Valhalla kirjoitti:Kuten sanottu - löytämättä jääneen jäljen todistusarvo on vähäinen. Aina voi jossitella jopa koiran nuhalla. Saattoihan JJ:lläkin olla flunssa. Sanon silti, että osaavan koiran kanssa veriset jalanjäljet olisi ilmanmuuta löytynyt. Uskon oikeudenkin tekevän tuon päätelmään.
Paikalta löytyi jälki, jota koira ei osannut seurata asfaltilla. Jos koira olisi osannut seurata jälkeä talolle asti, olisi jäljellä ollut jonkinlainen todistusarvo. Nyt ei ole kummoinenkaan.
Koira ei voinut löytää jälkeä Auer/Lahden pihalta siitä yksinkertaisesta syystä, että koiraa ei koskaan viety pihalle. Näin on kertonut koiran ohjaaja todistuksessaan. Syyksi siihen, että koiraa ei viety pihalle selitti ohjaaja, että jäljet olivat ehtineet sekoittua, koska pihalla oli käynyt muita ihmisiä. Se, että mm. käräjäoikeuden eräiden tuomareiden mielestä koiran olisi pitänyt löytää pihalta jälki, on erikoinen tulkinta, joka osoittaa, että tuomarit eivät ole tajunneet kuulemaansa: koiraa ei ole viety pihalle!
Väitän, että jälkeä ruohikolla seuraava koira hukkaa jäljen asfaltille / soratielle tullessaan on todennäköisempää, kuin se, että se pystyisi jälkeä seuraamaan kovalla pinnalla. Oli sitten toisessa kengässä alunperin ollut verta tai ei. Valhalla väittää päinvastaista. Tämän hukkaamisilmiön todennäköisyyden tietää jokainen jälkikoiraa kouluttanut ja jokainen ajokoirankin omistaja: jänikset eksyttävät koiria jäljiltään juoksemalla tietä pitkin, verijälkeä ajavat koirat hukkaavat jäljen kallioisessa maastossa, useimpia harrastelijapalveluskoiria ei edes yritetä saada jäljestämään asfaltilla, koska se on niin vaikeaa. Ulvilan koira ei ollut huippujäljestäjä. Väitän, että noissa olosuhteissa ( tiellä oli ollut liikennettä, ilma oli kohtalaisen kylmä, kengässä oli ollut alunperin verta, aikaa oli kulunut 1-2 tuntia ) tavallinen poliisikoira todennäköisemmin hukkaa jäljen tielle tullessaan kuin pystyy sitä jatkamaan. Väitän siis, että jos kymmenen tavallista poliisikoiraa laitetaan noissa olosuhteissa tuollaiselle jäljelle, niin yli puolet koirista ei kykene seuraamaan jälkeä asfaltilla. Väitteeni perustan kokemuksiini jälkikoirien kouluttamisesta ja haastattelemiini poliisikoiranohjaajien lausumiin.