Teleksi kirjoitti:No tiedä sitten onko tuo nk. pukkitappelua. Itse näen ainakin kaksi perustetta, eikun kolme, tutkinnalle.
1. Kuvittelisin, että ilmaisukiellon taustalla on halu suojella lapsia. Ilmaisukiellon jälkeen asianajaja tuli puheillaan ja kirjeen kautta vahvistaneeksi sen, että uhreiksi oletetaan Auerin lapsia. Taksikuski myös sekoitti omat lapsensa kuvioon kirjeensä muodossa. Hän julisti koko kansalle, että hänen lapsensa ovat pettureita ja isä itse on heidän juonitteluiden uhri. HIENOA!!! Mikä loukkaa aika tavalla kyseisten ihmisten oikeusturvaa. Varsinkaan kun näillä ei ole vastaavaa mahdollisuutta puolustautua. Joten kyllä minusta tässä on kyseessä ilmaisukiellon hyvinkin vakava rikkominen, enkä ymmärrä miksi siihen ei puututtaisi ilman sarvia ja hampaitakin.
2. Jos asiaan ei puututa mitenkään nyt, niin taksikuski tai Auer voivat edelleen toimittaa "kirjeitä" lehdistölle. Ja voivat sitten sanoa, että he kuvittelivat että näin voi tehdä, kun siitä ei edelliselläkään kerralla tullut mitään sanomista. Eli kun kerran sallitaan moinen, niin se jättää portin auki muulle toiminnalle.
3. Julkisuutensa takia tässä tapauksessa on varmaan tiettyä ennakkopäätöksen luonnetta.Jos asiaan ei puututa tässä kohtaa, niin sitten joku toinen seksuaalirikollinen (tms.) voi vastaavassa tilanteessa myös lähettää kirjeitä lehdistölle ja heittää näennäisen harmittomia paljastuksia julkisuuteen. Ja sitten voi todeta, että kun taksikuskiksi sai tehdä näin, niin se antaa olettaa, että hänkin saa tehdä.
Itse taksikuskin tutkinta on perusteltu, mutta ei julkisuuden kannalta, vaan hänen tekojensa. Hänen kirjeensä kertoi hänestä itsestään ja hänen ihmissuhteista, joka ei liity tutkintaan. Aika pitkälle mennään, jos kiellettäisiin ketään kertomasta lähipiiristään. Siitä kirjeessä oli kyse. Omien lastensa osalta hän on tuomittu ja siitä hän ilmaisi oman, vähän erikoisen näkemyksensä.
1. Ilmaisukiellolla on varmasti halu suojella lapsia, ei ilmaisukielto rajaa hänen oikeuttaan kertoa kokemuksistaan eri ihmisten kanssa. Taksikuskin taustat oli jo julkisuudessa, hänellä on oikeus kertoa itsestään oma näkökulma. Hänet on tuomittu ja sillä selvä. Ei suojelu voi mennä milloinkaan sille tasolle, että kielletään puhumasta itsestään ja kokemuksistaan toisten henkilöiden kanssa.
2. Totta kai Auer ja taksikuski voivat kirjoittaa kirjeitä minkä sielunsa sietää. Voivat osoittaa niitä kaverille, lehdistölle tai vaikka tasavallan presidentille. Asianajajalle asetettu kielto ei estä sitä. Yksi poliisi tai usein armeijakaan ei riitä hiljentämään erilaisia kirjailijoita, Etelä-Afrikan Fatima Meer on yksi hyvä esimerkki. Ja kotimaasta: Kekkonenkin sai kirjoittaa pakinoita vaikka oli linnassa. Enkä tosiaan rinnasta taksikuskia kirjallisilta lahjoiltaan heihin. Hänellä on paljon yksinäisempi taistelu jossa saattaa hyvin olla syyllinen. Vaikka hän on kirjallisilta lahjoiltaan paljon heikompi, hänellä on oikeus ilmaista itseään.
3. Jos tutkinnan syy on kirje, millä tavalla asianajaja on osallinen muuhun kuin postinkantoon? Kuvitteleeko poliisi oikeasti, että postia jakava asianajaja voidaan saada jollain keinolla vastuuseen postinjaosta? En usko, että kukaan poliisissa kuvittelisi tuollaista, vaan kyse on uhittelusta. Ennakkotapauksia julkisuudesta löytyy, kun vaan googlaa hovioikeuksien ja korkeimman oikeuden ratkaisuja. Oikeusasiamieskin on ottanut niihin kantaa. Juuri se tekee tästä niin turhan tuntuisen. Aina viranomaistoiminnan lähtökohtana on julkisuus.
Oli tyhmää tai ei, lähtökohtaisesti jokaiselle kuuluu sananvapaus. Se kuuluu vangituille aivan siinä missä tutkintaa johtaville viranomaisille, kun kertovat itsestään. Valtakunnan syyttäjä on ollut asian tiimoilta julkisuudessa. Se itsessään kertoo, että vangitut henkilöinä kiinnostavat ja heillä on oikeus kertoa itsestään vaikka he kertoisivat aivan tyhmiä. Sitä on aivan turha tutkia, tämä tapaus sitoo jo muutenkin nyt ja pitkään tulevaisuudessa viranomaisia aivan turhaan, kun samalla monen muun asian tutkinta saa odottaa. Viranomaiset tekevät tyhmyyksiä tyhmyyksien perään ja jos tutkintapyyntö on viranomaislähtöinen, voi kysyä aiheellisesti ovatko viranomaiset olemassa vain itseään varten.
Viranomaisilla ei ole samanlaista sananvapautta kuin yksilöillä, vaan heillä on virkavelvollisuus. Viranomaisten toimien julkisuudesta säädetään lailla ja lähtökohta on julkisuus. Kun julkisuutta rajataan, jokaiselle rajaukselle on oltava peruste. Nyt rajauksen peruste on tutkinnan kautta saatu tieto. Jos tuota aikoo tutkia, on ensin näytettävä, että tiedot ovat sellaisia. Oma käsitys on, että viranomaisilta on lipsunut oikeasti tuollaista tietoa, mutta en ole törmännyt taksikuskilta lipsuneen mitään asianajajalle asetetun kiellon jälkeen.
Täydennetään loppuun vielä yksi hyvin tuore ja aiheeseen liittyvä oikeusasiamiehen ratkaisu:
http://www.oikeusasiamies.fi/Resource.p ... htx?id=773