Syyttäjän valituslupahakemus KKO:lle ja uudet todisteet

[Valhalla]

Näillä monille ristiriidoille Naakka hyvä - kuten mainitsemallesikin - on hyvin tyhjentävä selitys: Anneli valehtelee valehtelemasta päästyään.

[cicero]

Tyttö olisi nukkunut tuon kaiken metelin keskellä mutta herännyt sekunnissa siihen että äiti huutaa häntä keskellä yötä tulemaan puhelimeen ja juoksee sitten puhelimeen ja puhuu selvällä äänellä ...näkemättä että isä on vahingoittunut... kysymättä äidiltään että "mitä nyt, miks sä mut herätit...eikä yhtään tiedä mitä on tapahtunut..aika erikoinen idea...

Miksi äiti ja lapsi sopisivat yhdessä Häkeen soittamisesta?

[Lähtöruutu]

Nyt vasta lueskelin tarkemmin KKO:n valituslupaperusteita, ja päällimmäinen ajatus oli, että mitä tämän julkistaminen palvelee. Nyt on lastenkin nimet julkisesti tiedossa, samoin äidin ja tyttären välinen outo keskustelu. MM. tyttären kommentti "Mä hakkaan sen" antaa aika karun viitteen tyttären elämäntilanteesta. AA:n toive tämän julkistamisesta on outo, jopa julma omaa/omia lapsiaan kohtaan.

Lueskelin myös edellä olevia siteeraamianne sitaatteja kuulusteluista, ja entistä vahvemmin korostuu ristiriidat kertomuksissa. Valituslupahakemuksessa tärkeä paino tuntuu olevan lasten kuulemiset ja niiden tulkinta (asiantuntijalausunnot), tämä voi olla se helpoin kohta puolustukselle kyseenalaistaa uusi näyttö.

[Toripolliisi]

Lainausta lyhennetty, pari viestiä ylempänä näkyy kokonaan.

Ja voisi kuvitella, että lapsikin jollain lailla Häkeen viestittäisi aikaisemmin näkemäänsä väkivaltaa.
Minusta.

Olet asian ytimessä. Voisi tosiaan kuvitella JOS olisi nähnyt. Mutta kun ei nähnyt. Eikä sen puoleen takkahuoneesta sen erän perään mitään mäiskintää kuullutkaan, varsinkaan puhelun aikana, uskalsi siten jopa käydä kuikuilemassa ja ehkäpä Anneli sen vuoksi puhelimeen komensikin kun lapsi oli menossa tyhjään takkahuoneeseen kesken "mäiskinnän". Puhelun lopulla sitten siellä kävikin todeten, että "joo se meni"..

[pikasso]

Oliko siinä muistijälkitestissä puukkoa laisinkaan murha-aseena esitetty/ heitetty ?
En nyt muista varmasti, mutta ei muistaakseni.

[ulkosuomalainen]

Tassa jatkoksi uudestaan mun kopsaama leijonanosa lapsen kuulustelusta heti 1.12. 2006. Mun mielesta tama matsaa hyvin yllaolevaan Annelin kertomaan (miinus maiskivaa huppua, tietty). Lapsi oli joka tapauksessa hereilla jo kun ikkuna oli rikki mutta vanhemmat kunnossa. Tata ei ilmeisesti kiella kukaan. Silti han ei mun kasittaakseni esim. Naakan mukaan kuule eika ymmarra mitaan omituista olevan talossa tapahtumassa ENNENKUIN lahtee puhelimesta ja nakee iskan ekaa kertaa lattialla. Mun mielesta tassa selityksessa ei ole jarkea. Hupun olisi juuri tassa valissa tehda suurin osa surmatyostaan ja tytto ei kuule eika nae eika huomaa yhtaan mitaan? Nukkumaanhan han ei tassa valissa millaan ehtinyt -- sen on jo Turrekin miljoonaan kertaan todistanut.

Eli tassa uusiksi suurin osa 2006 ekasta kuulustelusta. Poisjatetyt kohdat on identifioitu. Kellonajat olen laittanut vain sinne tanne (alkuperaisessa on kaikille repliikeille.) Tasta voi itsekukin lukea mita tytto itseasiassa siis kertoi. Tummennukset kayntikerroista ovat minun.

JPEG589 eteenpain

1.12. 2006 klo 15.00 Satakunnan sairaalassa. K, L ja M ovat poliiseja. A on lapsi. Lasna oli lisaksi sosiaalityontekija.


0:05 K: Mika sun nimesi on?
A: A. Oikee nimi E mutta mua kutsutaan A:ksi.
K: Joo, mita toi, saa olit nukkumas yolla.
A: Joo.
K: Juu mihin sa olet herannyt?
A: No siihen et ma kuulin kun joku paukutti meian ikkunaa. Maa luulin eka et pakkanen paukkuu mut sit maa kuuli kun aiti tai iska kiljui.
K: Joo, no sa menit sit huoneest sit sinne.
A: Kattomaa. Maa olisi laittanut valot paalle mut ma en uskaltanu, ku siel, ku siel oli koko huone taynna lasinsiruja.
K: Joo, sa menit sinne takkahuoneen reunal katsomaan. Mita sa nait siella?
A: Maa nain – ku ma katoin sin kome kertaa- niin sil kertaa ma nain, et aiti ja iska oli jo hereilla.
K: Joo.
A: Sit ku ma menin pois ja ma tulin vahan ajan paasta
K: Sillon ku sa menit ekan kerran siihen ni oliko se lasi vial rikki -tai rikki jo?
A: Oli-sit kun ma tulin
K: Ja siel oli aiti ja isa vaan sillon
L: Mis ne oli aiti ja isi sillon?
A: Ne oli nousseet sangysta
K: Ne oli sangyn vieres siin takkahuoneessa? Sit sa menit takasin. Mihin sa menit takasi?
A: Huoneeseeni. Sit muli niinko, tota ma.. Mul on lukuvalo ma meinasi sytyttaa sen mut en uskaltanu. Ma pelkasin et jos siel on joku rosvo ni jos se sit yrittaa hyokata mun kimppuuni.
K: Joo.
A: Sit maa en ottanut sita kun maa meni uudestaan kattoon maa nain iskan lattialla.
K: No missa aiti oli silloin?
A: Aiti oli muistaakseni soittamassa.
K: Oliko valot sillon paalla vai oliko pimeaa?
A: No kai ne oli paalla ko maen olis muute nahny pimeassa.
K: Mis kohtaa iska oli siin lattialla? Muistatko?
A: Aika siina sangyn vieres se makas lattialla.
K: Olik siel ketaan vierasta miesta?
A: Maa en nahny. Se oli varmaan mennyt jonnekin piiloon. Sitten siel oli puukko lattialla. Ja sit koo maa menin pois sielta –Kun ma tulin sinen taas vahan ajan paasta, ma nain kun se mies pakeni ikkunasta.
K: Siita oven ikkunasta.
A: Joo.
K: Minka nakonen se mies oli?
A: No maa nain vain sen selan ja maa nain vaan, et sil oli muistaakseni musta huppari.
K: Olik sil mitaan kadessa
A: Ma en muista
K: No kuulik sa sen miehen puhuvan mitaan
A: En
K: Kuulik sa isan puhuvan
A: En. Paitsi ennen ku iska ei enaa – enne ku iska kuoli siella-- ni ennen sita ma kuulin kun se puhui jotai, sossotti sita mmm -mmm ja sit silt loppui aani eika se enaa puhunu (itkee)
L: Kui kaukan se mies oli sillon, tai kui kaukan sa, kaukan sa olit ko se mies oli sielt ikkunast menos ulos? Osaaksa sanoo etaisyytta
A: No ku siel...
L: (paalle) Mis kohtaa sa olit?
A: ...meidan kodis meil on se valojuttu niin aika sen lahella
L: Mimmone valojuttu
A: No ku siit ruuvataa ni tulee valot
L: Niin se himmennin
A: Nih
K: Ni , eli siin on se takka, ulko-ovi ja takka? Ja sit
A: Takka ja ulko-ovi.
K: Joo ni –-Mis kohtaa sa nait sen miehen sillo?
A: No se oli just menos siit ulko-ovest
K: Se oli ulko-oven kohdalal sillon. Ja muuta kertaa sa et nahny sita miesta?
L: Kui lahel saa olit sita , jos ajatellaa et se mies oli menos ikkunasta ulos nii tota kuinka lahel sa menit sita miesta? Mist saa katoit sita? Mis saa olit sillo?
A: No, aika keskell olkkaria.
3:59 L: Joo ja nyt just olis sillee ko han kysy et oliks mitaa kasissa ni sa sanoit et saa sillai niinku nahny. Huomasiks saa olik sil mitaa kasineita tai tammost? Ei mitaan?
4:10 K: Millai se, olik se just kiipeemas ikkunast, vai olik se viela siel lattialla.
4:15 A: Kiipeemas
K: Et se ei ollu lattial enaa, vai oliks se lattial viel?
A: Ei ollut. Ai mika?
K: Se mies
A: Ei ollu
L: Sa et oo nahny sita miesta muuta ko sillo ko se meni siit ikkunast
A: En oo nahny muute sita.
L: Joo-o
L: Muistak saa puhelinsoitoist mitaa
A: No aiti—ainoo puhelinsoitto oli se ku aiti apuun poliisit ja ambulanssit
L: Joo-o. Muistaksaa sita tilanneta tarkemmin ko aiti oli puhelimessa ni mita sa teit sillo
A: Maa odotin et aiti sais sen puhelun sit iska alko siel just huutaa sita ko ma sanoin et se sano sita mmmmmm. Ni enne sita se alko huutaa jotain, mut emmaa kuullu sita kunnolla ni aiti meni kattoo. Sil aikaa ma odotin siel puhelimes et koska sen saa sulkea.
K: Kuuliks saa isan sanovan mitaan nimee.
A: No se sanoi Annu kun mun aitini ko se on Anneli Auer ni sita kutsutaan Annuksi. Ni se huus vaan Annuu.
5:19 K: Joo. Kun se mies on menos ikkunast ulos nii naik saa sen vatteita tai kenkia? Mimmoset vaatteet sil oli? Muistak sa sita?
5:24 A: Mul on aika huono muisti. Ma en muista sita.
M: Puhuko se mies mitaan? Sanoko se mitaan missaan vaiheessa?
A: Emmaa ainakaan kuullu sen puhuvan mitaan.
K: Mita selvia sanoja sa kuulit kun isa puhui
5:46 A: No ainakin se huusi sen Annu. Muut maa en kuullu.
6.02 L: Sa muistat et sa kavit siel useamman kerran iskaa katsomassa?
A: Joo-o
L: Tai ku sa menit ensimmaisen kerran takkahuoneeseen siella oli se tilanne etta siella oli isa ja aiti...?
A: Ei.
L: Muit ei ollut?
A: Ei.
L: Ja ne oli jossain siin sangyn luona?
A: Nii-i
6:18 L: Ja sa olit sita ennen kuullu niinku jotain kauheeta pauketta ja huutoa?
6:23 K: Oliks se ikkuna sit jo rikki?
6:25 A: Oli. Kun ma tulin kattoon ensimmaisen kerran, ikkuna oli jo rikki.
L: Siel oli niit lasinsirui? Sa muistat?
A: Joo.
6:35 K: Milloin sa havaittit et semmone mies oli siella?
6:38 A: No toisel kerrall ko iska oli lattialla (itkee)
6:42 K: Ja sa nait semmsoe miehen siella?
6:44 A: Ei ko maa vaan ajattelin mut vast sit vimpal kerral ma havaitsin sen.
6:50 K: Joo-joo. Ja siel oli pimee siel sillo
6:56 A: Siel oli mun mielest valoisaa ko ma nain iskan lattialla
7:03 L: Naik saa selvast iskan?
7:05 A: Nain
7:17 L: Ja mitaa semmost niinko puhetta sa et kuullu mitaa muuta, nimii, et ku iska on aitii yrittanyt kutsuu sil lempinimel
7:25 : En.
7:27 K: No naik saa aitin niinku menevan ulos misssaan vaihees?
7:34 A: Ulos? En.
7:39 K: No kun saa olit puhelimes ni mita aiti? Kaviks se kattomas sit isaa?
7:43 A: No kavi se kerran.
K: Mita kautta se meni kattoon.
7:48 A: Ku meil on se kodinhoitohuone, sit siit paasee kylpparii ja kylpparist sit makuuhuoneeseen. Aiti meni toista kautta kun keittiost mennaa suoraan eteenpain, sit siin on se olkkari ja siit mennaan minun makuuhuoneeseen. Eika siin oo ovee valis. Ni aiti meni sielt kattoo. Maa muistan kyl et aiti kavi ulkon kattomas ja sano et tulispas ne pian.
8:08 K: Joo, naik saa et aiti olis juossu karkuu sielta? Makuuhuoneesta?
8:16 A: En. Tota, jotai aiti juoksi sielt makuuhuoneest taas kattoo, et koska ne, koska poliisit tulee. Mut ei ne ehtineet ajoissa. (itkee)
8:37 K: No nukkuko ne muut, sun sisarukset?
8:47 A: No A, ko se on mun pikkuveli, ni se heras kans siihen mut se pysy sangyssa. [Siskosta A ] ma en tieda. [Toisen siskon A ] ma nain vast sen jalkeen. Kun se oli tapahtunu niin [toinen sisko A ] tuli sielta. Naytti silt ko se olis juuri itkeny. Se tuli sielt meia sisaeteisee sielt lastenhuoneest.
---
9:18 – 13:20 kysymyksia veitsesta, vaarassa paikoissa olevista tavaroista, hiippareista, vessasta jota ei voinut kayttaa, isan hommasta Luvatalla yms. En jaksa kopsata. Jos joku pitaa oleellisena, lisannee
---
13:20 K: Saa oot ollu reipas
13:27 L: Sa et o sit niiko semmost nahny et sun iska ja taa vieras mies ois jotenki tapellu jossain vaiheessa
13:32 A: En
L: Et yhdessa saa et missaan lahekkain nahny niita?
A: Yy-y
K: Et aiti ja isa oli siel ensiks sangyn vieres?
A: Joo.
K: Seisomassa?
A: Joo.
K: Ja ikkuna oli rikki?
A: Joo.
K: Ja sit sa menit takasin huoneesees?
A: Joo. Aiti kerto et isa halus ensimmaiseks kattoo sinne oven viereen, varmaan suojellakseen meita.
L: Minka oven viereen. Mita sa tarkoitat?
14:01 A: No, sen minka ikkuna rik..
14:03 K: Ni mika takkahuoneesee tulee
14:04 L: Takapihalle joo
K: Sit saa tuut uuden kerran kattoma, nii aiti on puhelimessa?
A: No, sillo tota, iska oli lattialla ja, tota, aiti oli menos just puhelimee..
K: Joo
14:31 M: Siis oliko nyt nii et isa oli lattialla ja aiti oli menossa puhelimeen?
14:39 A: Joo.
M: No enta se iso vieras mies oliko se sillo jo siel sisal?
A: Varmaan – ma en nahnyt sita.
K: Ko aiti oli menny just puhelimeen, sa kavit kattomassa siella ja...
A: Iska oli lattialla.
14:58 K: Mihin sa menit sen jalkeen?
15:00 A: Takaisin omaan huoneeseen.
15:02 K: Olik sa kauan siella?
A: En.
15:06 K: Joo, sa tulit takasi sit siihen
15:08 A: Ja sit maa nain sen lahtevan sielta.
15:13 M: Onko sul sit mitaa kasityst mis se oli sen ajan kun sa nait sen lahtevan, ni mis se oli sita enne se mies? Oliko se jossain piilossa vai?
15:26 A: Varmaan. Me ei katottu kylpparii, ehka se oli kylpparissa.
15:30 L: Yy-y
15:34 L: Mahtuk se hyvin siit ikkunast menee se mies.
15:38 A: No, aiti sano et se oli ainaki 180 senttia.
15:40 L: No mita jos sa nyt pistat silmat kii ja sita inhottavaa asiaa mietit. Ni ko se mene siita ni mahtuk se sun mielst hyvin vai ottik se kii jotenki vai miten se paasi
15:50 A: Otti se sielt muistaakseni ..ylhaalt kii ja meni siita.... mut en maa oo ihan varma.
15:56 K: Naiksa tulik silta kadest tai mistaan verta silt miehelta?
A: En maa ainaskaan nahny
16:04 L: Siin oli, sa sanoit et sun mielest sil olis ollu, niinko musta huppari
16:10 A: Yy y
16:11 L: Ni olik sil sit huppu sun mielest paassa vai mis?
16:14 A: Oli
16:15 L: Mut se oli niinko paassa
16:17 A: Oli
16:19 M: Eika siina lukenu mitaa tai ollu mitaa kuvaa eika
16:23 L: Sa nait selasta
16:23 K: Ihan musta
16:24 A: Yyy
16:26 M: Just
16:31 L: Osaak sa sanoa housuist mitaan

16:42 L: Muistak sa et olisit puhunu puhelimee ko aiti meni kattoo
16:46 A: Joo, vähän ajan päästä kysyttiin, et et sanottiin, että apua on tulossa. Muistaakseni, ja sitten sieltä sanottiin, et pyydettii viel äitiä puhelimeen. Niin sit ma sanoi aitil , et sua tarvitaan puhelimee. Nii sit mä menin kattoo sinne ulos ni mä en nähny siel mitään. Ja sit vähä ajan päästä äiti meni kattoo sinne ulo ja sit siel ma ja aiti molemmat ko maaki tuli kattoo ni me nahtii siel et siel oli ne polisiiautot . Mut ne kiersi viela Tahtsientieta. Ne ei tienneet mis me ollaa.
17:20 L: Joo
17:21 A: Sit vasta ne tuli
17:26 L: Ni osaak sa sita yhtaan arvioida menik sii kovin kaua aikaa ko saa nait ko sa nait se meis poistu siit ikkunast ja pollist tuli?
17:33 A: Nooo
17:34 L: Se varmaan tuntu hirmu pitkalta mut et noi pystyk saa yhtaan arvioimaa sita... koko taha niinko tapahtumaa.. niit aikoja, et?
17:46 K: Jos sa laskisit yks kaks kolme nelja ni kuinka pitkal saa paasisit laskuissas krhmh... viiskymment sataatuhatt, osaak sa yhtaan arvioida
18:00 L: Ei varmaan pystykkaan.
18:01 A: Mut vaha ennen sita se lahti. Ei se ollu mun mielesta niin kaua aikaa.
18:12 L: No sitte ko se meni siita ikkunast, ni pystyk sa sanomaa et mihi
se lahti siit
A: No maa nain vaa et se meni ikkunast. Sit maa meni akkii pois ko ma pelastyin.
18:23 L: Et sul ei ollu sit enaa nakohavaintoo siit mihi se sit meni siel pihal mihipai
18:28 A: Ei
L: Meni vaa ikkunast siihe terassil
M: Millai se ulosmenemine kaviko se ketterast silt miehelt vai
A: Ketterasti.
M: Nii vai olisiko se kayny yhta kompelosti kuin minulta?
A: No emma tieda oikee kyl se aika vikkelalt naytti
18:45 L: Jaa.
18:51 L: Ja mahtuki siit sun mielest sillai, ettei mitaa vaikeuksia ollu kuitenkaan

19:04 K: Mimmone se teidan parvekkeen oven lukko o, saako sen helposti auki?
19:05 Nooo Se on semmone et sita ei saa muuta ko avaimel auki ulkopuolelt mut sisapuole o semmone niinko et niinko sillai niinko siin on semmone et sita vaannetaa ja sit se avataa se kahva ylospain ni sen saa auki
M: Saa saat sen ihan helposti auki itte ei oo jaykka eiha
A: Yy y
M: Saa saat sen ihan vaan tosta vaan...Just.
K: Muistak saa viela yrittiko se avata sita kahvaa vai oliko se jo niin pitkal siel menos pois
A: En.
A: Yrittakaa napata se nopeasti.
K: Joo.. me tehdaan ihan kuule kaikkemme.
M: Ja sen takia me sinultakin kysellaan et saatas tietoja
L: Olik se mies misaan vaiheess tulos sinua kohti?
A: Ei.
L: Ei ollu
A: Se haavotti yhden kerran aitia tahan kohtaan. Siit valu veri jalastakin ja ehka se oli taa jalka mut en maa o ihan varma.
L: Yyy
L: Aitiko sull o kertonu et se mies on sita haavoittanu va naiks sa tammose
A: E aiti.
L: Aiti kerto.
K: Sa voit sit meil ilmottaa jos tulee jotain viel mielee
---
20.55- 21. 30 (Puhetta lapsen Turkuun muutosta ja leluista)
----
21:38 K: Kertoko aiti sulle mita han naki kun meni kattoo sielt ko sa kerroit et meni sielt kodinhoitohuoneest ja pesuhuoneest ja meni sinne. Ni selvisko sulle mita, oliks, mita aiti naki
A: Aiti ei menny ollenkaan sita kautta. Aiti meni vaan olkakrin kautta.
L Aha. Ei menny sita kautta.
A: Ei.
L: Mut sitaki kautta paasis
A: Joo, mut ei me menna sielta ikin. Katoko siel on aika sekasta ko siel o pyykkeja lattialla.
Koskinen: Joo-o.
L: Meniko aiti siit ko se oli puhelimessa. Ni se meni siit valilla kattoo.
A: Joo.
22:11 L: Ni sa menit puhelimee ja aiti meni olkkarin lapi.
22:13: K: Joo
22:14 L: Vai?
22:14 A: Joo.
K: Tuliko aiti hiljaa vai lujaa pois sielta.
A: Lujaa
22:19. K: Joo. Mihin aiti sitten meni? Menik se sit sinne? Tulik se sitte puhelimee vai?
22:24 A: Yy
22:25 K: Vai menik se ulos vai
22:25 A: Ulos ja sit puhelimee.
22:27 K: Joo.
22:31 M: muistak saa semmosta kun sa kirkasit kovasti?
22:35 A: Kuka?
22:36 M: Sina. Saa kirkasit kovasti siel jossakin vaiheessa.
22:40 A: Yy
22:41 Olik se sillo ko se mies meni ulos vai mis vaihees?
22:44 No silloko ma nai iska siel lattial ja siit tulee ihan hirveesti verta (itkua)
22:50 L: Mista sita verta tuli?
22:52 A: Sita ma en nahny mut sen ymparil sit. Siita tuli verta jostain kohtaa.
K: Joo
L: Sita oli siel lattial sita verta
M: Entas se mies, naik saa sita sillo siel
A: Y yy
L: Saa oot ny kaikki kertonu ni hyvin kun sa pystyt
A: Joo
23:24 L: Jos sulle tulee jotain mieleen jne....

Loppujuttuja aitia katsomaan menemisesta. Kuulustelu loppuu kuulustelun ajassa 24:01.
(Nama ovat siis kuulusteluminuutteja, eivat kellonaikaa.)


Kellonaikoja (siis kuulusteluminuutteja) on siella taalla, kahdesta syysta: 1) etta muut loytavat oikean osoitteen ja 2) niista nakee miten kuulustelu eteni. Itse kiinnitin huomiota erikoisesti kohtiin, joissa tytto lakkaa vastaamasta ja kuulustelijat hetken odottelun jalkeen siirtyvat seuraavaan aiheeseen. (=Useampi kerta hupusta tarkemmin kysyttaessa.)

[Severin A]

^Ajatellaanpa tilanne niin, että tyttö onkin nähnyt väkivaltaa, mutta ei uskalla suutaan aiheesta avata, kun väkivaltainen henkilö on siinä aivan lähellä ja kasvoton apu jossain kaukana puhelinlinjoilla. Ihan vain ajatuskuvana; näet, kun äiti pahoinpitelee isän hengiltä. Eikö olisi aivan luontevaa oman turvallisuuden kannalta pitää suu kiinni ja olla niin kuin ei olisi nähnyt mitään?

[Toripolliisi]

Ote ylläolevasta, oleelisin kohat lihavoitu:

6:35 K: Milloin sa havaittit et semmone mies oli siella?
6:38 A: No toisel kerrall ko iska oli lattialla (itkee)
6:42 K: Ja sa nait semmsoe miehen siella?
6:44 A: Ei ko maa vaan ajattelin mut vast sit vimpal kerral ma havaitsin sen.
6:50 K: Joo-joo. Ja siel oli pimee siel sillo
6:56 A: Siel oli mun mielest valoisaa ko ma nain iskan lattialla

Tämä mielestäni kertoo erittäin selvästi, että kyse on kuvitellusta näkemästä..

[Tara]

Naakka, Anneli on myöhemmissä kuulusteluissa selittänyt, kun häneltä on kysytty noita samoja murhahetkien kulkuja uudelleen ja siten myös palautettu hänen mieleensä, että hän on aiemmin kertonut jonkin asian eri tavalla, että niin, silloin ja silloin hänellä oli asiat tuoreessa muistissa. Näin käy valehtelijan. Valehtelijalla tulisi olla mammutin muisti.

Ilmankos Anneli tarvitsi erikoisen runsaasti erilaisia ehdollistavia välisanoja jo JJ:n kuulustelussa. Sen hetkistä 'huonoa muistia' selitettiin shokilla. Niin ja sekin vielä, että 'saatuaan piston rintaansa, Anneli Auer ei muista mitään' (Manner). Muisti teki sitten jonkinlaisia palautumisen elkeitä syksyllä 2009...
Mutta kun Manner ratsasti valkoisen hevoisen selässä Annelin tueksi, niin Anneli päätti heittää muistinsa uudelleen roskiin, vain osittain tottakai. Samaa hän ehdotti että tunnustuskuulusteluillekin oli tehtävä, roskiin, vesilinnuille. Eipä taideta niin tehdäkään.

tätä kn:n postia kommentoin:
http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... ow#p465277

grrr.. mun hiiri maalaa sanoja ja sitten nips naps, niitä katoilee..

[Sirpa]

En nyt mielelläni puuttuisi teidän keskusteluun, mutta nyt sattui ihan sielusta asti niin, että pakko kommentoida.

Tyttö EI OLE VASTAAMATTA - hän vastaa itkemällä!

On täysin eri asia olla vastaamatta. Ihminen ei kykene yhtä aikaa itkemään ja puhumaan. Hän kertoo pelästyneensä huppista, ja joka kerta kun tuo kuva tuodaan lapsen silmien eteen kysymällä hänestä, niin tyttö alkaa itkeä. Tämä on täysin järkevää ja loogista. On inhimmillistä, että kuulustelija vaihtaa kysymyksen.

On vaikea kuvitella, että tämän kokemuksen jälkeen kuulemisessa mukana olleelle edes tuli epäilyä tytön näköhavainnosta, koska hänen reaktio itkemällä vastaa juuri sitä hän kertoo nähneensä.

Ja jos sen nyt sanon vielä hienommin, niin tunnereaktio ja aistihavainto vastaavat tässä toisiaan.

Mantelitumakereaktio:

Eikö nyt olisi asiallista jättää edes tämä lapsen todistus rauhaan teidän vainoharhaiselta kyyläämiseltä?

[nuusku-nella]

Selkein ristiriita Annelin ja tyttären kertomuksissa taitaa olla siinä että Annelin mukaan Jukka ja huppis käy pystypainia kun Anneli puikahtaa puhelimeen mutta toisaalta tytär kertoo että oli paikalla kun äiti meni puhelimeen ja silloin isä makasi jo lattialla verissään.

Kummastelen myös mihin Annelin kertomukseen sijoittuu se hetki jonka Jukka makasi sängyssä vertavuotavana, senhän on (kai?) pitänyt olla ainakin jokunen minuutti. Käsittääkseni sängylle vuotanut veri on kuitenkin ihan kiistaton todiste ja sinällään todistaa että Annelin tarina ei voi pitää paikkaansa. Lapsi on nähnyt Jukan lattialla kun Anneli oli puhelimessa ja huppis piilossa. Siinä välissäkö huppis nosti Jukan aina sänkyyn verta vuotamaan? Sitten Jukka oli taas lattialla kun Anneli meni katsomaan/kokeilemaan.

Tältäkin osin taitavat tarinat erota toisistaan, siis siinä kumpaa kautta Anneli menee Jukkaa katsomaan.

[Sirpa]

Pysykää Taran matkassa - eikö kyse ollut AA:n jutuista siinä valituslupa-asiassa, eikä lapsen todistamisesta tässä huppisasiassa?! Vai olenko väärässä?!

(kirjoitin samaan aikaan nellan kanssa, ei liity hänen viestiin)

Ja ymmärsinkö oikein, että piti etsiä ristiriitoja AA:n aikaisemman ja myöhemmän kerronnan välillä, eikä lapsen ja äidin?

[Toripolliisi]

Onko tuo Sirpa joku Matulan sihteeri kun yrittää samallalailla hiljentää keskustelun avaintodistajan kertomisista?

Nuusku-nellalla on oikeat havainnot ristiriidoista. Niitähän tässä keississä ei puutu mutta oleelliset hukkuvat erilaiseen sälään, jota arvattavasti myös kohta tuodaan tähän lisää ja lisää ja uudelleen ja uudelleen..

[ulkosuomalainen]

Vanhimman lapsen kertomat ovat mita suurimmassa maarin osa valituslupahakemusta. Kts esim. sivut 1472-1473.

Sirpan paatelma siita, etta lapsi alkaa itkea aina huppiksesta kysyttaessa perustunee ESP-tietoon. Litteroinnista nain ei voi tietaa. Litteroinnin Yyt eivat tarkoita itkua -- paitsi jos myos kuulustelija L
purskahtaa taman tuosta itkuun:

A: Se haavotti yhden kerran aitia tahan kohtaan. Siit valu veri jalastakin ja ehka se oli taa jalka mut en maa o ihan varma.
L: Yyy
--
15:26 A: Varmaan. Me ei katottu kylpparii, ehka se oli kylpparissa.
15:30 L: Yy-y

[Lähtöruutu]

Selkein ristiriita Annelin ja tyttären kertomuksissa taitaa olla siinä että Annelin mukaan Jukka ja huppis käy pystypainia kun Anneli puikahtaa puhelimeen mutta toisaalta tytär kertoo että oli paikalla kun äiti meni puhelimeen ja silloin isä makasi jo lattialla verissään.

Kummastelen myös mihin Annelin kertomukseen sijoittuu se hetki jonka Jukka makasi sängyssä vertavuotavana, senhän on (kai?) pitänyt olla ainakin jokunen minuutti. Käsittääkseni sängylle vuotanut veri on kuitenkin ihan kiistaton todiste ja sinällään todistaa että Annelin tarina ei voi pitää paikkaansa. Lapsi on nähnyt Jukan lattialla kun Anneli oli puhelimessa ja huppis piilossa. Siinä välissäkö huppis nosti Jukan aina sänkyyn verta vuotamaan? Sitten Jukka oli taas lattialla kun Anneli meni katsomaan/kokeilemaan.

Tältäkin osin taitavat tarinat erota toisistaan, siis siinä kumpaa kautta Anneli menee Jukkaa katsomaan.

Tämä on hyvin selkeä ristiriita, mutta jos nyt olen ymmärtänyt oikein, niin tämä ristiriita, nämä lausunnot, olivat tiedossa jo hovin käsittelyssä. Miksi hovi ei nähnyt tätä ristiriitaa, en ymmärrä.