Kouluampujien ihailu/ihannointi

Keskustelut ylläpidosta ja tuomioistuimesta. Myös käyttäjien keskinäiset nokittelut tänne.

Valvojat: Kyöpeli, Kilomies

Avatar
Marsalkka
Horatio Caine
Viestit: 6317
Liittynyt: To Elo 30, 2007 3:27 pm

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Marsalkka »

Anile kirjoitti:vai johtuuko se tosiaan siitä, että realistisia vaihtoehtoja ei ole tai ainakaan alistettu ihminen ei pysty niitä näkemään (tähän voidaan ehkä vaikuttaa).
Ovatko kouluampujat yleisesti ottaen alistettuja ihmisiä? Kuka heidät on alistanut?

Nyt osasit jo jättää koulukiusaamisen pois. Hienoa!
Cicero:en ol epahemminkehuskellut saavutuksillani ja vaadittiin linkkiä minulla ei sitä ollut, suoraan en voi sanoa missä työskentelen joten piti kiertotietä kirjoittaa...marsalkka on alusta asti ollut tökerö jossain vaiheessa menee pinna kenellä tahansa.
Avatar
Hippopotamus
Armas Tammelin
Viestit: 82
Liittynyt: Ke Kesä 18, 2008 9:23 am

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Hippopotamus »

Mike Manner kirjoitti:Auvis Peku istui iltakausia kotona neljän seinän sisällä ja oli antisosiaalinen ainakin äitinsä mukaan, joka asui hänen kanssaan saman katon alla ja hän on mm. kertonut haastatteluissa, että hän toi Pekka-Ericille suklaata lähikaupasta, jonne Pekka-Ericiä itseään ei saanut lähetettyä hakemaan edes ihan päivittäisiä ostoksia/tarpeita.
Mistähän suklaasta Pekka-Eric muuten tykkäsi? olikohan reilun kaupan suklaata vai ihan perinteistä Fazerin Sinistä tai ehkä Mmm...arabou. Voi tietysti olla että Pekka tykkäsi patukoista, niitä perinteisiä Mars, Tupla, Twix ent. Raider kyllähän me kaikki muistamme kasarilta tai ehkä Snickers, joka varmasti vetoaa moniin uhoa puhkuvine mainoksineen. Tosin saahan noita yllä oleviakin perinteisiäkin patukoina ja jopa suklaanappeina.

Monethan pitävät sen tyyppisestä suklaasta mikä sisältää sattumia, kuten pähkinöiden tai hedelmien paloja. Koskaan ei ihan varmasti tiedä mitä kukin pala sisältää kun sitä maistaa.

Olikohan muuten Pekka enemmän sellaista sorttia joka tykkää imeskellä suklaata pitkään ja nauttia siitä loppuun asti? vai sellaista joka heti ahnaasti pureskelee imeskelemättä suklaapalan? Itse kallistun kumpaankin suuntaan, riippuen vähän suklaastakin. Joka tapauksessa suklaa on hyvää.

Tähän hymiö. Sellainen silmää iskevä.
When I'm thinking, I get thirsty (Chief Inspector Morse)
MotiivitOn
Rico Tubbs
Viestit: 1271
Liittynyt: Ti Syys 02, 2008 8:10 am

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja MotiivitOn »

mallory1 kirjoitti:Ja tähän ns 'ihaluun'....
Jos sä olet mieleltäsi kuin Harris ja Klebold.. Niin miksei?
Kyllä siinä aika kovaa pokkaa tarvitaan, suunnitellessa itsemurhaa/joukkomurhaa monta kuukautta.
Ei siihen ihan joka ihminen pysty.
----Tuollaista voi jo jollain tapaa arvostaa.
Rimma vastasikin kattavasti tähän jo henkiseltä puolelta, mutta haluan tuoda julki vielä tunnekylmän puolen.

Siihen ei tarvita minkäänlaista pokkaa, suunnitella itsemurhaa / joukkomurhaa, vaikka sitä tekisi vuosia. Suunnitteluun ylipäätään pystyy kuka tahansa. Suunnittelun laatu on tässä se oleellinen osa.
Koska olen hiukan perehtynyt esimerkiksi terrorismiin (enemmän asutuskeskuksissa sovellettuun sissisodan taktiikkaan, joka on sukua ns. terrorismille), voisin ajatella olevani kiinnostunut myös hyvin suunnitellusta kouluammuskelusta, joka itsessään täyttää monia kamikaze-terroriteon kriteerejä. Näistä kriteereistä kirjoitinkin johonkin toiseen ketjuun täsmällisemmin.

Valitettavasti / onneksi kouluammuskelut ovat niin lapsellisia suunnittelultaan, että lähinnä niistä tulevat mieleen huonot elokuvat ja tietokonepelit, jotka ilmeisesti luovatkin pohjan tekojen "suunnitteluun".
Suunnittelun epäkohtiin on varmaankin järjetöntä täällä puuttua, koska en ainakaan itse haluaisi toimia minään avoimena internet-oppaana terroriteon suunnitteluun.
Yleisesti tuntuu, että vaikka moni ammuskelijoista ei varsinaisesti ole asettanut tavoitetta uhrien määrälle, niin teolla ei vaikuta olevan muutakaan selkeästi muodostettua tavoitetta. Jos suunnittelu olisi ihailtavaa, teosta olisi suoraan pääteltävissä mihin sillä on pyritty. Jos jokin selkeä tavoite olisikin ollut, ei ole osattu muodostaa kunnon strategiaa sen päämäärän saavuttamiseksi.
Operatiivinen / Taktinen suunnittelu on ollut yhtä naurettavaa räpeltämistä kuin strateginen osakin. Vaikka kokonaistavoitteisiin pyrkimisen suunnitteleminen ei olisikaan onnistunut, itse teko olisi silti voitu tehdä tehokkaammin. Varsinkin kun etukäteissuunnittelulle ei ilmeisesti ole yleensä ollut asetettuna tiukkoja aikarajoja ja informaatiota (kohdetiedustelumateriaalia) on ollut hankittavissa loputtomasti.
Vaikka teolla olisikin pyritty pelkkään kaaoksen aiheuttamiseen, niin siihenkin olisi voinut muutaman päivän aikana valmistautua paremmin.

En siis vieläkään ymmärrä, mikä kumma näissä kouluammuskeluissa kiehtoo ja mitä näissä voi joku muka arvostaa?

Harva ihailee huonoja näyttelijöitä tai epämusikaalisia artistejakaan... tai noh... onhan olemassa se popstars vai mikä se nyt oli ym. tosi-TV tapaukset. En tosin ihan ymmärrä niitäkään.
"Remember, the faint-hearted never fucked a pig!" -Brigadier Graeme Lamb (DSF)-
Mike Manner
Jessica Fletcher
Viestit: 3147
Liittynyt: Ke Touko 28, 2008 10:37 am

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Mike Manner »

Hippopotamus kirjoitti:
mallory1 kirjoitti:
Sterling kirjoitti:Mä en nyt ainakaan millään voi tajuta, kuinka joku voi ihannoida ihmistä (P-E ) joka pelkäsi mennä ostamaan suklaapatukkaa lähikaupasta. Mutta uskaltaa ampua syyttömiä ihmisiä.
Hmm.. Eikö Auvinen uskaltanut poistua kotoaan? Silläkö tähän viittaat?
Kaikkien Auvisen profilointi kirjotusten mukaan, hän oli hyvinkin tavallinen nuori. Pärjäsi koulussa jne.
Ja muutenkaan tossa kirjotuksessasi ei ollut järjenhiventäkään.
Mike Manner kirjoitti:Auvis Peku istui iltakausia kotona neljän seinän sisällä ja oli antisosiaalinen ainakin äitinsä mukaan, joka asui hänen kanssaan saman katon alla ja hän on mm. kertonut haastatteluissa, että hän toi Pekka-Ericille suklaata lähikaupasta, jonne Pekka-Ericiä itseään ei saanut lähetettyä hakemaan edes ihan päivittäisiä ostoksia/tarpeita.
Mistähän suklaasta Pekka-Eric muuten tykkäsi? olikohan reilun kaupan suklaata vai ihan perinteistä Fazerin Sinistä tai ehkä Mmm...arabou. Voi tietysti olla että Pekka tykkäsi patukoista, niitä perinteisiä Mars, Tupla, Twix ent. Raider kyllähän me kaikki muistamme kasarilta tai ehkä Snickers, joka varmasti vetoaa moniin uhoa puhkuvine mainoksineen. Tosin saahan noita yllä oleviakin perinteisiäkin patukoina ja jopa suklaanappeina.

Monethan pitävät sen tyyppisestä suklaasta mikä sisältää sattumia, kuten pähkinöiden tai hedelmien paloja. Koskaan ei ihan varmasti tiedä mitä kukin pala sisältää kun sitä maistaa.

Olikohan muuten Pekka enemmän sellaista sorttia joka tykkää imeskellä suklaata pitkään ja nauttia siitä loppuun asti? vai sellaista joka heti ahnaasti pureskelee imeskelemättä suklaapalan? Itse kallistun kumpaankin suuntaan, riippuen vähän suklaastakin. Joka tapauksessa suklaa on hyvää.

Tähän hymiö. Sellainen silmää iskevä.
Vaikea sanoa näin suoralta kädeltä, mutta Pekan äiti varmasti osaa asiaa sinnulle valoittaa.
Sieltä vaan kyselemään, jos asia tuntuu niin tärkeältä, että se pitää saada tietää.
"Mä olen sitä mieltä, et jos 5 senttiä on liikaa OMASTA viestistä Minfoon, kannattaa harkita poistumista kokonaan. Perusteena se, että "harrastuneisuus" palstalle, ei ole likimainkaan riittävä!" -John Doe
Sterling
Hetty Wainthropp
Viestit: 461
Liittynyt: Su Syys 28, 2008 8:25 pm
Paikkakunta: Vaihtelee

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Sterling »

Mike Manner kirjoitti:
mallory1 kirjoitti:
Sterling kirjoitti:Mä en nyt ainakaan millään voi tajuta, kuinka joku voi ihannoida ihmistä (P-E ) joka pelkäsi mennä ostamaan suklaapatukkaa lähikaupasta. Mutta uskaltaa ampua syyttömiä ihmisiä.
Hmm.. Eikö Auvinen uskaltanut poistua kotoaan? Silläkö tähän viittaat?
Kaikkien Auvisen profilointi kirjotusten mukaan, hän oli hyvinkin tavallinen nuori. Pärjäsi koulussa jne.
Ja muutenkaan tossa kirjotuksessasi ei ollut järjenhiventäkään.
Auvis Peku istui iltakausia kotona neljän seinän sisällä ja oli antisosiaalinen ainakin äitinsä mukaan, joka asui hänen kanssaan saman katon alla ja hän on mm. kertonut haastatteluissa, että hän toi Pekka-Ericille suklaata lähikaupasta, jonne Pekka-Ericiä itseään ei saanut lähetettyä hakemaan edes ihan päivittäisiä ostoksia/tarpeita.

Ps.Löytyi tälläinen vähän niin kuin aiheeseen sopiva sarjakuva -
Kuva
Juuri näin. Säälittävää tässä ihannoijien touhussa on se, että eivät näköjään edes tiedä P-E pelkotiloista.
Luin tuon suklaa jutun netistä, oli Auvisen äidin kuulustelupöytäkirjasta :roll:
Jos haluat rauhaa, valmistaudu sotaan.
Antoine

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Antoine »

Sterling kirjoitti:Mä en nyt ainakaan millään voi tajuta, kuinka joku voi ihannoida ihmistä (P-E ) joka pelkäsi mennä ostamaan suklaapatukkaa lähikaupasta. Mutta uskaltaa ampua syyttömiä ihmisiä.

Ja haluasin nähdä kuinka kova jätkä esim. ihannoija nimimerkki: Antoine, on netin ulkopuolella. 8)

Epäilen, että esim. Saari olisi ampunut myös Antoinen aivot seinälle, vaikka Antoine olisi piipittänyt ihannoivansa häntä. :roll:
Sanoisin ehkä noin itsekin, ellen itse ihannoisi. Kuten sanoin, ihailuni on tunneperäistä ja vaikeahan sitä olisi ymmärtää, jos tuntee jotain päinvastaista aihetta kohden.
No totta helvetissä jokainen näistä ammuskelijoista olisi ampunut minutkin mikäli olisin tielle sattunut. Sellaista ihailija-bullshittiä ei edes ottaisi tosissaan kun olettaisi sen olevan vain pelastautumiskeino. Se siitä osallaan minusta arvostettavaa tekeekin, ketään ei säästetty. Enkä minä tosiaan mikään kova jätkä olekaan jos päältäpäin katsotaan.
Anile kirjoitti:Luulen, että syy miksi kouluiskuja ei ennen ollut, oli yhteisöllisyys. Siis se että ihminen oli jonkin ryhmän jäsen, esim. suvun tai kylän tai poliittisen liikkeen.
Ehkäpä kouluammuskelujen ja terrorismin taustalla on sama syy: ryhmään kuulumattomuus.
Mitä meinaa tässä tämä "ei ennen ollut", Suomeako? Yhteiskunta on muuttunut yksilökeskeisemmäksi ja sitä on alusta alkaen nimitetty yhdeksi kouluampumisten syyksi. Homma meni siihen, että luokaton lukio haluttiin polttaa roviolla.
P-E taas keksi ihan oman ideologiansa.
Eikä kyllä keksinyt. Hän tukeutui aiempiin aatteisiin ja koki sillä tavoin kuuluvansa johonkin ajattelijoiden porukkaan (viimekädessä nyt Harrisin ja Kleboldin rinnalle) sekä nettiyhteisöihinsä.
Antoine

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Antoine »

MotiivitOn kirjoitti:Siihen ei tarvita minkäänlaista pokkaa, suunnitella itsemurhaa / joukkomurhaa, vaikka sitä tekisi vuosia. Suunnitteluun ylipäätään pystyy kuka tahansa. Suunnittelun laatu on tässä se oleellinen osa.
Koska olen hiukan perehtynyt esimerkiksi terrorismiin (enemmän asutuskeskuksissa sovellettuun sissisodan taktiikkaan, joka on sukua ns. terrorismille), voisin ajatella olevani kiinnostunut myös hyvin suunnitellusta kouluammuskelusta, joka itsessään täyttää monia kamikaze-terroriteon kriteerejä. Näistä kriteereistä kirjoitinkin johonkin toiseen ketjuun täsmällisemmin.

Valitettavasti / onneksi kouluammuskelut ovat niin lapsellisia suunnittelultaan, että lähinnä niistä tulevat mieleen huonot elokuvat ja tietokonepelit, jotka ilmeisesti luovatkin pohjan tekojen "suunnitteluun".
Tuo teksti voisi jopa saada jonkun kunnianhimoisen suunnittelemaan iskua, jota rakenteensa vuoksi sinäkin voisit tavallasi arvostaa 8)
Olemme yksiselitteisen eri mieltä siitä mikä vaatii ja ei vaadi pokkaa. Tähän väliin haluaisin suorittaa ihmiskokeen siitä kuinka kykenevä satunnaisotoksen yksilö on itsemurha-massamurhaa suunnittelemaan ja kuinka paljon vihreää nestettä se vie hänen rohkeusvarastostaan. Kling kling.
En siis vieläkään ymmärrä, mikä kumma näissä kouluammuskeluissa kiehtoo ja mitä näissä voi joku muka arvostaa?
Et, etkä ehkä ikinä. Tässä keskustelussa on kyllä tullut hyviä tekstejä siihen suuntaan. Niiden ihailun syiden kumoaminen ja ongelmaan ratkaisun keksiminen eivät muuta sitä, että joillekin ne ovat syitä ihannoimiseen. Minä voin ihailla rohkeutta ja kylmäverisyyttä, joita muut eivät välttämättä edes tunnusta teossa olevan. Voin olla sopivan herkkä ihminen osuakseni ihailijaryhmään, mitään yleispäteviä syitähän tässä ei edes ole. Se mikä saa jonkun ihailemaan, ei tehoa muihin. Ehkä tökerö vertaus, mutta niin ne vain jakautuvat kaikki maailman muusikot, elokuvantekijät ja kirjailijatkin.
mallory1
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: Ma Maalis 02, 2009 10:25 am

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja mallory1 »

Myönnän olevani aikas vaikutus altis. :lol:
TOO MUCH TV!
Murder me Mickey! Murder me Mallory!
Avatar
Raatotanssi
Armas Tammelin
Viestit: 73
Liittynyt: Ma Syys 29, 2008 9:06 pm

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Raatotanssi »

MotiivitOn kirjoitti:En siis vieläkään ymmärrä, mikä kumma näissä kouluammuskeluissa kiehtoo ja mitä näissä voi joku muka arvostaa?

Harva ihailee huonoja näyttelijöitä tai epämusikaalisia artistejakaan... tai noh... onhan olemassa se popstars vai mikä se nyt oli ym. tosi-TV tapaukset. En tosin ihan ymmärrä niitäkään.
Todella moni ihailee (mielestäni) surkeita näyttelijöitä ja artisteja, mutta sekin on kai mielipidekysymys :) Olen aika huono selittämään sitä, mikä kouluammuskeluissa kiehtoo, eikä minun ehkä kannattaisi yrittääkään. Ihmisen pimeä puoli on aina mielenkiintoinen, ja itse psykologiasta kiinnostuneena perehdyn mielelläni koulusurmaajien ajatusmaailmaan. Mikäs sen mukavampaa kuin keskittyä kaivelemaan jonkun toisen ihmisen elämää, kun omassa ei ole paljon hurraamista.
Gunslinger, black duster, delusions of a western
He wears his hat on backwards; sets fire to his locker
Avatar
Virdon
Frank Columbo
Viestit: 9315
Liittynyt: To Maalis 05, 2009 12:03 am
Paikkakunta: Minas Tirith

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Virdon »

Minulta ei irtoa kunnioitusta, ymmärrystä taikka sääliä kouluampujia kohtaan. Se että heillä on kyllä voinutkin olla elämässään vaikeaakin ei riitä edes osasyyksi siihen että jollakin tavalla ymmärtäisin näitä tällaisten tekojen tekijöitä. Jonkinlainen pienenpieni ymmärrys saattaisi kylläkin ehkä löytyä silloin jos kyseessä olisi kosto sellaisia kohtaan jotka ovat kiusaamisillaan aiheuttaneet sen liiankin pahan elämäntilanteen syntymisen, mutta se että mennään vain surmaamaan täysin viattomia ihmisiä aiheuttaa viimeistään sen ettei minkäänlaista myötätuntoa tai ymmärrystä löydy.
Onnellisuutta on se ettei vituta ihan joka päivä.
mallory1
Armas Tammelin
Viestit: 77
Liittynyt: Ma Maalis 02, 2009 10:25 am

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja mallory1 »

Tappamisessa ei ole koskaan järkeä.
TOO MUCH TV!
Murder me Mickey! Murder me Mallory!
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 8:55 pm

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja joey »

mallory1 kirjoitti: Jos itse olisin tuollaisessa tilassa (mitä en pysty edes kuvittelemaan) että päätyisin itsemurhaan, niin tekisin sen mahdollisimman näyttävästi ja veisin mukanani mahdollisimman paljon muita..!
Tämä on kouluampumisissa juuri se osa, joka minun on vaikea ymmärtää. Uskon itsekin, että suurimmalla osalla kouluampujista ajatus on lähtenyt itsensä tappamisesta ja jalostunut sitten tuollaiseksi mallorynkin mainitsemaksi. En vain ymmärrä, minkä takia pitää päästä tappamaan muitakin.

Olettaisin että taustalla on pyrkimys jonkinlaiseen kuolemattomuuteen, halutaan olla ihailtuja ja arvostettuja kuoleman jälkeen kun sitä ennen siinä ei onnistuttu. Nuo ihailijat vaan sattuvat olemaan yleensä niitä samanlaisia, lääkkeet syömättä jättäviä kakkahousuja.

Olen miettinyt, että jos jostain syystä haluaisin tappaa itseni ja vielä kaikenlisäksi näyttävästi, tekisin viimeisenä tekonani jotakin kiistattoman hyvää. En siksi, että olen eläessäni ollut hyvä ihminen, vaan nimenomaan siksi etten ole ollut. Sillä viimeisellä teollani varmistaisin sen, että ihmiset jäisivät kaipaamaan, ihailisivat ja harmittelisivat kohtaloani. Legenda syntyisi. Viimeinen asia jota voisin kuvitella haluavani olisi se, että miljoonat ihmiset vihaisivat minua kuolemani jälkeenkin.
Antoine

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Antoine »

joey kirjoitti:Olettaisin että taustalla on pyrkimys jonkinlaiseen kuolemattomuuteen, halutaan olla ihailtuja ja arvostettuja kuoleman jälkeen kun sitä ennen siinä ei onnistuttu. - -

Olen miettinyt, että jos jostain syystä haluaisin tappaa itseni ja vielä kaikenlisäksi näyttävästi, tekisin viimeisenä tekonani jotakin kiistattoman hyvää. En siksi, että olen eläessäni ollut hyvä ihminen, vaan nimenomaan siksi etten ole ollut. Sillä viimeisellä teollani varmistaisin sen, että ihmiset jäisivät kaipaamaan, ihailisivat ja harmittelisivat kohtaloani. Legenda syntyisi. Viimeinen asia jota voisin kuvitella haluavani olisi se, että miljoonat ihmiset vihaisivat minua kuolemani jälkeenkin.
Järkeenkäyvää, vaikka minulle vierasta puhetta. Hyvää on vaikea tehdä ja laiskat ihmiset eivät välttämättä jaksa vaivautua. Jotta muistettaisiin suurempana hyvänä, tulisi koko elämänkin kenties olla hyväntekoa ja suuria uhrauksia. Pahalla muistamiseen ei välttämättä tarvita kuin ne muutama kymmenen minuuttia koulun käytävällä ase kourassa. Veikkaisin, että vihakin vaatii jotain tiettyä kunnioitusta ja sekin varmasti tyydyttänee ennakolta tulevien massamurhaajien mieliä.
Nuo ihailijat vaan sattuvat olemaan yleensä niitä samanlaisia, lääkkeet syömättä jättäviä kakkahousuja.
Oh, nice one!
Avatar
Marsalkka
Horatio Caine
Viestit: 6317
Liittynyt: To Elo 30, 2007 3:27 pm

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja Marsalkka »

niin tekisin sen mahdollisimman näyttävästi ja veisin mukanani mahdollisimman paljon muita..!
Ja mun isi on vahvempi kuin sun isi ja voittaisi tartsaninkin...
Cicero:en ol epahemminkehuskellut saavutuksillani ja vaadittiin linkkiä minulla ei sitä ollut, suoraan en voi sanoa missä työskentelen joten piti kiertotietä kirjoittaa...marsalkka on alusta asti ollut tökerö jossain vaiheessa menee pinna kenellä tahansa.
joey
Angus MacGyver
Viestit: 6782
Liittynyt: La Marras 10, 2007 8:55 pm

Re: Kouluampujien ihailu/ihannointi

Viesti Kirjoittaja joey »

Antoine kirjoitti:Hyvää on vaikea tehdä ja laiskat ihmiset eivät välttämättä jaksa vaivautua. Jotta muistettaisiin suurempana hyvänä, tulisi koko elämänkin kenties olla hyväntekoa ja suuria uhrauksia.
Luulisi sen laiskuuden unohtuvan siinä vaiheessa kun kyse on elämänsä viimeisistä teoista. En oikeastaan tarkoittanut tuolla hyväntekemisellä sitä, että hetkeä ennen itsaria pelastettaisiin kissa puusta ja oletettaisiin sitten että kaikki muistelee hyvällä maailman tappiin asti.

Tappaminen ei voi koskaan olla kiistattoman hyvää, mutta olen miettinyt, kuinka kouluampujiin suhtauduttaisiin jos he olisivat tappaneet vain kiusaajansa. Jos he olisivat jättäneet jälkeensä viestin tappolistoineen ja selityksineen eivätkä olisi uhranneet yhtään luotia täysin sivullisille ihmisille. Ei, kiusaaminen ei tietenkään oikeuta ketään tappamaan. Mutta oman kohtalon kostaminen osallisille on hyväksyttävämpää kuin sen kostaminen sivullisille, mikäli kostamista nyt voi koskaan pitää hyväksyttävänä. (Minusta voi pitää.)
Vastaa Viestiin