mallory1 kirjoitti:Ja tähän ns 'ihaluun'....
Jos sä olet mieleltäsi kuin Harris ja Klebold.. Niin miksei?
Kyllä siinä aika kovaa pokkaa tarvitaan, suunnitellessa itsemurhaa/joukkomurhaa monta kuukautta.
Ei siihen ihan joka ihminen pysty.
----Tuollaista voi jo jollain tapaa arvostaa.
Rimma vastasikin kattavasti tähän jo henkiseltä puolelta, mutta haluan tuoda julki vielä tunnekylmän puolen.
Siihen ei tarvita minkäänlaista pokkaa, suunnitella itsemurhaa / joukkomurhaa, vaikka sitä tekisi vuosia. Suunnitteluun ylipäätään pystyy kuka tahansa. Suunnittelun laatu on tässä se oleellinen osa.
Koska olen hiukan perehtynyt esimerkiksi terrorismiin (enemmän asutuskeskuksissa sovellettuun sissisodan taktiikkaan, joka on sukua ns. terrorismille), voisin ajatella olevani kiinnostunut myös hyvin suunnitellusta kouluammuskelusta, joka itsessään täyttää monia kamikaze-terroriteon kriteerejä. Näistä kriteereistä kirjoitinkin johonkin toiseen ketjuun täsmällisemmin.
Valitettavasti / onneksi kouluammuskelut ovat niin lapsellisia suunnittelultaan, että lähinnä niistä tulevat mieleen huonot elokuvat ja tietokonepelit, jotka ilmeisesti luovatkin pohjan tekojen "suunnitteluun".
Suunnittelun epäkohtiin on varmaankin järjetöntä täällä puuttua, koska en ainakaan itse haluaisi toimia minään avoimena internet-oppaana terroriteon suunnitteluun.
Yleisesti tuntuu, että vaikka moni ammuskelijoista ei varsinaisesti ole asettanut tavoitetta uhrien määrälle, niin teolla ei vaikuta olevan muutakaan selkeästi muodostettua tavoitetta. Jos suunnittelu olisi ihailtavaa, teosta olisi suoraan pääteltävissä mihin sillä on pyritty. Jos jokin selkeä tavoite olisikin ollut, ei ole osattu muodostaa kunnon strategiaa sen päämäärän saavuttamiseksi.
Operatiivinen / Taktinen suunnittelu on ollut yhtä naurettavaa räpeltämistä kuin strateginen osakin. Vaikka kokonaistavoitteisiin pyrkimisen suunnitteleminen ei olisikaan onnistunut, itse teko olisi silti voitu tehdä tehokkaammin. Varsinkin kun etukäteissuunnittelulle ei ilmeisesti ole yleensä ollut asetettuna tiukkoja aikarajoja ja informaatiota (kohdetiedustelumateriaalia) on ollut hankittavissa loputtomasti.
Vaikka teolla olisikin pyritty pelkkään kaaoksen aiheuttamiseen, niin siihenkin olisi voinut muutaman päivän aikana valmistautua paremmin.
En siis vieläkään ymmärrä, mikä kumma näissä kouluammuskeluissa kiehtoo ja mitä näissä voi joku muka arvostaa?
Harva ihailee huonoja näyttelijöitä tai epämusikaalisia artistejakaan... tai noh... onhan olemassa se popstars vai mikä se nyt oli ym. tosi-TV tapaukset. En tosin ihan ymmärrä niitäkään.