Kun nyt tässä ketjussa on tullut taas esiin, niin kirjoittelen tähän tuosta uhrin "virkoamisesta". Muistaakseni me ollaan tämä jo joskus setvitty

. En muista kuka tätä selvitteli, ottakoon kunnian asiasta.
Aina uudelleen putkahtaa esiin "fakta" uhri pyörtymisestä, tajuttomaksi vaipumisesta tai miksi kukakin hänen tilaansa nimittää. Tälle "faktalle" on tarvetta, siksi se pysyy mielestäni elossa. Sitä ei kyseenalaisteta. Moni ei varmaan edes halua ajatella hetken vertaa koko asiaa. Kun mietitään AA avunpyyntösoittoa hätäkeskukseen (joka uhrinasemassa olevalle olisi mitä loogisin ja "suositelluin" toimintatapa, mutta sadistiselle, pimeän hetken yllättämälle tappajavaimolle melko käsittämätön valinta) niin ainoa järkevältä tuntuva selitys puhelun ottamiselle on, että AA on luullut aviomiehensä kuolleen.
(tiedän, et joku postaa "kun se laps just tuli siihen", mikä saa aikaan valtavan hämmästelyn et kuinka voi äiti tolla tavoin, ja on mullakin lapsia jne.)
Puhelussa ei vain yksinkertaisesti kerro miehensä kuolleen hullun sisääntunkeutuneen puukottajan toimesta (sillä kaikki "lavastushan" olisi jo valmiina, homma olisi helpottunut lapsenkin suhteen; "huppuhemmo meni jo", odotellaan me poliiseita ja ambulanssia), vaan ilmoittaa kotonaan olevan tappajan parhaillaan puukottelemassa (kuolleeksi luulemaansa) miestään.
Mikä tietty periaatteessa oli hyvä tulevaa älämölöä silmällä pitäen, olisi häkeltä menneet jauhot suuhun "eks sä sanonut et sun mies on kuollut?"
Faktan eli tuon jostakin syystä johonkin tajunnanmenetyksen tilaan joutumisesta ei ole muuta "todistetta" kuin tuo häkepuhelun ensimmäiset 23 sekuntia. Niillä tuota "faktaa" perustellaan, enkä minä ainakaan mitään muuta perustetta keksi, millä tuota faktaa voi ylläpitää. Häkelitterointia edestakaisin veivaamalla kyllä huomaa, että tuo alkuosa on tiivistä keskustelua, ja jos jaksaa niin edestatakaisin veivaamalla voi muodostaa mielipiteensä miten puhelimeenpuhutut äänet toimivat suhteessa taustan äänimaailmaan.
Mutta tämä minun häkeen "vetominen" tai siihen keskittyminen ei ole olleenkaan tarpeen tai oleellista, sillä 23 sekuntia kestää about 23 sekuntia ja sen aikaa uhrin ääntely on voinut olla hiljaista tai sitä ei ole ollut. MUTTA EI SE HETKI TODISTA SINÄLLÄÄN MISTÄÄN VIRKOAMISESTA.
Ja ne ensimmäiset repliikit joita uhri sitten päästää ovat tähän asti olleet "Auuu", "Annuu" ja "Auu". Hovioikeudenkäsittelyssä (näin röyhkeitä johtopäätelmiä uskallan tehdä täällä referoidusta, Alibissa julkaistusta, AA:n haastattelussaan esittämästä uudesta häkenauhan tutkimisesta) nuo kolmen-neljän sekunnin aikana lausutut repliikit taitavat päätyä muotoon "Annuu", "Annuu" ja "Annuu". Eli tosiaankin, ensimmäinen uhrin replikointi on vaimon kutsuminen, vaimo on kuulusteluissa kertonutkin miehensä häntä kutsuneen. Todistaako tuo virkoamisesta, todistaako vaimon tiukka asialinjalla häkepäivystäjän kanssa pysyminen syyllisyydestä.
Pikkuruinen pätkä:
0:19 Epäilty: Joku tuli ikkunast sisää ja hakkaa puukol mun miestäni. Muaki on hakattu.
0:23 Häke: Joku hakkaa puukolla.
Uhri:
Auuu.
0:24 Epäilty: Kyllä.Heti.
Uhri:
Auuu. (ETP-papereissa tässä lukee Annuu)
0:26 Häke: Kuka siel hakkaa puukolla, tunneksä sitä?
Uhri:
Auu.
0:30 Epäilty: Ei se o pimeetä. Mä juoksi puhelimee ku mä pääsin. Löi muaki, tulee näköjää verta.
0:35 Häke: Joo.
Epäilty: Hei nopeesti.
Niin. Tiiviistä häkekeskustelua 23 sekuntia ennen uhrin selkeästi järjellistä replikointia eli vaimonsa kutsumista = ja näin virkoaminen syvästä tajuttomuudesta/kevyestä pökräämisestä/whatever tulee todistetuksi.
Jos ei tule todistetuksi, niin on ollut tajuissaan, eikä vaimo ole voinut kuolleeksi kuvitella = ajatelkoon jokainen tykönään mitä mielii, muttei virkoamisesta vakuuttuneena.