Kuulustelut ja Annelin 'tunnustus'

[Valhalla]

ei taida noita "huppumiehiä" löytyä juuri muualta kuin mielikuvituksesta

http://www.mtv3.fi/uutiset/rikos.shtml/ ... i-mummonsa

tuonkin keissin olisi joku huumepoliisi voinut sössiä

Joo, jos olisi rikospaikka jäänyt tutkimatta ja ulkopuolista metsästetty vuosikaupalla - niin paha olisi 13-vuotiasta tuosta enää syyttää. Vaikka jopa jos tunnustaisi.

[turumurre]

Allaoleva kuuluunee oikeastaan tänne kuuluusteluin. Etp-kuulusteluista selviää että tällä ystävän sanomisella pyrittiin osoittamaan, että pariskunta on eroamassa.
Tällä oli myös oma merkityksensä siihen, että oikeus katsoi todistajien lausuntoihin viitaten, että pariskunnalla on ollut 'pikän ajan kuluessa syntyneitä selvittämättömiä ja patoutuneita ristiriitoja'.

Tämän sähköpostin puolustus esittää hoville

Yksi uusista todisteista on valitukseen on liitetty sähköposti, joka puolustuksen mukaan osoittaa, ettei Auerilla ollut motiivia miehensä surmaan ja että esitutkinta oli sekä puutteellista että epäluotettavaa.

Iltalehti julkaisee sähköpostin ilman siinä mainittuja sivullisten henkilöiden nimiä sanasta sanaan. Lähettäjä on Auerin tyttären ystävän äiti.

Hei,

Olen [kirjoittajan nimi] [osoite]. Annelin ja minun tyttäreni [Auerin tytär] ja [Kirjoittajan tytär] olivat läheisiä ystäviä, ja viettivät paljon aikaa keskenään. Jukan pois menon jälkeen myös minua kuultiin. Kysyttiin mm. perhesuhteista. Kerroin, että olin kuullut että Anneli ja Jukka eroavat, olimme silloin ihmeissämme. Tyttäremme *** korjasi kuitenkin HETI SAMALLA HETKELLÄ, että kyse ei ole mistään tällaisetsta. Aikaa vaan oli kulunut liian paljon ja en muista mistä oli kyse mutta ei ainaskaan erosta! Tämän sanoin kuuilusteltavalle poliisillekin joka tokaisi

että lapset suojelevat vanhempiaan. Totuus on että emme ole ikinä kuulleet että Anneli ja Jukka olisivat olleet eroamassa. Tätä ei poliisi luultavasti kirjoittanut ylös? [Auerin tytär] on ollut koko ajan oikeassa tässä että isä ja äiti ei ollut eroamassa. Itse otin yhteyttä vasta nyt koska uskoin Annelin syyttömyyteen ja vapautukseen.

Viesti on lähetetty marraskuun 12. päivä, samana päivänä kun Auer todettiin syylliseksi, kello 20.52.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010121 ... 5_uu.shtml

[MissHolmes]

Ero, lähteminen, ei ole kotoisin vain naapurilta.
Siitä on kertonut Anneli itse.
Miksi Anneli valehteli, jos ei ollut ollut lähdössä?
Miksi Anneli pakkasi laukkuja?

[örkki]

Eihän ne naapurit voi tietää, onko toinen naapuri eroamassa. Eiks tämä Auer Lahti elänyt sellaista elämää, että ei juuri naapurin kanssa kommunikoitu. Eikä Auerkaan olisi välttämättä lastensa kuullen puhunut erosta. Harvoinpa naapurikaan tietää, mitä naapurissa tapahtuu.

[awa]

Täytyy sanoa, että tuollaisen sähköpostin esiin tuominen oikeuteen todisteena, on jo naurettavan ja säälittävän rajamailla. Puolustusasianajalla taitaa olla konseptit hukassa pahemman kerran.

[Hovimestari]

Täytyy sanoa, että tuollaisen sähköpostin esiin tuominen oikeuteen todisteena, on jo naurettavan ja säälittävän rajamailla. Puolustusasianajalla taitaa olla konseptit hukassa pahemman kerran.

Joo, kyllä tuota lukiessa alkaa melkein kaipailla Marsalkkaa kuvineen Star Trek-hahmoista, joilla on käsi otsalla

[turumurre]

Sitten toinen "todiste" Annelin syyllisyydestä. Eli tunnustuksena tunnetut puheet vangitsemisen alussa. Ollakseen uskottava, tunnustuksen pitää sisältää asioita, jotka selittävät tapahtumat uskottavasti. Anneli on ilmiselvästi yrittänyt parhaansa mukaan kehittää uskottavan selityksen. Kuinka hyvin hän on mielestänne onnistunut asiassa? Mitä lisätietoa, joka sopii todisteisiin nämä tunnustuspuheet itse asiassa ovat tuoneet? Onko hän kertonut, mitään, mikä selittäisi kuinka murha tapahtui ja mitä tapahtui murhan jälkeen? Onko hänellä ollut tietoa, joka vain murhaajalla oli: mikä oli murha-ase, mihin se on piilotettu, miten lyönnit tapahtuivat, kuinka monta iskua annettiin milläkin välineellä, miten takkapuita käytettiin, kuinka uhri puolustautui, miten ikkuna rikottiin, miten ikkunasta kuljettiin jne. Mitä Anneli siis on loppujen lopuksi tunnustanut? Ei mitään, mikä vastaisi mihinkään sellaiseen, jonka vain murhaaja tietää. Sen sijaan Anneli on kehitellyt omassa päässään tapahtumia, jotka olisivat voineet edeltään tekoa, jota hän ei muista tehneensä. Hän on alkanut myös uskomaan olevansa murhaaja. Siinä on pähkinänkuoressa se tunnustus, jolle eräät panevat niin paljon painoa, että ovat valmiit tuomitsemaan murhaajaksi ihmisen, jolle poliisi valehteli niin kauan, että tämä ihminen alkoi itsekin uskoa poliisin valheisiin.

Tämäpä oli hyvä kirjoitus ’tunnustuksesta’, siksi siirsin tämän myös tänne ketjuun.
Tuo kuulustelijoiden valehteleminen on täyttä totta, lasta käytettiin kuulusteluissa painostuskeinona.
Niin lukemattomia olivat kuulustelijoiden väitteet kuulusteltavalle siitä, että hänen lapsensa olisi omissa kuulusteluissaan kertonut jotain vanhempiensa riidasta ja muuta syyllisyyttä tukevaa. Mutta näinhän ei ollut, kuulustelijoiden esittämät asiat lasten kertomuksista eivät pitäneet paikkaansa.
Ja näihin valheisiin perustui myös järjestetty tapaaminen, tässä tapaamisessa AA:lle annettiin mahdollisuus ’vapauttaa’ lapsi väitetyistä kertomisista. Litteroinnista selviää että tämä ’vapauttaminen’ oli päällimäisenä aiheena.

Muuten tapaamisen kerronta näyttää noudattavan samaa linjaa kuin varsinainen’tunnustuskin’;
Ei muista ja että poliisit on kertoneet:

… tääl on nyt poliisit kertonu mulle sellaisia asioita …
… mää oon tääl semmosia juttuja kuullu …
… mitä mää tääl nyt oon jutellu …
… mää oon tääl semmosii papereita, semmosii juttui kuullu …, et mää itte uskon, ettei siel oo voinu olla ketään muuta, ku minä ja isi ... ja se...

…ja se…? Mikä se? Meinasikohan AA :lta tulla todellinenkin totuus; .. se vieras surmaaja.
Niin tai näin, mutta jos mielen sopukoissa on vieraan surmaajan vierailu ja sitten toisaalta juuri manipuloitu toisenlainen totuus, niin sekavassa mielentilassa tämäkin on mahdollista.

Ja sitten muutama kommentti tuolla toisaalla:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 00#p364900

[taavetti]

Terve, Turre. Pohdiskelemasi se-sanaan: Jossei niitä lauseita pätki mielivaltaisesti tai tarkoitushakuisesti mistä haluaa, voi se-sanan merkityskin tulla vähän selvemmäksi.

Taran postauksesta joulukuulta:
6.10.2009 Anneli: Me saadaan nyt viel täs...täs...voinks mä alottaa jo? joo... me saadaan nyt hetki viel täs jutella, niin...koska, Axxxx mä nään susta, et sun on...sää kärsit..hmmh...ja sit...mä haluan nyt puhua asiat selviks, et...mikä tää tilanne on nyt poliisit kertonu mulle sellaisia asioita, et kyl mä nyt itte, itte uskon sen, et ei siel talos ollu ketään muuta...siel oli vaan minä ja isi...eli...se joka satutti mua, oli isi...ja...se joka teki sen isille, ni se se olin minä sit, Axxxx.

Uskon, ettei se varmaan helppoa ole ollut lapselle tunnustaa, että on tullut muutama vuosi laskettua luikuria isän kuolemasta ja tappajasta. Tässä nyt liikaa itseä kuitenkaan syyllistämättä, teon raakuuteen palaamatta ja pikkasen "ensimmäisenä satuttaneen" Lahdenkin kontolle lankeavaa syyllisyyttä selitetään epämääräisesti lapselle tarkoituksena (toivottavasti) helpottaa lapsen tilannetta.

[Valhalla]

Taavetilta hyvin sanottu ja perusteltu. Ja muistutettakoon vielä, että ei poliisin täydy pysyä totuudessa tai paljastaa kuulusteltavalle tietojaan. Kuulusteltavan oletetaan silti pysyvän totuudessa tai sitten hänen osoitetaan valehtelevan. En koskaan voisi kuvitella, että Anneli monen yön nukuttuaankin jatkaisi tunnustustaan lapsille vain siksi, että poliisi oli sekoittanut hänen ajatuksensa.

"Hei musta tuntuu, että tapoin teidän isän. Oiskohan se mahdollista rakkaat lapseni." Ei koskaan. Vaan päin vastoin Anneli keräsi voimia ja yritti kohdata totuuden lastensa edessä heitä auttaakseen mutta aivan helppoa se ei ollut. Vaihtoehtoinen totuus huppumiehestä jota olikin jo muutama vuosi todisteltu, oli niin paljon lempeämpi totuus. Se olisi mahdollistanut kaiken kun taas tämä totuus ei jätä mitään jäljelle. Silti tätä jälkimmäistä hän yritti esiin tuoda ja ainoa motiivi sille oli, että se totuus oli olemassa.

[Pardon]

Mä en myöskään tajua, että miksei toi olis ihan aito tunnustus. AA ei niissä muissakaan tunnustuksissa päässyt pidemmälle. Oli aika yleisellä tasolla, tuli joka kerta vähän yksityiskohtaisemmaksi ja alkoi sitten taas etääntyä kertomastaan.

Tuo tunnustus on mun mielestä jopa lasta suojeleva. Jos lapsella olisi pää pikkaisen sekaisin siitä, mitä on äidiltä vuosien mittaan kuullut, niin tässä asia käännetään niin, että äiti alkaa nyt uskoa ettei siellä muita ole ollut.

Jos ajattelee tämän seurausta (tunnustuksena), niin se antaa lapsen ymmärtää, että äidin pää tässä on ollut vähän sekaisin. Että lasta ei esim. syytetä siitä, että tämä on nähnyt huppumiehen tai puhunut sellaisesta. Oli äidin pää sekaisin tai ei, niin minusta se on aika armelias selitys lapselle. Musta tämä on kaikista rehellisin kohta.

Minusta AA ei ole valmis tunnustamaan loppuun saakka. Lapselle sen ei tarvitsisi tämän suorempaan tapahtuakaan, mutta poliisille toki voisi kertoa vähän tarkemmin. AA ei kuitenkaan pääse siihen. Ei kai ole valmis kohtaamaan tekonsa syytä. Joku tilapäinen mielenhäiriö vielä menisi, mutta minusta AA:lla on pelko pahemmasta.

Miten jotkut kuvittelevat poliisin aivopesevän?

[reorreva]

Miten jotkut kuvittelevat poliisin aivopesevän?

Minä kuvittelen sen tapahtuvan samaan tapaan kuin tässä tositapahtumiin perustuvassa kirjassa, josta olen laittanut viestiä aiemmin tässä ketjussa. Tässä uusintana viesti, jos olet ihan oikeasti kiinnostunut aiheesta ja haluat sitä paitsi lukea hyvän kirjan:

Kuinka saada syytön tunnustamaan murha kahdeksassa tunnissa ja tuomituksi ilman todellista näyttöä? Tai siis itse asiassa tapauksen tunnustuksessa esiin tulleet yksityiskohdat olivat tosielämässä mahdottomia, mutta tällaisen pikkuseikan ei annettu häiritä, kun poliisit olivat varmoja, että heillä on hallussaan syylliset. Lue miten homma hoidettiin rapakon takana. Yhtymäkohtia Ulvilaan löytyy tästä tositapahtumien kuvauksesta runsain mitoin. Tämä kirja valaisee oivasti myös tunnustus- ja kuulustelumekanismeja ja vastaa myös siihen, miksi joku syytön tunnustaisi jotain, mihin ei ole syyllistynyt.

Kirjailija John Grisham, kirjan nimi: Syytön
http://www.savonsanomat.fi/viihde/kirja ... %B6n/57946

[Pardon]

Kiitos kirjavinkistä. Ehkä jollain on kirja myös siitä, miten syyllinen onnistuu aivopesemään poliisin.

[reorreva]

Kiitos kirjavinkistä. Ehkä jollain on kirja myös siitä, miten syyllinen onnistuu aivopesemään poliisin.

Olen pettynyt kommenttiisi. Pettymys johtuu siitä, että ajattelin sinun ihan oikeasti olevan kiinnostunut näistä väärien tunnustusten mekanismeista, mutta kommenttisi perusteella näin ei sitten ilmeisesti ollutkaan ja näin turhaan kirjoittamisen vaivan.

[Pardon]

Sori. Kyllä mua toi oikeasti kiinnostaa. Tuli vaan samalla kuitattua. Mutta on mulla tähän asti ollut voimakkaampana ajatuksena, että miten tyttö on tullut äitinsä linjoille. Se on tuntunut hyvinkin uskottavalta ja ei tarvita kuin vaikka avioeroperhe-esimerkki, jossa lapsi on voinut uskoa ties mitä tarinaa koko lapsuutensa ja aikuisikään asti. Ja sitten lopulta myöhmmin itsekin muistaa, että eihän se niin ollut mutta kun äiti/isä/joku muu sanoi. Minusta on hyvin helppoa uskoa, että laps on niin pihalla kuin on. Ei se tunnustukseenkaan paljon sano tai sitä ei ole meille kerrottu.

Mutta kirjasuosituksesta kiitokset.

[ulkosuomalainen]

Williamson, Grishamin kirjan paahenkilo, oli alkoholisti, huumeiden kayttaja ja karsi mielenterveysongelmista. Mikaan naista ei kasittaakseni pida paikkaansa Annelin suhteen.

Annelia ei kasittaakseni myoskaan pahoinpidelty eika kidutettu --molemmat vanhoja koettuja tapoja saada tunnustuksia viattomilta.

Vastapuolta -- tunnustettua ja peruttua -- loytyy vaikka Perussa ja Aruballa murhasta syytetyn Joeran van der Slootin tarinoista.

http://www.aolnews.com/2010/06/08/what- ... confession

For his part, Dietz says he would not be surprised if van der Sloot eventually retracts his alleged confession and offers up another story about what happened that night.

"A strategy that he apparently has learned ... is that if you mistakenly tell the truth, you might be able to diminish the consequences by radically changing your story and claiming you were lying before," Dietz says. "You can then do it again and again.

"And if you tell enough different versions, no one will know what is true and they won't be able to rely on any confession you've made."