Syyttäjän valituslupahakemus KKO:lle ja uudet todisteet

[Veristi]

^Nimenomaan ajattelin tätä ennakkotapauspäätöksen liittymistä lasten lausuntojen arviointiin. Syyttäjähän tuossa hakemuksessa jo ymmärtääkseni ohimennen vilautti, että puolustus ottanee käyttöönsä kaikki tyypilliset psykologiset selitystekijät lasten tämänkaltaisille väitteille. Juuri näitä, mitä Annelikin kesällä haastattelussaan toi esille.

Yksi etu syyttäjällä on kuitenkin puolellaan tässä: raskauttavat todisteet eivät ole kokonaan vasta nyt myöhemmin esiin tulleita, vaan sekä vanhimman lapsen että pojan kuulemisissa jo vuosilta 2006-2009 nähdään yksityiskohtia, jotka viittaavat samaan. Saa nähdä, minkälainen psykologien keskinäinen välienselvittely tästä syntynee.

Ja ihan omana mielipiteenäni esitän vielä, että kyllä tässä vielä tekstianalyytikoillekin roolia löytyisi, jos syyttäjä vain oivaltaisi, millaisia mahdollisuuksia se totuuden selvillesaamiseksi toisi. Häkenauhalitteroinnin sekä Annelin kuulustelujen tekstianalyyttinen tarkastelu (keskustelunanalyysi ja state analysis, joilla täälläkin varsin paljastavasti on harjoitettu) tukisivat vahvasti lasten kertomuksia. Miksei KO voisi antaa prejudikaattinsa myös siitä, että tästäkin on näytöksi?

[Valhalla]

Aivan - juuri näin. Lisäksi arvelen, että sekin voisi olla ennakkotapauksen roolissa, että voiko syytetty tulla tuomituksi ilman suoria todisteita. Siis, että syyttäjä katsoo osoittavansa mm lasten avulla syytetyn kertomuksen paikkansapitämättömyyden ja näin kumotun uskottavuuden tulisi riittää tuomioon. Tämähän olisi tyynni toisin kuin miten hovi asian näki. Mutta kuten mainitsit, syyttäjä tarvitsee välineet tuon uskottavuuden kumoamiseksi - muutakin kuin jo aiemmin esiin tulleet.

Tekisi mieleni kaivaa kesältä oma mielipiteeni hovin päätöksen jälkeen. Mielestäni perseelleen meni ja oletin asian sitten ratkeavan vasta kun lapset joskus avautuvat. No se "joskus" oli siinä ihan turhaan.

Toinen kummastus on se, että vaikka polisii jo muutamaan otteeseen ilmoitti tutkinnan loppuneen, niin aivan ilmeisesti tutkinta ei hellittänyt hetkeksikään. Joku siellä Porin piirissä pakelsi AA-kansiot päydällään hovin päätöksen jälkeenkin. Olisikin mielenkiintoista tietää mikä osa lasten avautumisella oli Annelin veljellä, lastensuojeluviranomaisilla tai oliko sittenkin siviiliasuinen poliisi se joka kävi kyselemässä lasten arjesta ja herättelemässä eri tahoja seuraamaan näiden edesottamuksia.

[ulkosuomalainen]

Ma viela vahan laajentaisin tuota mahdollista tulkintaa siita mista todistelusta on kysymys. Jo silloin heti HO paatoksen jalkeen ehdotin, etta KO:lta voisi hakea prejudikaattipaatosta taman tassa tapauksessa nahdyn hyvin amerikkalaistyylisen syyttajan todistaja/puolustuksen todistaja vastakkaisasetelman vuoksi yleensa. Tasta silloin ainakin Valhallan kanssa ainakin puhuttiin.

Mun tietoni normaalista suomalaisesta oikeudenkayntimenettelysta ovat hajanaiset ja viela yleensa tiedotusvalineiden suodattamia. Naista sai kuitenkin sen kasityksen, etta tassa Ulvilan keississa nahtiin useaan kertaan suomalaisissa oloissa harvinaista oikeussalimenettelya kun hovissa olivat todistamassa vastakkain niin syyttajan aanitutkija kuin puolustuksen oma Hemmi, filmistudioversioineen. Ja verijaljista todistivat puolestaan yhta aikaa niin pystypaini-Makinen, verijalkitutkija Tauru kuin unitutkija Alihanka.

Alihanka todisti myos kallovammoista, hengitystiheydesta ja puheen tuottamisesta avannutta laakaria ja aanitutkijaa vastaan. Samalla lailla oli lasten kuulemisista ja Annelin kaytoksesta kaytossa syyttajan todistajat ja nama lyttaavat puolustuksen todistajat.

Kuten jo silloin narisin, jos tallaiseen adversaaliseen (common law -maille tyypilliseen) oikeudenkayntimalliin yha enemman mennaan, taytyy todistelussa ja todistajien kaytossa olla selvat pelissaannot, ettei kay niinkun hovissa, jossa nahtiin melkein kapakkatappelun oikeusversio: kuka tahansa paikalla ollut sai osallistua milla tahansa aseella.

Maallikon mielesta oiva syy hakea ennakkopaatosta KKO:lta.

[Valhalla]

No taas kerran samaa mieltä - nyt US kanssa. Oli vaan niin lohduttoman naurettavaa tuo eri asiantuntijoiden jyvitys oikeudessa ja tuomarien pyöritys, että unohdin moisen komedian tässä vallan. Tuo kuitenkin koski lähinnä hovia johon syyttäjä ei osannut/herännyt vasta-argumentteja keräämään ja taas puolustus saattoi jokaiseen detalj pistää oman vastineensa syyttäjän eväiden ollessa jämähtäneenä se mitä käräjillä esitti. Syyttäjä meni huonosti valmistautuneena tai harhakuvin uusintaotteluun ja hovi puolestaan oli niin mielestäni naivin ihastunut puolustuksen nyyhkytykseen.

ja sitten toisaalle. Olisihan KKO:lla eväitä ottaa kantaa myös poliisin tutkintaan ja sen jälkeiseen jääviin JJ:n pelleilyyn.

[ulkosuomalainen]

Tuolla ylla on tullut taas mulle niin tyypillinen kirjoitusvirhe ja kaksoiskonsonantti muuttunut yhdeksi. Tarkoitus oli tietenkin puhua korkeimmasta (KKO) oikeudesta, jolta predikaattipaatosta haetaan.

[Veristi]

Minun teksteissäni esiintyy kautta linjan tuo virheellinen KO/KKO -muoto, mikä lukijoille täten ilmoitettakoon. Ei johdu mistään lyöntivirheestä, vaan ihan siitä, että olen lukenut erilaisia asiakirjoja eri aikakausilta ja tottunut merkitsemään lyhenteet eri tavalla. Käräjäoikeuden olen tottunut merkitsemään lyhenteellä KärO (taitaa olla oikea muoto vieläkin). Juu, vastedes johdonmukaisuuden vuoksi pyrin yhtenevään käytäntöön, jottei joku luulisi, että yritän jotenkin vaikka harhauttaa lukijoita...

[Pardon]

En tiedä, mikä on estänyt syyttäjää puuttumasta JJ:n, Alihangan tai Hemmin todistuksiin hovissa?

Minusta tämä Valkama vaan jotenkin jahkaili ja huomasi liian myöhään, että vastapuoli olikin panostanut uusiin metkuihin. Sitten esitti minusta täysin järjettömiä perusteita uudelle käsittelylle. Minä en toivoisi, että hän jatkaa. Ei löydy luottamusta. Jotenkin vaisu tai passiiviinen tai hidas toimissaan.

[Mariacka]

Laitan "Ulvilan tapaus prosessina" -ketjusta tämän viestin

Miksi ei olisi lainvoimainen? Ja tietenkin valitus on osiltaan aiempien oikeusasteiden sisällön varassa - mutta hei, yleensä ne on 100%. Nyt on merkittävää uutta todistusaineistoa. Ja se jos lapsi puhuu raiskauksesta tahi murha-illasta niin onhan niissä ero. Ja mihin oletettuun esitutkinnan vaisuuteen? Täytyy sanoa mariacka, etten ymmärtänyt tuosta mitään.

Minun käsitykseni mukaan korkeimmalla oikeudella ei ole mitään intressiä eikä resurssiakaan käsitellä kolmatta kertaa pelkästään kahdessa alemmassa oikeusasteessa tutkittua näyttöä. En siis usko, että 100-prosenttisella yhtäläisyydellä yleensä mennään, kyllä valitusluvan myöntämiselle pitää eri kriteerit olla. Prosessiketjussa nimim. sisotalo esitti kantansa, ettei uusi todistusaineisto ollut hänen mielestään esitutkintalain mukainen. Silloinhan jäljelle jäisi vaan tuon samaisen näytön uudelleen arviointi.

[Valhalla]

No ensinnäkin viittasit, että samalla todistusaineistolla. Oikeusasteiden välissä saati niiden jälkeen kertynyt tutkinta-aineisto ei ole tavanomaista KKO:ssakaan. Ja toisekseen isotalon höpinät todistusaineiston lainvoimasta on - miten sen kauniisti sanoisi - kusetusta. Että se siitä, ja seuraavaan puheenaiheeseen sitten minun puolestani.

[taavetti]

Sisotalo kertoi mielestäni niin, etteivät uudet todistelut ja liitevideot käy, koska Auer ei ole pysytynyt esittämään kysymyksiä.

Valituslupahakemuksessa on tästä:
Lasten kuuleminen on alkanut 15.8., mutta kaikkia tekstien litterointeja ei ole vielä suoritettu. Samoin puuttuvat psykologien arviot lasten kertomusten luotettavuudesta. Lisäksi Auerille ei ole vielä voitu varata tilaisuutta kysymysten esittämiseen. Näistä syistä johtue on tässä vaiheessa tyydyttävä tämän hakemuksen liitteenä olevaan materiaaliin, jota täydennetään lisätutkinnan valmistuttua.

Lisämateriaalia tulee näemmä vieläkin lisää (Valkaman mainitsema lumipalloefekti). Korkein oikeus ei ole edelleenkään tehnyt päätöstä siitä, ottaako se asian käsittelyyn vai ei. Eiköhän kaikki tarvittava Auerin kyseilyineen ole kesällä plakkarissa.

[Mariacka]

No ensinnäkin viittasit, että samalla todistusaineistolla. Oikeusasteiden välissä saati niiden jälkeen kertynyt tutkinta-aineisto ei ole tavanomaista KKO:ssakaan. Ja toisekseen isotalon höpinät todistusaineiston lainvoimasta on - miten sen kauniisti sanoisi - kusetusta. Että se siitä, ja seuraavaan puheenaiheeseen sitten minun puolestani.

Halusin vain avata asiaa, kun sanoit, ettet ymmärtänyt. Eiköhän tässäkin ketjussa ole mainittu ne syyt, millä KKO valitusluvan myöntää. Samoin muutoksenhakuperusteet on lueteltu hakemuksen aluksi.

Taavetin aiheellisesta kommentista päättelen, että myös uusille todisteille on tulossa todistusvoima. Itse toivon, että KKO ottaa asian käsittelyynsä, näin jutulle saataisiin piste (tai ainakin puolipiste).

[Veristi]

Tuli ihan vaan mieleen siitä kilven rakentelusta ruskeista kylpypyyhkeistä: eihän sitä kilpeä nyt kukaan tietenkään ole keskellä yötä nikkaroinut, vaan se on varmaan väsätty joskus aiemmin päivällä. Lapsille on voinut putkahtaa kilpi muistikuvana mieleen vanhoista leikeistä nyt myöhemmin. Ehkä sitä on kaivattu salaa jo Turkuun muuton jälkeen, kun kaikkea muuta sälää on muuttofirma sisään kantanut muttei kilpeä.

Lipaston päällä ollut vasara on todennäköisesti kilven rakentelun jäljiltä. En kuitenkaan usko ko. vasaran olleen astalo. Perustelen tätä sillä, että häketallenteelta kuullaan, kuinka Anneli taustanauhalla juoksee takkahuoneeseen, avaa terassin oven, hakee sieltä astalon ja astaloi Jukan. Mikä astalo löytyisi terassilta? Mitä olikaan se puhe siitä pojan retkikirveestä? Puuvajassa oli vanha pölyinen kirves - se se ei ollut.

[Veristi]

^Ja minkä takia se retkikirves sattui sopivasti olemaan siellä terassilla juuri surmayönä? No, tietysti sen vuoksi, että sillä oli päivällä pilkottu lautoja tai keppejä sitä kilpeä varten. (Ei siinä sahaa oltu käytetty.)

Ja nyt toinen kuppi kahvia via pilli.

[Tara]

kartsan lainaamaa 'muistelua' on vaikea uskoa koosteeksi joistakin vanhoista muistikuvista perheen kahinoita koskien:

http://www.murha.info/phpbb2/viewtopic. ... 97#p466897

tämä kohta esimerkiksi, jossa Anneli muistelee (yhdessä 'tunnustuskuulustelusteluistaan') jotain 'aikaisempaa' kertaa jolloin Jukka olisi kohdellut tyttöä huonosti, eli muu kertomuksessa siis murhayöstä:.."Jukka ei varsinaisesti käyttäytynyt tuolloin Axxxx kohtaan tylysti, mutta aikaisemmin Jukka on ollut Axxxx:lle tyly ja sen vuoksi aloin myös tästä asiasta sanomaan hänelle.
Muistaisin, että Axxxx lähti huoneesta..."..

Heräsi kysymys, jota ei ole ratkaistu: kukahan sen ikkunan oikeasti alunperin rikkoi, ettei joku joka oli ollut arestissa ulkona? Miten se olikaan siellä etp:ssä.. jotenkin niin, että ulos laitettiin lapsi siihen asti kunnes tämä itki ja pyysi sisälle..- Tämä oli yksi Tähtisen tiellä käytössä olleista rankaisukeinoista.

PS: tuli vielä mieleen: Anneli halusi tunnustaa surman myös lapselle 'vapauttaakseen tämän' jostain syyllisyydentunteesta?? Koskien mitä?.noh.. 'miksi sä rikkosit sen ikkunan'.. Niinpä, näin lapsi kysyi. Mutta nyt olisi hyvä kuulla millä sanalla paino oli.. sä-sanan kohdallako? Ikkunaa rikottiin 'noin' kahdessa vaiheessa..


Ettei vain ollut käytössä retkirves??

Onkohan kaukaa haettua, että Tähtisentiellä harjoitetut 'normaalit' rankaisukeinot ovat niitä Annelin apu-lehden jutussa mainitsemia 'arkipäiväisiä tapahtumia, jotka ovat voineet olla yhtenä lähtökohtana lasten kauheille kertomuksille, niille jotka nyt ovat uusia todisteita?

[ulkosuomalainen]

Korjaan tuolta taysin tuhritusta prosessiketjusta yhden Turren vaittaman, johon en aiemmin muistanut vastata:

turumurre kirjoitti
Mitä tulee palstan aloittajan kirjoitukseen, niin jokainenhan tietää sen että prosessin alussa elo-syyskuussa (2011) kyseinen esikoinen oli jutussa asianosaisena kun muut lapset olivat asianomistajia. Esikoisella myös oma asianajansa. Ei ole ollenkaan pieleen ajateltuna ajatella juuri noin kuin palstan aloittaja kirjoittaa.

Jai tama turren yo kommentti viela tarkentamatta.

Asianosainen tarkoittaa niitä henkilöitä tai oikeushenkilöitä, joiden nimissä oikeudenkäynti tai hallintomenettely tapahtuu. Riita-asiassa asianosaisia ovat riitapuolet eli oikeussuojaa kanteessaan pyytävä kantaja ja kanteen kohteena oleva vastaaja. Rikosasiassa asianosaisia ovat kantajina toimivat virallinen syyttäjä ja asianomistajat sekä vastaajana toimiva syytetty. Joissakin tapauksissa asianosaisia nimitetään hakijaksi ja vastaajaksi.[1][2] Aiemmin oli kiistanalaista oliko rikosasiassa lainkaan asianosaisia. Nykyisin myös rikosprosessin yhteydessä käytetään käsitettä asianosainen, jollaiseksi myös syyttäjä katsotaan.[3]

Wikipedia. Tummennus minun.

Kaikki asianomistajat ovat siis myos asianosaisia mutta kaikki asianosaiset eivat ole asianomistajia.
Myos syyttaja on siis asianosainen. Turren tulkinta siita mita vanhemman lapsen asianosaisuus mahdollisesti tarkoittaa nayttaisi menevan taas riman alta. Tai ainakin siita missa aita on matalin. Luen taman niin, etta lapsen asema (asianomistaja tai ei) saattoi olla tassa vaiheessa viela epaselva.

Joku joka tuntee Suomen lain paremmin varmaan oikoo jos ymmarran vaarin.