Ulvilan kyökkipsykologiaketju (ketju 1)

Keskustelua Ulvilan tapauksesta
Susihukka
Harjunpää
Viestit: 293
Liittynyt: Ti Maalis 09, 2010 8:51 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Susihukka »

Stephanie Plum kirjoitti:Vanhin lapsi on ilmeisesti useampaan kertaan toistellut näitä itsetuhoisia ajatuksia ääneen, ei oikein selviä, tietääkö Anneli tästä. Lapsi myöntää puhuneensa itsemurhasta, kun tietää, että se on kuuntelussa tullut esille.
Voi lapsonen pieni. Kunpa hän saisi kaiken mahdollisen avun. Ja tietysti muutkin lapset, poika ressu ja pienet.
Kovista kokemuksista on mahdollista selvitä, mutta kovaa työtä se vaatii. Todella kovaa.
Hyvä, että on huostaanotettu. Lapsilla on todennäköisesti asiat nyt niin hyvin kuin voi olla. Huostaanotto kun ei tarkoita mitään Dickensläistä orpokotia enää tänä päivänä.
Jos minua jokin suututtaa, niin se, että lapsia ei ole huostaanotettu jo aikaisemmin.
Kuva
Florence86
Poliisikoira Rex
Viestit: 258
Liittynyt: Ke Tammi 20, 2010 5:14 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Florence86 »

Stephanie Plum kirjoitti:Vanhin lapsi jutteluissa puhuu tyyliin:

Äiti ei tappanut sitä miestä (se mies = isä, iskä).

Muutenkin tosi ahdistuneen tuntuinen lapsi, painajaisia yms
Toivottavasti saadaan vielä lapsi kuntoon ja ekämäniloiseksi!
Itselleni on myös kuulusteluja lukiessa syntynyt mielikuva todella murheellisesta ja ahdistuneesta lapsesta, mutta iskä on hänelle kyllä pysynyt iskänä alusta loppuun. En ainakaan löytänyt muutosta tuossa! Kohdat joissa lapsi viittaa isäänsä miehenä tulevat ikäänkuin kertojan roolista, kun hän tarkastelee tapahtunutta ulkopuolisena. Esim. näin:

Nii ei kenelkää hyvä mieli siit oo sitä epäilee et se on murhannu sen miehen (viittaa äitiinsä)
Clear water has no fish.
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Ilmeisesti vanhin lapsi on puhunut itsetuhoisia ajatuksia sen jälkeenkin kun hän "on saanut kaikkea mahdollista keskustelu-, tunteista puhumis- ym.apua." Puhumattakaan siitä, mitä nuorempien ajatuksissa liikkuu. En usko näillä ammattikeskustelijoilla saatavan mitään apua lapsille. Ammattiauttajat voivat olla uskomattoman kömpelöitä ja pyrkimyksissään läpinäkyviä. Lapset tietävät, ettei kukaan oikeasti välitä. Tyttöni joutui vasta kriisiapuun, ja sanoi että ilman olisi ollut parempi. Oli kuulemma ollut niin pinnallista ja läpinäkyvää, ammatillista. Ei kokenut siitä saaneensa mitään apua, oli jopa kokenut koko homman loukkaavaksi, että vieras ihminen yrittää falskisti tunkea hänen alueelleen, ja ihan ulkoa opituilla fraaseilla.
Nothing is quite what it seems
Helmi10
Alibin satunnaislukija
Viestit: 53
Liittynyt: Pe Huhti 02, 2010 6:32 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Helmi10 »

Florence86 kirjoitti:mutta iskä on hänelle kyllä pysynyt iskänä alusta loppuun. En ainakaan löytänyt muutosta tuossa! Kohdat joissa lapsi viittaa isäänsä miehenä tulevat ikäänkuin kertojan roolista, kun hän tarkastelee tapahtunutta ulkopuolisena. Esim. näin:

Nii ei kenelkää hyvä mieli siit oo sitä epäilee et se on murhannu sen miehen (viittaa äitiinsä)
Helpottava tieto!
Minusta tuossa viimeksimainitussa "sen miehen" on selvästi puhekielinen versio ilmaisusta "aviomiehensä" eikä ollenkaan tuntemattomaksi etäälle puskettu oma isä.
Nooruska
Michael Knight
Viestit: 4092
Liittynyt: La Maalis 13, 2010 1:57 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Nooruska »

Tuo vanhimman lapsen käytös heijastuu varmasti hyvin vahvasti muihin lapsiin. Kun tyttö on vanhin uskoisin (lapsettomana en nyt kauheasti lapsista mitään tiedä, enkä ole mitään tälläistä opiskellut, joten pahoittelen jos loukkaan jotenkin vääräoppisuudellani), että
nuoremmat tukeutuu häneen, ainakin henkisesti . Varmasti kaikki kärsivät isän menetyksestä ja tuosta koko tilanteesta, mutta jos vanhin on masentunut/allapäin/epävakaa ja päässään synkkiä ajatuksia voi nämä tarttua muihinkin, jopa niihin nuorimpiin vaikka eivät tuosta tapauksesta niinkään mitään muistaisi.
Vähän niinkuin dominoketju, kun yhden tönää kumoon... :( :(
Jumalauta kakarat me ollaan televisiossa!
mysteerin miettijä
Harjunpää
Viestit: 320
Liittynyt: Pe Loka 09, 2009 4:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja mysteerin miettijä »

Nooruska kirjoitti:Tuo vanhimman lapsen käytös heijastuu varmasti hyvin vahvasti muihin lapsiin.
taatusti.
vaikkei lapsilla olisi mitään "tollasta" kokemusta, niin sisarukset on - paitsi pahimmat riitapukarit niin ennen kaikkea - tosi tärkeitä. sisaruksista otetaan mallia. meillä asia on näkynyt esimerkiksi niin, että esikoinen on oppinut tiettyjä asioita vanhempana kuin pikkusisaruksensa. selittynee sillä, että on aivan eri asia jos aikuinen pitää kädestä ja käskee kävellä, kuin jos isoveli tai -sisko tuuppaa nappulan päin taaperokärryä ja pyytää "työnnä mua näissä niin mä leikin sun kanssa".
samaten potalle oppiminen, piirtäminen, käytöstavat, kirjojen selaaminen, eläinten kohtelu... kaikki tollaset, etenkin kotihoidossa olevilla lapsilla, opitaan kaikkein helpoimmin isommilta/isommalta.

jokanen varmaan on kuullut jonkun tilanteen, jossa lapset selittävät lapsille: mistä lapset tulevat? mikä on äidin lempiväri? missä isi on töissä? jne.
erikoisemmissa perheissä erikoisemmat aiheet, kuten: mitä silloin tapahtui kun isi kuoli? millanen isi oli? tappoko äiti isin? mitä meille tapahtuu jos poliisi vie äidin?
Florence86
Poliisikoira Rex
Viestit: 258
Liittynyt: Ke Tammi 20, 2010 5:14 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Florence86 »

Sisarukset useimmiten tukeutuvat toisiinsa, kyllä. Mutta huolta herättää ne tiedonmuruset mitä olen esitutkinnasta lukenut ja osaa on käsitelty julkisuudessakin eli nämä vanhimpaan lapseen kohdistuvat paineet. Lapsi on se avaintodistaja ja vaakakupissa painaa oman äidin tulevaisuus (lapsen omasta näkökulmasta katsottuna). Juuri tuo hätä puskee läpi kuulustelupöytäkirjoistakin. Paineita tuottaa kotikuuntelun perusteella myös pienemmät sisarukset jotka tuntuvat tiedostavan vanhimman sisaren osuuden surmayön tapahtumissa=sen "kaiken mitä ei voi kertoa poliisille". Muuten äiti joutuu vankilaan. Perheen pienimmät ovat vasta tiedostamassa sitä mitä heiltä on jo ehditty riistää ja ollaan juuri riistämässä pois. Tämänkaltaisessa epävakaassa tilanteessa sisarusten välillä saattaa roihahtaa vihaakin, mutta toivottavasti he ovat nyt turvallisessa paikassa jossa keskeytetty terapia saa jatkua ja he pystyisivät tukeutumaan juurikin toisiinsa.

Jos Anneli tuomitaan niin kuinka todennäköistä on, että vanhemmuus=tapaamisoikeus voidaan kieltää kokonaan? Onko tämänkaltaista rajoitusta edes olemassa ja onko se lasten kehitystä ajatellen edes kannattavaa? Mitä olette mieltä?
Clear water has no fish.
Maybrick
Perry Mason
Viestit: 3828
Liittynyt: Ti Loka 23, 2007 4:44 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Maybrick »

Lainaus perhekerhosta Otsikosta "Miten äitiys muuttuu useamman lapsen jälkeen" tai sinne päin
Vauvan liikunta:
1. lapsi: Otat vauvan mukaan vauvauintiin, vauvajumppaan ja vauvakerhoon.
2. lapsi: Otat vauvan mukaan vauvauintiin.
3. lapsi: Otat vauvan mukaan ruokakauppaan.
4. lapsi: Joku iltapäiväkerho sitten kouluiässä, kun pystyy kulkemaan yksin. Mielellään maksuton.
:evil:
Nothing is quite what it seems
Kyllikki S
Adrian Monk
Viestit: 2650
Liittynyt: Pe Heinä 13, 2007 1:30 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Kyllikki S »

Maybrick kirjoitti:En usko näillä ammattikeskustelijoilla saatavan mitään apua lapsille. Ammattiauttajat voivat olla uskomattoman kömpelöitä ja pyrkimyksissään läpinäkyviä. Lapset tietävät, ettei kukaan oikeasti välitä. Tyttöni joutui vasta kriisiapuun, ja sanoi että ilman olisi ollut parempi. Oli kuulemma ollut niin pinnallista ja läpinäkyvää, ammatillista. Ei kokenut siitä saaneensa mitään apua, oli jopa kokenut koko homman loukkaavaksi, että vieras ihminen yrittää falskisti tunkea hänen alueelleen, ja ihan ulkoa opituilla fraaseilla.
Kriisiavun antamisestahan oli taannoin jokin tutkimuskin missä todettiin, että monille siitä on enemmän haittaa kuin hyötyä.
Tästä keskustelua enemmän täällä:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=10&t=2091

Toivoa sopii, että lapsille on tarjolla lämpimiä sylejä omien sukulaisten puolesta. Että sieltä löytyy aitoa välittämistä ja jaksamista vuosiksi eteenpäin.
Totuus
Avatar
maija turjukka
Ainesta Watsoniksi
Viestit: 4939
Liittynyt: Ke Heinä 25, 2007 8:58 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja maija turjukka »

Florence86 kirjoitti: Jos Anneli tuomitaan niin kuinka todennäköistä on, että vanhemmuus=tapaamisoikeus voidaan kieltää kokonaan? Onko tämänkaltaista rajoitusta edes olemassa ja onko se lasten kehitystä ajatellen edes kannattavaa? Mitä olette mieltä?
Mä luulen, että vanhemman tapaamisoikeutta on aika mahdotonta kokonaan poistaa, ainakin jos vanhempi itse haluaa tavata lastaan. Toki tapaamiset järjestetään valvotusti, mikäli vanhemman katsotaan olevan haitaksi lapselleen.

Tässäkin varmaan katsotaan pitkälle lapsen ikää. Siis niin, että nuoremman lapsen on jopa pakko mennä (siihen valvottuunkin) tapaamiseen ja vanhemmalta lapselta voidaan jo kysyä omaakin mielipidettä asiassa. (samoin kuin yli 12-vuotiaalta kysytään erotilanteessa, kumman vanhemman luona hän itse haluaa asua)
-Suru on hinta, jonka maksamme rakkaudesta.-
v-a-45
Javier Pena
Viestit: 1873
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 11:40 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja v-a-45 »

Lapsi ihmettelee miksi äiti ei sitten ota sitä lakiapua (asianajajaa), kun puhutaan tuossa lapsen kuulemisessa siitä, mikä auttaisi äitiä ja voisi päästä ehkä myös vapaaksi. Niin itsellekkin heräsi kysymys, miksi Anneli ei halua asianajajaa vaan martyyrimaisesti siitä kieltäytyy?
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme
mysteerin miettijä
Harjunpää
Viestit: 320
Liittynyt: Pe Loka 09, 2009 4:59 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja mysteerin miettijä »

v-a-45 kirjoitti:Lapsi ihmettelee miksi äiti ei sitten ota sitä lakiapua (asianajajaa), kun puhutaan tuossa lapsen kuulemisessa siitä, mikä auttaisi äitiä ja voisi päästä ehkä myös vapaaksi. Niin itsellekkin heräsi kysymys, miksi Anneli ei halua asianajajaa vaan martyyrimaisesti siitä kieltäytyy?
Siis miten ei halua? Ai sillon kun ensin kuulusteluissa ilman asianajajaa?

Oliko muuten tää puolustajansa hälle ennestään tuttu, vai nappasiko keltasilta sivuilta?
Susihukka
Harjunpää
Viestit: 293
Liittynyt: Ti Maalis 09, 2010 8:51 pm

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Susihukka »

Florence86 kirjoitti: Jos Anneli tuomitaan niin kuinka todennäköistä on, että vanhemmuus=tapaamisoikeus voidaan kieltää kokonaan? Onko tämänkaltaista rajoitusta edes olemassa ja onko se lasten kehitystä ajatellen edes kannattavaa? Mitä olette mieltä?
Vanhemmuutta ei hevin voida kieltää. Björqvistin tapauksessa niin tehtiin, sillä ilmeisesti katsottiin, että on parivuotiaalle liian traumaattista tavata isää, jonka on nähnyt tekevän abduktiota lapsen äidille. Jarmohan vaati valvottuja tapaamisia ja jopa huoltajuutta. Vaatimukseen ei suostuttu, vaan huoltajuus myönnettiin lapselle ennestään läheiselle tädille. Olen ymmärtänyt, että täti on saanut adoptoida lapsen, jolloin lapsi on myös juridisesti hänen ja jolloin huoltajuus on yksin hänellä.

Näissä ei ole yhtä oikeaa vastausta tai kaavaa. Täysin tilannekohtaisesti siis mennään. Vanhemmuus voi säilyä, vaikka huoltajuus siirtyisi sosiaaliviranomaisille. Sijoituksia on monentyyppisiä. Nyt lapset lienevät sijoitettuna, mutta jos Anneli todetaan syylliseksi, on heidät viimeistään otettava huostaan. Sukulaiset eivät välttämättä ole näiden lasten tilanteessa lainkaan paras vaihtoehto sijoituspaikaksi. Tilanne on niin latautunut ja ristiriitainen, ettei lasten paras välttämättä toteutuisi sukulaispiirissä. Ammatillinen perhekoti, jossa mahdollisuus intensiiviseen hoitoon, voisi ainakin kahdelle vanhimmalle olla ainoa järkevä ratkaisu. Se taas ei tietenkään estä yhteyksiä sukulaisten ja lasten välillä, jos näin hyväksi nähdään.

Vankilatuomio siis ei automaattisesti tarkoita huoltajuuden, saati vanhemmuuden menetystä. Nämä kaksi ovat eri asioita. Huoltajuuden menetys ei myöskään tarkoita vanhemmuuden menetystä. Vaikka lapset huostaanotettaisiin, voidaan esimerkiksi edelleen kysyä vanhempien toiveita vaikkapa uskonnollisesta kasvatuksesta koulussa. Vanhempi voi olla lapsen elämässä mukana valvotusti, vaikka lapset olisivat huostassa.

On tilanteita, joissa vanhempi on esimerkiksi vaikean mielenterveysongelman vuoksi väliaikaisesti kyvytön huolehtimaan lapsistaan eikä lähipiirin ole mahdollista järjestää tukea. Tällöin lapset voidaan ottaa väliaikaisesti huostaan ja sijoittaa perheeseen, perhekotiin tai laitokseen. Mikäli vanhemman tilanne paranee ja katsotaan, että hän on kykenevä esimerkiksi tuettuna huolehtimaan lapsistaan, voidaan sijoitus pikku hiljaa purkaa ja huoltajuusvastuu palauttaa. Sijoitus ei aina kuitenkaan edellytä huostaanottoa: vanhempi voi myös toivoa lapsen sijoitusta tilanteessa, jossa on itse avun tarpeessa. Tällainen yhteistyö perheiden ja lastensuojelun välillä on yhä yleisempää.

Jos Anneli todettaisiin syyttömäksi, on erittäin todennäköistä, että sijoitusta nykyisessä paikassa jatkettaisiin silti jonkin aikaa ja tilannetta seurattaisiin. Lastensuojelu on nyt joka tapauksessa ollut muodossa tai toisessa mukana lasten ja perheen arjessa jo vuosia, katkettuaan välillä ilmeisesti joksikin aikaa (Anneli myös eristänyt lapset terapian piiristä). Poliisin aktivoiduttua, on lastensuojelu ollut vääjäämättä taas mukana ainakin siten, että poliisi on seurannut tilannetta myös lastensuojelun näkökulmasta.
Kuva
v-a-45
Javier Pena
Viestit: 1873
Liittynyt: Su Helmi 08, 2009 11:40 am

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja v-a-45 »

mysteerin miettijä kirjoitti:
v-a-45 kirjoitti:Lapsi ihmettelee miksi äiti ei sitten ota sitä lakiapua (asianajajaa), kun puhutaan tuossa lapsen kuulemisessa siitä, mikä auttaisi äitiä ja voisi päästä ehkä myös vapaaksi. Niin itsellekkin heräsi kysymys, miksi Anneli ei halua asianajajaa vaan martyyrimaisesti siitä kieltäytyy?
Siis miten ei halua? Ai sillon kun ensin kuulusteluissa ilman asianajajaa?

Oliko muuten tää puolustajansa hälle ennestään tuttu, vai nappasiko keltasilta sivuilta?
Annelille (kun otettiin kiinni) ehdotettiin monesti asianajajaa, mutta jostain syystä hän kieltäytyi ja silloin kun A oli kiinni, lasta kuultiin, asioita käytiin läpi ja kerrottiin mitä edessä on odottettavissa. Esim. missä lapset voisivat asua ym. ja siinä puhutaan myös- jos A nyt ottaisi apua vastaan niin hänenkin tilanne olisi parempi. (Laitan vielä myöhemmin sen sanatarkasti kunhan löydän)Tyttö siinä sitten kyselee miksi äiti ei sitten halua apua? Tänä aikanahan Anneli myös "tunnusti". Sitä en tiedä oliko Manner esim. oikeuden määrämä vai halusiko Anneli hänet itse. Mutta ei siis halunnut avustajaa, vaikka sitä hänelle suositeltiin.
Eli sivu 612 alhaalla.
M. No sit hän varmasti no tänään myöskin pitää ilmoittaa sinne p.....vastaaottokotiin et täst jatkosta se sanotaan mahdollisesti jatkosta....mut jos äiti nyt suostuisi ottamaan vastaan avustajan. Tiedäksää mitä avustaja tarkoittaa?
L:Joo tiä toi lakimies tai
M: Joo lakimes elikkä hän hän sit niiku auttais äitiä siinä ja hän vois sitten äitin pyynnöstä ottaa teihin yhteyttä, ei kannata sitten säikähtää jos niin hän on semmonen...täytyy kattoo nyt miten tää
L: Miksei äiti haluu?
M: Mä en tiedä hän ei vaan haluu...
L=lapsi
M= poliisi
kohtalo sekoittaa kortit ja me vain pelaamme
Zukuluku
Frank Drebin
Viestit: 391
Liittynyt: Su Loka 26, 2008 11:21 pm
Paikkakunta: Helsinki

Re: Ulvilan kyökkipsykologiaketju

Viesti Kirjoittaja Zukuluku »

Tilakuuntelussahan kävi myös ilmi, että Auer oli "vitsaillut" lapsilleen, että perhe tekisi itsemurhan, jos poliisit pääsevät hänen jäljilleen. Vähän pahalta kuulosti, vaikka lapsi kovasti vakuuttikin että se oli vain huulenheittoa. (JPEG658.jpg)
Vastaa Viestiin