Veristi kirjoitti:Palaan vielä tuohon Naakan toteamukseen siitä, että Jukka olisi käynyt olohuoneessa. Noinhan Anneli kertoo 16.10.2009, se on totta. Mutta kannattaa ottaa huomioon, että tuo lausuma on annettu siinä vaiheessa, kun Anneli oli jo peruutusvaiheessa tunnustuksensa perumisen suhteen. En nyt ehtinyt katsoa, mihin laajempaan yhteyteen tuo väite liittyi, mutta varmaa on, että Anneli on voinut Mannerin kanssa tarkkaan miettiä, mitä sanoo. Seuraavassa kuulustelussa tuli tunnustuksen peruminen. Lapsi on koko ajan kertonut, että isä oli tuossa tilanteessa sängyn päädyssä.
Lasten kertomuksissa on esiintuotu lasiäänten taukoaminen välillä. Miksi sitten Anneli ei jo alunperin vuonna 2006 näin kertonut? Miksi tällainen monen minuutin mittainen lasinrikkomissessio on nyt Naakan ja Turren mielestä suhteellisen nopeaa, kun neljän minuutin häkepuhelu puolestaan tuntui kestävän suunnattoman pitkään? Mikä hinku on yrittää parannella Annelin käsikirjoitusta? Ei siitä tuon kummoisempaa saa.
Tuo olohuoneessa käynti vain selittää sen asian, ettei Anneli nähnyt lasta. Annelihan kielsi kaiken aikaa tytön käynnin (paitsi sitten "tunnustuksessaan"). Tässähän on ristiriita, jota pitää pohtia. Anneli voi valehdella tai muistaa väärin, tyttö voi valehdella tai muistaa väärin. Pohjaan ajatukseni siihen, että tyttö ei muistaisi väärin Jukan seisomista oviaukossa (sängyn päädyssä, siitä on metri oviaukkoon), koska Annelikin kertoi aivan samalla lailla. Se on lisäksi hyvin luontevaa, mikäli heidän ikkunaansa oli juuri rikottu. Mies lähtee tutkimaan mitä tapahtui, nainen jää sänkyyn.
Toisaalla tyttö heräsi meteliin ja tulee katsomaan, tämäkin on hyvin loogista ja varmasti totta. Kertomukset metelistä ovat yhtenäiset. No: jos Jukka jo on pystyssä ja Anneli vielä sängyssä, lapsen täytyy nähdä Jukka ensimmäisenä. Jos Jukka on ovensuussa, tyttö näkee hänet jo eteisestä! Samoin Jukka näkee tytön ja kuulee hänen tulonsa. Eihän tyttö materialisoidu paikalle tyhjästä Jukan vain seistessä paikallaan.
Tilanne on uhkaava, tämä on selvää. Ei tiedetä mitä on tapahtunut. Paikalle meinaa kävellä pieni lapsi: tottakai hänet lähetetään heti takaisin nukkumaan. Ei häntä voida päästää lähellekään lattialla mahdollisesti olevia laseja tai terassilla kolistelevaa juoppoa. Ei Jukka seiso staattisesti paikallaan odottamassa lapsen tuloa paikalle. Anneli kuuli Jukan sanovan jotain ikkunan edessä seistessään. Hitto tai jotain siihen suuntaan. Myöhemmin mietiskeli, että jos se sanoikin tytölle jotain, ja hän kuuli väärin. Annelilla ei ole näköyhteyttä olohuoneeseen, mutta Jukalla on.
Ja lasiäänten taukoaminen: tätä voidaan pitää totena, koska molemmat lapset niin sanovat. Se nimenomaan on Annelin pelastus: jos tyttö olisi sanonut, ettei enää sen ekan paukuttelun jälkeen kuulunut lasiääniä, niin miten Anneli olisi selittänyt huppiksen sisääntulon? Huppiksenhan olisi pitänyt riehua takkahuoneessa tytön tullessa paikalle

Lasi on ollut PAKKO rikkoa kahdessa erässä, mikäli tyttö ylipäätään paikalla kävi ja joku ulkopuolinen murhasi Jukan.
Annelin kertomuksissa on ristiriita, koska välillä hän kertoo, että meteliä ihmeteltiin, jopa "keskusteltiin" asiasta, ja toisessa hetkessä kertoo, että suurinpiirtein heräsi kun sai jo puukosta. No miten nämä voi yhdistää? ei mitenkään muuten, kuin että Anneli nukahti paukutusten välillä, tai ei edes kunnolla herännyt. Varmasti meistä moni on yöllä herännyt, esim vessaan, eikä aamulla muista käyneensä. Yhtä hyvin voi herätä johonkin ääneen, pelästyäkin, mutta nukahtaa uudestaan. Varsinkin, kun ei ole yksin, vaan se oma mies on siinä vieressä ja sanoo, että hän menee katsomaan, mikä siellä räjähti. Ratkaiseva asia on siis se, että tuolloin on hipihiljaista; uhka ei ole enää päällä, ja uhkaan herättiin kesken unien.
Annelin käsikirjoitusta on syytä parannella niiltä osin, kun hän ei asioita muista, ja katsoa, voisiko muistetuista pätkistä siltikin saada järkevän ja muihin havaintoihin pohjautuvan tapahtumakulun. Sellaisen, missä ei tarvita kymmeniä lavastuksia, väärinnäkemisiä ja yliluonnollista nopeutta. On huomionarvoisa ero siinä, että joku voi olla hidas ja reagoida "oudosti", mutta kukaan ei voi olla kahdessa paikassa yhtä aikaa. Tällä tavalla minä yritän rajata mahdollisesti tapahtuneita asioita mahdottomista asioista.