoi, kun hänet tuomittiin 16-vuotiaana henkirikoksesta.
Sen jälkeen tuomioita on tullut useista vakavista rikoksista, kuten törkeästä ryöstöstä, vapaudenriistosta ja kotirauhan rikkomisesta.
Nyt hän istuu yli neljän vuoden tuomiota, josta takana on jo yli puolet.
– Teoistani en ole ylpeä, eikä niitä saa tekemättömiksi.
Ei minulla ole muuta vaihtoehtoa kuin elää menneisyyteni kanssa, mutta koen myös, että minulla on oikeus katsoa tulevaisuuteen, Koivisto kertoo.
Vastuuta teoistaan Rainer Koivisto ei halua sysätä koululaitoksen tai minkään muunkaan tahon harteille.
Hän kuitenkin pohtii, että elämä olisi voinut olla erilaista, jos hän olisi saanut tukea oppimisvaikeuksiinsa jo peruskoulussa.
– Olisi se ainakin antanut paremmat eväät yrittää kiinnittyä yhteiskuntaan ja auttanut siinä, että olisin jollain tavalla normaali osa sitä.
Moni vanki on viettänyt parhaat kouluvuotensa vankilassa. Näin on tähän mennessä ollut myös Rainer Koiviston kohdalla. Hän on aiempien tuomioidensa aikana aloittanut levyseppähitsaajan koulutuksen. Nyt hän suorittaa Pyhäselän vankilassa tutkintoon valmistavia tuva-opintoja.
Opintoihin kuuluu muun muassa kädentaitoja, teoria-aineita, liikuntaa sekä arjenhallinnan harjoittelua.
Koulua Koivistolla on kolmena päivänä viikossa.
– Olen istunut niin ison osan elämästäni sellissä, että oli itsestään selvää, että haluan opiskella tuomioni aikana.
Kun Koivisto hakeutui opiskelemaan Pyhäselän vankilassa, opinto-ohjaaja Pia Konsti vinkkasi mahdollisuudesta päästä lukitestaukseen.
Sen kautta olisi mahdollista selvittää oppimisvaikeuksien syitä ja saada niihin tukea.
Mahdollisuuden tarjosi Rikosseuraamuslaitoksen ja Joensuun seudun erilaiset oppijat ry:n yhteinen Askeleet arkeen – tukea oppimiseen rikostaustaisille Pohjois-Karjalassa 2024–2026 -hanke. Sen palveluihin kuuluu muun muassa lukitestauksia ja oppimisen tukea vangeille sekä muille rikostaustaisille henkilöille.
Viime keväänä Koivisto tapasi ensimmäisen kerran hankkeessa työskentelevän Aila Kinnusen, oppimisen asiantuntijan ja lukitestaajan.
Lukitestauksen avulla voidaan todeta lukivaikeuden olemassaolo ja vaikeusaste sekä määritellä henkilölle sopivat tukitoimet.
Aila Kinnuselle kävi nopeasti selväksi, että kyse on vaikea-asteisesta lukivaikeudesta.
Koiviston kirjoittaminen oli hyvin virheellistä ja tekstistä oli välillä vaikea saada selvää.
Tämän jälkeen Kinnunen ja Koivisto ryhtyivät harjoittelemaan kirjoittamisen ja lukemisen perustaitoja, kuten tavuttamista, oikeinkirjoitusta, välimerkkien käyttöä ja luetun ymmärtämistä.
Kaksikko on tavannut keväästä lähtien säännöllisesti. He käyvät tapaamisissa yhdessä läpi Kinnusen antamat tehtävät, jotka Koivisto on tehnyt sellissään itsenäisesti valmiiksi.
Koiviston tärkein tavoite on pystyä tulevaisuudessa lukemaan ja ymmärtämään asiakirjoja itsenäisesti ilman muiden apua.
Esimerkiksi aiemmin adhd-tutkimuksiin liittyvät lomakkeet hän on joutunut täyttämään sellikaverin avustamana.
– Paljon on vielä tekemistä, mutta jo puolessa vuodessa huomaan kehittyneeni paljon lukijana ja kirjoittajana.
Vielä on epäselvää, jatkuuko Rainer Koiviston ja Aila Kinnusen yhteistyö oppimisvaikeuksien parissa tulevaisuudessa. Askeleet arkeen – tukea oppimiseen rikostaustaisille Pohjois-Karjalassa -hankkeen jatko on edelleen avoin. Se riippuu siitä, saavatko hanketoimijat joulukuussa avustusta toiminnan jatkamiseen.
Todellisuudessa kovat miehet ovat siviilissä
Pia Konsti sanoo suoraan, ettei heillä itsellään ole mahdollisuutta järjestää vangeille vastaavaa toimintaa.
Kyse on sekä resursseista että asianmukaisen ammattitaidon puutteesta.
Esimerkiksi lukitestausta ei voi tehdä kuin siihen oikeutettu henkilö.
Konstin mukaan koulutuksen puute on yksi merkittävimmistä rikosten uusimisriskeistä.
Koulutus ja työelämään kiinnittyminen ovat keskeisiä tekijöitä rikoskierteen katkaisussa.
– Ilman riittäviä oppimisvalmiuksia on kuitenkin lähes mahdotonta opiskella itselleen ammattia.
Siinä mielessä esimerkiksi tämän hankkeen rahoituksen katkaiseminen olisi mielestäni lyhytnäköinen ja kallis virhe, Pia Konsti sanoo.
Tuomio takana, tulevaisuus edessä – Joensuulainen Jouni Väisänen, 39, löysi suunnan elämäänsä opiskelusta
Rainer Koivisto toivoo, että koulussa vaikeuksia kohtaavat nuoret uskaltaisivat pyytää apua ajoissa ja että heille myös osattaisiin sitä tarjota.
– Sillä on suuri merkitys, että nuori kokee olevansa arvostettu, tulee kuulluksi ja jatkaa koulunkäyntiä vaikeuksista huolimatta.
– Minulta kului vuosia vankilassa ennen kuin uskalsin hakea apua. Siihen on vaikuttanut paljon se, että ympärilläni on ollut ihmisiä, jotka ovat nähneet minussa myös mahdollisuuksia, Koivisto kiittelee.
Vankilan arki rullaa kuin kello. Rainer Koiviston on siirryttävä takaisin selliinsä
Millaisia unelmia vakavista rikoksista tuomitulla alle 30-vuotiaalla miehellä on?
– Paskasta on vaikea rakentaa pilvilinnoja, joten unelmien on oltava maltillisia.
Haluan katkaista tämän rikoskierteen ja uskoa, että minulla on elämälle muutakin annettavaa kuin rikosten tie.
– Pitkään ajattelin, että kovat miehet ovat vankilassa, mutta todellisuudessa kovat miehet ovat siviilissä.
He ovat siellä perheidensä ja lastensa kanssa ja pitävät niistä huolta, Koivisto sanoo.
https://www.ksml.fi/uutissuomalainen/9961413