Ikuinen voittojen kasvattaminen voi olla pyrkimys, joka lopulta johtaa mihin? Raaka-aineiden loppumiseen ja sitä myöten maapallon luonnon tuhoamiseen. Muuta vaihtoehtoa ei ole sillä maapallon raaka-ainevarat ovat rajalliset. Tälläkin hetkellä niitä käytetään 1,5 - 6 kertaa enemmän (raaka-aineesta riippuen) kuin luonto ehti tuottamaan. Onkin laskettu, että esim. öljyn pumppaaminen tulee 20-30 vuoden sisällä niin kalliiksi, että siitä on pakko luopua. Miten sen jälkeen käy kapitalistisen maailmankaupan? Koko systeemi yksinkertaisesti sortuu ja seuraukset tulevat olemaan tuhoisia.Ikuinen voittojen kasvattaminen ei ole mahdollista se on aivan totta, mutta toki se voi olla pyrkimys. Välillä tulee taantumia ja suuria romahduksia ja ne on ennakoitava ja niihin varauduttava. Kukaan johtaja ei odota loputonta kasvua, vaan kasvun aikana pyritään aina ennakoimaan milloin taantuma vaihe on tulossa, tämä lienee ensimmäisiä riskien hallinan oppeja joita kouluissa toitotetaan. Tällöin joudutaan ehkä irtisanomaan henkilöstöä mutta samalla joku toinen yritys elää noususuhdannetta ja joutuu näin ollen palkkaamaan lisää henkilökuntaa.
Se, että romahduksia pyritään ennakoimaan ei takaa mitään. Markkinat toimivat monelta osin siten, että ennakoiminen on mahdotonta. Varsinkin nykyisessä tilanteessa jossa olemme vain pieni osa suuressa pelissä. Omat suojelumekanismimme luovutimme pitkälti pois liittyessämme EU:iin. Eikä se ennakoiminen toiminut ennen liittymistäkään. Lamaa ennen kaikki näytti hyvältä, kunnes yhtäkkiä kosahti. Ennen vuotta 1929 jolloin oltiin hyvin nykyisenkaltaisessa tilanteessa vapaakaupan ja teknologian esiinmarssin suhteen kaikki päättyi lopulta ensimmäiseen maailmansotaan. Useat markkina-asiantuntijat ovat itsekin sanoneet, että maailman markkinoiden ennustaminen käy koko ajan vaikeammaksi. Tämä johtuu siitä (kuten pari vuotta sitten talouden Nobelin voittanut professori näppärästi keksi), että sijoittajat eivät toimi kuten matemaattiset kaaviot. Sijoittajiin vaikuttavat monet seikat tunteista alkaen. Se, että markkinat itse säätelisivät itseään hienoviritteisen koneen tavoin on harhakuvaa.
Ja lisäksi kuten eräs tunnettu talousteoreetikko ja filosofi aikoinaan totesi: "Hyvin varman liiketoiminnan ja pääoman jatkuvan takaisinvirtaamisen harhakuva voi rauhassa jatkaa olemassaoloaan vielä senkin jälkeen, kun takaisinvirtaamiset ovat tosiasiassa kauan sitten tapahtuneet enää vain nenästä vedettyjen rahanlainaajien ja nenästä vedettyjen tuottajien kustannuksella. Tämän vuoksi liiketoiminta näyttää juuri välittömästi ennen romahdusta miltei kohtuuttoman terveeltä.".
Kapitalismille on VÄLTTÄMÄTÖNTÄ pitää köyhät maat köyhinä. Ilman tätä maailman talous yksinkertaisesti kaatuu. Nämä kehitysmaat saattavat joidenkin mittareiden mukaan rikastua, mutta suhteessa länsimaihin ero pysyy aivan varmasti samana tai jopa kasvaa. Tämä on ELINEHTO kapitalismille. Halpa työvoima ja halvat raaka-aineet ovat välttämättömiä. Jos tätä ei usko ei kovin syvästi voi tuntea tämänpäivän markkinataloutta.Kapitalismi ei pysty pitämään köyhiä maita köyhinä. Olkoon esimerkkinä jälleen Kiina. Kiinassa osaavien akateemisten palkat ovat jo lähellä suomalaista tasoa, johtajien palkat ovat menneet jo monessa paikassa ohi suomalaisten vastaavista. Tämä on johtanut siihen että palkankorotuspaineet ovat siirtyneet myös tuotantolinjoille joissa palkat ovat myöskin nousseet. Tämän vuoksi mm. Nokia on tutkinut mahdollisuuksia siirtää tuotantoa yhä enemmän mm. Intiaan.
Ja Kiina en ainakaan itse laskisi kehitysmaaksi. Kiinalla on ollut jo hyvin pitkään paljon omaa teollisuutta ja suuret asevoimat joiden uhkaa voidaan tarvittaessa käyttää maan etujen ajamiseen. Mutta Kiina käy kyllä toisaalta esimerkiksikin. Siellä nimittäin bruttokansantuote on kyllä kasvanut ja maa on vaurastunut, mutta vauraus on keskittynyt kapealle sektorille. Kaupungeissa asuva keski- ja yläluokka on vaurastunut, kun taas jättimäinen määrä maaseudulla asuvia ihmisiä on köyhtynyt entisestään nimenomaan raaka-aineiden halpenemisen myötä. Juuri tällaista "vaurautta" uusliberalismi kansalaisilleen tuottaa. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät.
Täydellistä vapaakauppaa ei vielä ole olemassa missään, mutta suunta on aivan selvä. EU:n perustuslakiinkin on kirjattu vapaakauppaa koskevia pykäliä. Suomella on omat suojatullit tukemassa omaa talouttamme. Näin on monilla muillakin valtioilla, kuten vaikkapa Venäjällä, jota jatkuvasti kotimaan mediassamme syytetään puutulleista, yms. Tällainen "protektionismi" kuten sitä kivasti nimitetään on seikka, jota ollaan parhaillaan purkamassa. Paitsi tietysti kehitysmaiden osalta. Protektionismin nähdään estävän vapaata kaupankäyntiä, joten se ei tietenkään sovi kapitalisteille. Suurten täytyy antaa syödä pienempänsä. Se on heidän mielestään pelkästään reilua.Mitenkäs ne tullimaksut sitten menevätkään. Tutkippa minkälaisia etuja kehitysmaa statuksella oleva valtio itselleen saa. Toki se on myönnettävä että monia määryksiä olisi silti muutettava. Vapaakauppaa ei ole olemassa missään, en minäkään saa tilata tuotetta A joka yhdysvalloissa on 300 euroa halvempi vapaasti Suomeen.
Ja voit muuten varmasti kuvitella missä kunnossa Suomen talous rupeaa olemaan siinä vaiheessa, kun todella voit ostaa sen 300 euroa halvemman tuotteen Jenkeistä tullivapaana. Me oltaisiin täällä hetkessä konkurssissa. Silti kotimaamme oikeiston haaveissa välkkyy juuri tällainen vapaakauppa. Tässä sitä lyhytnäköisyyttä josta aiemmin kirjoitin. Tutustumalla EU:n perustuslakiin (jonka pykälät tulevat kyllä voimaan jotain kautta tässä viiden vuoden sisällä) saat kuvan siitä mihin suuntaan täällä ollaan menossa.
Minkälaisia etuja kehitysmaat saavat suhteessa länsimaihin?
Kuten aikaisemmin kirjoitin, niin avustusrahoilla ei saadakaan juuri mitään aikaan. Todellinen ratkaisu on oman, itsenäisen teollisuuden rakentaminen sekä Tobinin veron kaltaiset valuutansiirtoverot. Esimerkiksi Venezuela pystyi parantamaan maansa vähäostaisten hyvinvointia huomattavasti siirtäessään ulkomaisomisteiset tuotantovälineet itselleen. Näin aikasemmin maasta ulos virrannut raha jäi maalle itselleen. Tätä tietysti lähinnä Yhdysvallat ei sulattanut ja vastasi erilaisin taloudellisin kostotoimin, mutta se on jo toinen tarina.Mitä tulee Afrikan avustusrahoihin niin niitä voitaisiin pienentää reilusti, mitä niillä on 10 vuodessa saatu aikaan? Miksi eräiden maiden kannattaa tehdä yhtään mitään kun vastikkeetonta rahaa syydetään ovista ja ikkunoista.
Tobinin verosta tarkemmin -> http://www.kepa.fi/kampanjat/rahoitus/v ... spahn-vero
Öljyvaltiot ovat täysin toisessa asemassa kuin vaikkapa kahvintuottajamaat. Tämän varmasti tiesitkin, mutta halusit vähän saivarrella. Lisäksi öljyvaltioilla Nigeriaa ja nykyistä Irakia lukuunottamatta on omat öljyntuotantovälineet. He myyvät itse omistamansa öljynsä ulkomaille.Nämä mainitsemani raaka-aineentuottajavaltiot, mm. Saudi-Arabia, olkoot vain esimerkkinä, etteivät kaikki (kuten sinä yleistit) ao. maat ole kehitysmaita. Ei suinkaan.
Moniin kehitysmaihin on istutettu ulkopuolelta käsin meidän käsityksemme demokratiasta, joten sosialistisia maita nämä eivät useimmiten ole. Huomattavaa muuten on, että sosialistisilla valtioilla menee usein paremmin kuin naapurissa olevilla WTO:n ja Maailmanpankin muokkaamilla "demokratioilla".Toki ns. kapitalistimaille on syitäkin pitää köyhät maat köyhinä, mutta kirjoitat aivan kuin kaikki köyhät maat olisivat sosialistisia ja jos ovat, niin siinä on yksi syy miksi mikään ei futaa.
Ilmansaasteet ovat jo nyt valtava ongelma. Kukaan on tuskin voinut välttyä kuulemasta pelkokuvia ilmaston lämpenemisestä, ym. Ihminen on jo omilla toimillaan ja kulutusvimmallaan käynnistänyt ilmastonlämpenemisen. Ainoa lääke onkin kulutuksen radikaali vähentäminen. Muuten tästä maapallosta ei jälkipolvillemme jää kuin kiveä ja tuhkaa. On laskettu, että jos kaikki maapallon ihmiset eläisivät kuin me suomalaiset, tarvittaisiin kahdeksan maapalloa tarjoamaan meille raaka-aineet. Kahdeksan! Kulutustahtimme, jota yritykset tarkoin suunnitelluin mainoksin ruokkivat on järjetöntä ja täysin kestämätöntä.Mutta toisaalta, jos kaikilla mailla menisi hyvin, niin kulutus kasvaisi niin järkyttäviin mittoihin, että raaka-aineiden hinnat nousisivat pilviin ja jos koko Afrikka tämän myötä autoistuisi, niin ilmansaasteista tulisi todella merkittävä ongelma.
Kyse onkin siitä, että meidän tulisi rajoittaa kulutustamme ja energian käyttöämme. Ja se tulisi tehdä nopeasti jos vielä halutaan pelastaa tämä pallo.
Öljy on poikkeava raaka-aine siitä mitä olen tarkoittanut puhuessani kehitysmaiden raaka-aineista. Tietääkseni yksikään öljymaa ei ole kehitysmaa. Kehitysmaiden raaka-aineilla olen tarkoittanut lähinnä kahvipapuja, sokeriruokoa, puuvillaa, ynnä muuta hyvin perinteisiä kehitysmaiden raaka-aineita. Pahoittelut jos olen ollut kirjoituksissani epäselvä.Mitä tulee raaka-aineiden hinnanlaskuun, niin siihen en ihan tällä syömisellä usko, mm. öljyn ja malmin hinnat ovat nousseet.
Ruokaa ja juomaa on tälläkin hetkellä yllinkyllin. Valmiiksi tuotettua ruokaa on laskettu olevan maailmassa noin 2 kiloa per naama per päivä. Se vain on jakautunut yhtä epätasaisesti kuin rahavarat.Haluaisin vielä kuitenkin kuulla että miten tästä maailmasta tehtäisiin paikka jossa kaikki tanssisivat kukka kedolla, ruokaa ja juomaa olisi yllin kyllin? Miten tämmöinen olisi taloudellisesti mahdollista?
Muuten totta kai kysymyksesi on lähes mahdoton. Varsinkin ihmiselle, jonka päivästä suurin osa menee aivan muuhun kuin täydellisen yhteiskuntajärjestelmän luomisen suunnitteluun. Mutta yksi ehdoton seikka on luonnollisesti kulutuksen radikaali rajoittaminen. Muita keinoja ovat suunnitelmallinen yksilöiden ja yhteisöjen välisen kilpailun rajoittaminen, päätäntävallan lisääminen itseään koskevissa asioissa, ylipäänsä päätäntävallan tuominen lähemmäksi kansalaisia, pehmeiden arvojen korostaminen ja opettaminen, erilaiset taloutta säätelevät mekanismit, jne.
Ja Doctor Lecter,
Joo, tän illan dokkari on varmasti tsekkaamisen arvoinen. Eiköhän se anna aika hyvän kuvan siitä miten länsimaiset suuryritykset lypsävät köyhien maiden rahat laillistetun riiston avulla.