konsta kirjoitti:
Oikeastaan itse kuvailet tuossa juuri tyyppillisen salailun, joka itse asiassa tiedetään, tai jota vahvasti epäillään, mutta joka muuttuu "viralliseksi" historiaksi vasta vuosikymmenten päästä, jos silloinkaan.
Ei "virallinen" historia ole mikään muuttumaton möykky, joka alkaa jostain ja loppuu johonkin, vaan jatkuvasti uuden tiedon ja uusien tulkintojen kautta muokkautuva ja muotoutuva kokonaisuus kuten tiede yleensäkin, vaikka eri tieteenaloilla hiukan erilaiset metodit ovatkin käytössään. Ei myöskään ole tai ei ainakaan pitäisi olla mitään tiedeyhteisön ylä- tai ulkopuolella olevaa tahoa, joka määrää mikä on oikeaa historiaa ja mikä väärää, vaikka yrityksiä tällaiseen toki aina löytyykin, kärjistetyimmillään juuri tuollaisten Katynin kaltaisten tapausten yhteydessä, joissa historian vääristämisellä tehdään avointa politiikkaa.
En minä ole siihen syyllinen, että vahihtoehtoista historiantulkintaa kututaan aina salaliittoteoriaksi, jolle pyritään antamaan vielä negatiivinen leima, pohdiskelijan ollessa salaliittohörhö tai jotakin vastaavaa.
Ei pidä paikkaansa. Ei suinkaan aina kutsuta ja historiankirjoituksessa tunnetaan moniakin paradigmamuutoksia tai vähintäänkin painotusten muutoksia jos ja kun riittävän vahvaa vertaisarvioitua evidenssiä on muodostunut. Epäilyttävää mainetta salaliittoteoriat tai muut vaihtoehtoiset teoriat alkavat saada siinä vaiheessa kun ne eivät enää osallistu normaaliin tieteelliseen keskusteluun ja alkavat esittää ja osoittaa heikosti perusteltuja väitteitä, epäloogista argumentaatiota ja/tai heikkoa kritiikin ja arvioinnin kestokykyä. Jälleen kerran korostan, että sisältö ratkaisee, ei se mitä nimeä jonkun ilmiön kannattajat tai vastustajat siitä käyttävät.
Vaihtoehtoinen historia virtaa todellisuuden kupeessa, historiana, jota ei koskaan tunnusteta, tai sillä ei ole ainakaan mitään painoarvoa tai merkitystä. Tai se merkitys tulee sitten, kun on revisionistien aika.
Anteeksi nyt vaan, mutta kuulostaa vähän siltä, ettei sinulla ole kovin laajaa kokemusta ja tietämystä siitä miten historiaa kirjoitetaan ja miten sen sisäinen dynamiikka toimii. Kyse on hyvin harvoin tuollaisesta on/off -asetelmasta, ja revisionismikin lyö itsensä läpi vain ja ainoastaan, jos sen argumentaatio ja todistusvoima ovat vahvempia kuin siihen asti hallinneessa paradigmassa.
Tyypillisiä "revisionistejahan" ovat esim. holokaustin kieltäjät ja/tai vähättelijät, jotka ovat kovasti yrittäneet tyrkyttää näkemyksiään julkisuuteen ja joitakin ilmeisesti lähinnä poliittisista syistä motivoituneita saaneetkin kelkkaansa, mutta näyttö holokaustin "puolesta" on sen verran vahvaa ja kiistatonta, ettei valtavirtahistorian ole ainakaan olennaisilta osiltaan tarvinnut muuttaa näkemyksiään.
OT:na voisin todeta tähän, ettei toisaalta valtavirtatulkintaakaan pidä tietenkään kanonisoida varsinkaan juridisin perustein ja siksi holokaustin kieltämisen kriminalisointi on typerää ja epäloogista politiikkaa, olkoonkin kuinka hyvää tarkoittavaa tahansa.
Esim Henry Kissinger on virallisen historian mukaan arvostettu politiikko, rauhan nobelisti ja monen hallituksen ministeri. Vaihtoehtoinen historia kulkee hänen rinnallaan, sitä ei voi pois pyyhkiä, mutta se ei näytä vaikuttavan mihinkään. Miltään viralliselta taholta kukaan tuskin tulee moneen vuosikymmeneen myöntämään, että kyseessä oli henkilö, jota yhtä hyvin voidaan kutsua massamurhaajaksi, joka esti mm Vietnamin rauhansopimuksen, aloitti Nixonin kanssa salaiset Kamputsean pommitukset, oli mukana junailemassa Chilen sotilasvallankaappausta jne.
Kaikki tuo on varsin laajassa tiedossa ja kyse on lähinnä siitä mitä tekijöitä halutaan painottaa usein myös arvioijan omien poliittisten tai muiden preferenssien pohjalta. Kissinger oli epäilemättä kaikkea tuota ja varmasti vielä paljon muutakin.
Wikipediaa ei varmaan kannata pitää minkäänlaisena "virallisena" totuutena, mutta luonteensa perusteella sen voisi kuvitella aika hyvin kuvaavan kunkin aikakauden tyypillisiä ja edustavia näkemyksiä kustakin aiheesta. Jos luet englanninkielisen Wiki-artikkelin Kissingeristä, niin aika hyvin siinä tulevat esiin kaikki nuo "vaihtoehtoiset" tulkinnat myös:
-
http://en.wikipedia.org/wiki/Henry_Kissinger
Ei siis ole vain yhtä esimerkkiä, vaan kokonainen rinnakkainen historia, jossa motiivit ja merkitykset muuttuvat. Mutta asioista ei välttämättä puhuta moneen sukupolveen. Suomi käy nyt vasta läpi omia sotiaan, Israelin itsenäisyyssodan tutkijat ovat huomanneet, että ei se ollutkaan jumalan tekosia, kun lähes miljoona palestiinalaista joutui lähtemään kodeistaan, itse otit esiin tuon Katynin tapauksen ja näitähän riittää.
Ei ole mitään yhtenäistä ja koherenttia "rinnakkaista" historiaa, vaan erilaisia tulkintoja tapahtuneesta, ja mitä kiistanalaisemmasta ja jyrkempään vastakkainasetteluun perustuvasta konfliktista on kyse, sen todennäköisemmin myös eri tulkinnat siitä poikkeavat toisistaan. Niissäkin hyvin harvoin kiistellään jonkin asian olemassaolosta sinänsä, sillä yleensä näyttöä tällaisesta on riittävästi, vaan enemmänkin sen merkityksestä ja painoarvosta kontekstissaan.
On siis aivan sama, koska "salaliitto" paljastuu, tai sekin koska se varmuudella tiedetään. Vain sillä on merkitystä, koska se tunnustetaan. Jos on tapahtunut ns 911-salaliitto, niin se voidaan kirjoittaa yksityiskohtia myöten tiedotusvälineisiin, mutta sitä ei siltikään vielä ole tapahtunut - hyväksytyssä todellisuudessa.
Niin
JOS on tapahtunut. Siitähän tässä on kyse, ei mistään "hyväksytystä" todellisuudesta vaan
todellisesta todellisuudesta. Jos tuollainen väitetty salaliitto on ollut olemassa ja jos siitä saadaan riittävästi näyttöä, niin kyllä se silloin ennemmin tai myöhemmin hyväksytään myös mediassa ja muussa julkisuudessa, ainakin avoimissa yhteiskunnissa ja suljetuissakin viimeistään siinä vaiheessa kun systeemi sortuu kuten juuri Katynin tapauksessa.
Kysymys onkin nyt lähinnä vain siitä, onko 9/11-tapahtumiin liittyvillä lukuisilla salaliittoteoriavarianteilla riittävästi näyttöä takanaan vai ei. Minusta ei, mutta voithan yrittää argumentoida minut nurin, sikäli kun omaa kantaasi haluat puolustaa. Suosittelen kyllä silloin todellisia asia-argumentteja eikä pelkkää retoriikkaa. Ja ne, joiden mielestä näytön vaatiminen tällaisella palstalla on tylsää ja tosikkomaista ja pilaa hauskan viihteen, niin voivat sujuvasti skipata mainitut kohdat.
Tästä olen huomattavan jyrkästi eri mieltä. 
