Kuulustelut ja Annelin 'tunnustus'

[Tara]

Sisotalo, keihin tyttö 'te-kysymyksellä' mielestäsi viittaa? miks te rikkositte sen ikkunan. Keitä ovat 'te'?

Vastaa vain tähän kysymykseen.

[Pardon]

Minä kuulun, Naakka, niihin, jotka epäilevät että joko JL tai AA on hakannut ikkunaa rikki riidan jossain aiemmassa vaiheessa. Se on voinut tapahtua joko niin, että JL tai AA on jostain syystä joutunut ulos ja halunnut rikkoa ikkunan tai niin että koska ikkuna on mennyt rikki jo aiemmin, niin sitä rikotaan tästä syystä lisää.

Se vaan tuntuu aika kylmähermoista, että lähtee siinä yöllä n. klo 01-02 hajottamaan oman talonsa takaoven lasia jollain vempaimella. Vaan jos ikkunaa on jo rikottu, niin kynnys rikkoa sitä lisää madaltuu. Lapsetkin ovat jo "tottuneet" eikä naapuristakaan tultu kyselemään. Mahdollisia välineitäkin on jo käsillä. Näin olen itse tuuminut. Evidenssiä ei ole.

Mitä tulee kylppärin oveen, niin hyvä huomio tuo että ovi on saattanut olla kiinni surmatyön ajan, jos ja kun kylppärin puolelle ei ole roiskunut mitään. Minusta siinä voisi tekijä ajatella, että tämän käärön (pyyhkeitä, astalo, hanskat jne.) jätän tähän ruumiin viereen, avaan vähän ovea valmiiksi ja haen rojut sitten toista kautta. Eli ovesta ei kurkotetakaan pulssia vaan mytty hävitettävää tavaraa. Mutta AA antaa varmuuden vuoksi jonkin kertomuksen siitä, miksi on kulkenut sitä reittiä, jotta jos tytär on kertonut siitä tai löytyy jälkiä niin syykin löytyy.

Myttyä koukattaessa kädet tulevat siitä vereen, joten siksi ovea ei suljeta verisillä käsillä vaan se jää auki. Mielestäni tämä mytty voisi sitten heti sujahtaa muovipussiin, sillä sitä kuljetellessa tahriintuu paikat. Muovipusseja löytyy ainakin keittiöstä ja sitä kautta pääsee tällä kyseiselle ovelle. Tällaista myttyä voikin sitten jo jopa muotoilla, esim. tunkea se jonkin perhepakkauksen sisään tai täyttää pussi muilla pakasteilla. Paikan eriskummallisen sotkuisuuden + harjoitetun ruokavalion ja lasten määrän vuoksi AA saattaisi ostaa pakasteita isoja määriä ja pakastaa niitä jopa kaupan muovipusseissa. Siis että hänellä olisi pakastimessa muovipussillinen vaikkapa pakastevihanneksia. Tai yhden ostoskerran pakasteet. En tiedä, mutta siinä olisi yksi tapa pakastaa: erotella muut ostokset pois ja laittaa pakasteet muovikassissa pakkaseen. Eikö olisi outoa, jos talon kaikista paikoista juuri pakastin olisi järjestyksessä? Sopisi minusta tyyliin.

[sisotalo]

Tytön sanonta ei suinkaan ole todistus siitä, että hänen äitinsä ja isänsä olisivat yhdessä rikkoneet ikkunan. Se on vastaväite sille, että hänen äitinsä ”muistaa”, että talossa ei ollut ketään vierasta. Tyttö on jo sanonut, että minä näin sen murhaajan. Mutta se on looginen vastaus koska tyttö oli nähnyt vanhempansa yhdessä ikkunan edessä, isä seisoi ja äiti oli vielä sängyssä. Sanonta ”sinä rikoit” ei vastaisi sitä mitä tyttö on aikaisemmin kertonut.

Poliisi kuulusteli Annelia pari päivää myöhemmin, mutta video jossa tyttö jyrkästi kieltää äitinsä tunnustuksen, ei poliisia kiinnosta. En ole vielä ehtinyt lukemaan syksyn 2009 kuulusteluja, mutta teen sen ensi viikolla. Näyttää siltä, että keskustelijoilla on tämä esitutkimusaineisto. Lähettäkää ihmeessä minulle niin saamme saman pohjan keskustelulle.

03/11 kuulusteltiin taas tyttöä. Sen aikana on Annelin tunnustus on edelleen voimassa ja tytön sanonta on ollut”…miksi SÄ rikosit ikkunan… Kuulustelussa ei saada mitään irti, tyttöä itketetään ja väitteitä esitetään. Juuri tämä on Annelin tunnustuksen aiheuttama suuri vahinko. Ainoa todistaja lukitaan.

[Valhalla]

En ymmärrä pointtia. Te tai sä niin tyttö viittaa joka tapauksessa vähintäinkin äitiinsä. Ja tunnustusta ei käsitelty juridisesti tunnustuksena. Ei kummassakaan oikeusasteessa.

Eikö oleellisempaa olisi esim kuvailla kuinka väsynyt Anneli oli. Ottiko tukea ja notkuko. Korreloiko unitutkijan lausuntoon. Ja miksi ihmetellä lapsen itkua? Tottakai itki. Entä äiti - väsyneenä varmaa itki yhtenään?

Ja mitä etpk:n postittamiseen tulee niin tuon nimien viljelyn jälkeen jokainen varmaan miettii haluaako lähteä tähän kelkkaan mukaan. Voi arveluttaa jos kohta on etpk lisäksi haaste jaettuna. Kysypä Sistalo siellä kirjaamossa, että miten on todistajien, uhrien ja lasten nimien sekä ikävuosien käytön laita julkisuudessa ja tiedotusvälineissä. Ja sopiiko spekuloida nimiä käyttäen suhteessa seksuaalisten hyväksikäyttöjen raiskausten ja väkivallankäytön keskeneräiseen oikeudenkäyntiin tahi niinikään keskeneräiseen KKO:n käsittelyyn.

[taavettix]

Niin siis, mikäli esitutkintapöytäkirjaa on uskominen, niin Manner kyseli tuosta erosta. Vastaukseksi tuli tuo, mitä Tarakin on selvittänyt: Auerin kuulustelija on tulkinnut lapsen kysymyksen väärin, Auerin ja lapsen keskustelun litteroija on ollut oikeassa tulkinnassaan, joka on ollut "miks sä rikkosit". Keskustelu Auerin ja lapsen välillä oli litteroitu vasta kuulustelun jälkeen.
MInulla on pieni epäluottamut Sisotalon videonkatseluja ja tulkintoja kohtaan.

[Valhalla]

MInulla on pieni epäluottamut Sisotalon videonkatseluja ja tulkintoja kohtaan.

Sama vika. Muutenkin nämä tunnustusvideot ainakaan tunnustus-mielessä eivät ole mitenkään avainasemassa tässä nykytilanteessa. Eivät olleet aiemmin eivätkä ole nytkään.

Se mitä näistäkin nyt olisi nähtävissä on kokonaisuus. Oliko Anneli kaikissa kuulemisissa niin väsynyt ettei kertomusta voi huomioida. Mikä merkitys on useissa "tunnustus"kertomuksissa toistuneilla veitsi ja riitaepisodeilla ja miten ne istuvat lasten kertomuksiin perheriidasta ja illan tapahtumista sekä lasten liikkeistä ja havainnoista.

Ja vielä oleellisempaa oikeudelle lienee arvioida Annelin uskottavuutta ja tarkastella myös lasten lausuntoja: eroja niissä, mitä erot merkitsevät, ovatko lapset olleet uhan alla ja mihin tuloksiin terveysviranomaiset ovat tulleet nyt heitä kuultuaan.

Yksittäistä lausetta tarkastellen tehdään asialle niin tyypillisesti kokonaisuus unohtaen. Tässä katsoja on Anneli elävänä kuvana näkemästään niin vaikuttunut, että ajattelee tuon tunnekuohun merkitsevän itse asialle jotakin. Yhden sanan ratkaisevan. Kuitenkin ensin pitäisi tarkastella sitä minkä kuvan antaa kokonaisuus. Sen pohjalta tarkastella yksityiskohtia eikä päinvastoin.

[Tara]

Niinpä, kiinnostaisipa tietää millä Anneli on lapsia painostanut, erilaisin epäsuorin sekä suorin uhkauksin, vihjailevilla vitseillä, teoillakin. Mahtaisivatko ne 'syödään ateria' ja 'kirje' myös viitata todelliseen uhkaan myös? Annelin vihjaileva tyyli olisi toiminut kotioloissakin? Alan vähän kallistua siihen suuntaan, että niin oli. Siksi alaikäisille on ollut pelottavaa avata suutaan ja se kesti aikansa. Luulisi 'tunnustusvaiheen' olleen jäljelle jääneelle perheelle erittäin rankka asia, puhuiko Anneli totta, vaikka peruikin puheensa. Ja tilanne jysähti päälle taas: poliisi ei tiedä mitä me tiedetään.. jne, - tällaisia ovat miettineet...

[Valhalla]

Jos mikä niin esikoisen rooli huolestuttaa/mietityttää. Mihin kaikkeen äiti veti lapsensa mukaan ja kuinka syvälle sitoutti tarinoihinsa ja salailuun. Kuinka rikki tyttö oli ja on ja mitä palveli hänen eristämisensä: palveliko kaikkia lapsia, nuorempiako vaiko tätä esikoista. Oliko tämä ( jos sitä oli ) eristys äidistä vai sisarista vai kaikista. Onko tilanne nyt normaali. Mitä merkitsee LSH-syytteiden neljä uhria. Mitä merkitsee nuorempien sisarten hänen vastaiset todistukset.

Emotionaalisesti ja ihan asiaan kuulumattomasti; asian pohtimista ei helpota, että tyttö on uudessa FB kuvassaan aivan äitinsä näköinen.

[Kuolemannaakka]

Niin siis, mikäli esitutkintapöytäkirjaa on uskominen, niin Manner kyseli tuosta erosta. Vastaukseksi tuli tuo, mitä Tarakin on selvittänyt: Auerin kuulustelija on tulkinnut lapsen kysymyksen väärin, Auerin ja lapsen keskustelun litteroija on ollut oikeassa tulkinnassaan, joka on ollut "miks sä rikkosit". Keskustelu Auerin ja lapsen välillä oli litteroitu vasta kuulustelun jälkeen.
MInulla on pieni epäluottamut Sisotalon videonkatseluja ja tulkintoja kohtaan.

En kyllä käsitä miten ihmisillä on tekstintulkinta näin huonoa. Eihän tässä ole sillä mitään merkitystä, sanoiko tyttö "sä" vai "te", vaan se, mistä asiassa keskusteltiin, ja mitä tyttö oli sanonut sitä ennen.

Nyt rautalangasta, vaikka olen tämän moneen kertaan kirjoittanut jo varmaan toista vuotta sitten:
Pointti on se, että
a) tyttö ei uskonut Annelin tunnustusta, vaan väitti ANNELILLEKIN nähneensä ulkopuolisen poistuvan. Hän piti Annelia syyttömänä, vaikka Anneli uskoi jo toista.
b) Anneli sanoo, että hän ei muista asiasta mitään, mutta poliisit on saaneet hänet vakuutettua, ettei paikalla ollut ketään muuta
c) tyttö ihmettelee vastavetona, että minkä takia ikkuna sitten muka oli rikki, jos ei ketään ulkopuolista paikalla ollut. No minkä takia te/sä sen ikkunan sitten rikoitte (MUKA)? Hän ei usko Annelin/poliisin väittämää, ja on juuri kertonut, että hän näki ulkopuolisen, ja yrittää vakuuttaa muistamatonta Annelia, että olihan siellä ulkopuolinen, kun kerran ikkunakin oli rikki. Yrittää antaa Annelille lisätodistuksen väitteelleen. Eikä Anneli osaa ikkunan rikkoutumiseenkaan mitään sanoa.

Tottakai Anneli olisi jossain ihmeen välissä voinut itse ikkunan rikkoa hämäykseksi (tätä ei tyttö tajua), mutta se taas ei kuulu tytön todistukseen mitenkään. Tyttö EI OLE NÄHNYT ANNELIN RIKKOVAN IKKUNAA, vaan on nähnyt ulkopuolisen poistuvan.

Eli: ei ole yhtään kyse siitä, että lapsi olisi muina miehinä todennut, että miksää äiti muuten sitä ikkunaa rikoit sillon ku mä tulin paikalle. Justhan hän on sanonut, ettei usko äitiä murhaajaksi, ja on nähnyt ulkopuolisen paikalla! Miten voi olla näin vaikeaa tajuta tätä asiaa, että tätä pitää aina vaan jankata vuodesta toiseen?
Litteroidussa tekstissä on aina se vaikeus, että siinä ei kuulu äänensävy. Ei voi tietää, onko kyseessä toteamus vai epäilevä kysymyksen muotoon puettu väite. Yksittäisestä lauseesta sitä ei saa selville, ellei lue, mitä sitä aikaisemmin on kirjoitettu.

Syyttäjä on kautta linjan todella halpamaisesti ja pahantahtoisesti viljellyt näitä asiayhteydestä irrotettuja lauseita oikeutta hämätäkseen. Ennen tähän tapaukseen perehtymistä en olisi voinut kuvitella, että oikeudessa todellakin käytetään kaikki mahdolliset konstit oman päämäärän ajamiseksi, vaikka ne eivät olisi lainkaan totta. Kasaamalla jumalattoman määrän täysin asiaan liittymättömiä vääristeltyjä "todisteita", saadaan näyttämään, kuin väitteissä olisi jotain perää, ja näin vakuutetaan asiaan perehtymättömät. "Kyllä sen täytyy olla syyllinen, kun on noin monta epäilyttävää kohtaa!" Voidaan käyttää pitkistä kuulusteluista irroitettuja irrallisia litteroituja lauseita, jotka jokainen järjellinen ihminen voi näyttää aivan toisessa tarkoituksessa lausutuiksi, ja tuoda niitä oikeuteen muka jonain todisteina. En ole tajunnut, että oikeudenkäynnissä voi olla näin lapsellisia piirteitä.

Tätä samaa "kaikki kelpaa, kunhan syyllinen on oikea ja saadaan tutkittua juttua" -linjaa on nämä nauhoituspuheet. Ei niihin syyttäjäkään usko, mutta juttu saadaan vireille, kun voidaan "pinon päälle" lisätä vielä, että voi olla, että kaikki tuli nauhalta. Pitäähän se tutkia, kun muutakin "todistusaineistoa" ja epäilyttäviä lauseita on vino pino. Vaikka omatkin todistusaineistot jo ovat keskenään ristiriitaisia ja kumoavat toisiaan. Oikea toiveiden tynnyri: JOKU todiste on varmana oikea! Äänitutkijalta tirautetaan lausunto, että voi se olla nauhoite. Milläs pirulla sen muka voisi 100% varmasti todistaa, ettei ole, jos järkeä ei saa käyttää?=)

Ja voihan se olla vaikka niin, että Jukka tapettiin jossain ihan muualla ja tuotiin myöhemmin Tähtisentielle. Veriroiskeet vaan lavastettiin. Voihan se olla, ei voi muuta todistaa, mikään ei kumoa tätä väitettä. Sitten saadaan lehtiin otsikko: Asiantuntija : "Lahti saatettiin tappaa muualla"

[taavettix]

Vai ei niihin nauhoitusväitteisiin syyttäjäkään usko. Hyvinpä olet perillä Valkaman ajatusmaailmasta. Vähän kaipaisi esimerkkejä noista syyttäjän vääristelemistä, aiheesta irroitetuista lauseista, joilla syytöntä tehdään väenvängällä syylliseksi syyttäjän toimesta oikeuskäsittelyissä. On se kumma, kun syyllisyyttä pyritään toteennäyttämään.

Tyttö ei usko Auerin tunnustusta, koska silloin hänen havaintonsa ikkunasta poistuvasta huppumiehestä on virheellinen. Tyttö ihmettelee, miksi ikkuna sitten on rikottu, jossei siitä kukaan tullut tahi mennyt. Ihan järkeenkäypää ihmettelyä tilanteessa, jossa useita vuosia on pidetty ehdottomana totuutena huppu tuli - huppu meni - skenaariota. Kyllähän tämä on selväksi usealle käynyt, ei tarvitse Kuolemannaakankaan rautalangasta vääntää ja itseään gurun asemaan nostaa.

[Kuolemannaakka]

Vai ei niihin nauhoitusväitteisiin syyttäjäkään usko. Hyvinpä olet perillä Valkaman ajatusmaailmasta. Vähän kaipaisi esimerkkejä noista syyttäjän vääristelemistä, aiheesta irroitetuista lauseista, joilla syytöntä tehdään väenvängällä syylliseksi syyttäjän toimesta oikeuskäsittelyissä. On se kumma, kun syyllisyyttä pyritään toteennäyttämään.

Tyttö ei usko Auerin tunnustusta, koska silloin hänen havaintonsa ikkunasta poistuvasta huppumiehestä on virheellinen. Tyttö ihmettelee, miksi ikkuna sitten on rikottu, jossei siitä kukaan tullut tahi mennyt. Ihan järkeenkäypää ihmettelyä tilanteessa, jossa useita vuosia on pidetty ehdottomana totuutena huppu tuli - huppu meni - skenaariota. Kyllähän tämä on selväksi usealle käynyt, ei tarvitse Kuolemannaakankaan rautalangasta vääntää ja itseään gurun asemaan nostaa.

Rautalangasta vääntö ei ollutkaan sinulle, vaan yleisesti ottaen kaikille tuosta asiasta jankkaaville, ja tuota lausetta jonain todisteena AA:n syyllisyydestä pitäville. Jos asia olisi kaikille niin selvä kuin sanoit, sitä ei olisi kahden edeltävän sivun verran jankattu taas kerran. En kohdistanut moitetta sinuun, vaikka sinun tekstiisi vastasinkin.

Toinen esimerkki syyttäjän asiayhteydestä pahantahtoisesti irroittamasta lauseesta on tuo legendaarinen "Ne ei tiedä mitä me tiedetään", jonka myöskin jokainen koko tekstin lukenut voi nähdä asian vääristelyksi. Silti sekin aina vähän väliä jonkun mestarietsivän todisteena vilahtelee, ja löytyy edelleen virallisesta syyttäjän todistusaineistosta. Paljon muitakin yksittäisiin kuulusteluissa sanottuisiin lauseisiin pohjautuvia "todisteita" on, ja niiden pohjalta rakennettu erilaisia skenaarioita.

Olemme siis tästä ikkunanrikkomisasiasta samaa mieltä. Mikset jo sitä kirjoittanut sivua paria aikaisemmin, vaan yhä mietiskelit, että sanoiko tyttö te vai sä, ja mitä merkitystä sillä sitten on? Sillähän ei ole mitään merkitystä. Isi ja äiti riitelivät, väitetään. Okei, mutta miksi mä sitten näin ulkopuolisen, ja miksi ikkuna sitten on hakattu hajalle? Lapsikin tietää, ettei ikkuna mene riidellessä reunoja myöten rikki. Ja tietää myös, ettei näe näkyjä ja ettei olemattomista harhanäyistä jää verta ikkunanpieliin. Vaikka verijäljistähän tytölle ei kukaan ole koskaan varmaan kertonutkaan, ei niitä ainakaan missään hänen kuulusteluissaan käsitellä lainkaan, eikä hän osaa näin ollen niitä itsekään todisteeksi sanoa kun poliisit häntä painostavat.

En usko, että syyttäjä uskoo nauhoitusväitteisiin, koska toteutus olisi niin vaikea ja epälooginen. Tätä aihetta ei välttämättä oikeudessa edes käsitellä. Mutta saa nähdä nyt.

[taavettix]

Vasta pari tuntia olen päässyt uudella -entistä ehommalla - nikillä kirjoittelemaan. Täällä on kai vängätty siitä, että Sisotalo on videoita katsottuaan tullut esitutkintapöytäkirjan sisällön kanssa ristiriitaiseen tulokseen litteroinnin kanssa. Ainakaan tässä vaiheessa sä-te -muotojen välisten eroavuuksien suuri merkitys ei ole minulle auennut.

[Valhalla]

Se, että lapsi kysyy lasin rikkomisesta eikä ole uskoa kuulemaansa voi olla useita syitä tai niiden yhdistelmiä:

1. On jo sitoutettu huppumiestarinaan eikä ymmärrä miten muuttaa sitä.

2. On nähnyt mielestään huppiksen joskaan ei kysy, että: kuka/mikä huppis sitten oli? Tämä on merkittävä seikka.

3. Koska siis ensimmäinen reaktio on kysyä ikkunasta ( eikä mistään muusta ), niin sen rikkoja ja rikkominen voi olla keskeinen piste tarinassa joka on yhdessä sovittu. Ei kysynyt huppiksesta, ei miksi äiti olisi isän tappanut, ei mitä isä sitten teki - ei - vaan kysyi ikkunasta.

4. Tietää rikkojan ( isä ja/tai äiti ), mutta haluaa selvyyden näin ollen miksi ikkuna piti rikkoa jos huppistarina ei päde. Ikkuna on voinut edustaa lapselle juurikin sitä ulkopuolista. Äiti on kertonut, että eihän me ikkunaa rikottaisi vaan siitä tuli sisälle tappaja.

5. Lapsella on voinut olla oikea käsitys tapahtumista mutta ne on ollut helppo siirtää ajatuksista koska ikkunan rikkominen ei ole istunut hänen käsityksiinsä niistä. Ikkunaan on sopinut vain selitys huppiksesta. Ehkä puolisoiden riita on ollut se asia mistä on äiti vaatinut vaikenemaan.

[sisotalo]

Litteroidussa tekstissä on aina se vaikeus, että siinä ei kuulu äänensävy. Ei voi tietää, onko kyseessä toteamus vai epäilevä kysymyksen muotoon puettu väite. Yksittäisestä lauseesta sitä ei saa selville, ellei lue, mitä sitä aikaisemmin on kirjoitettu.

Naakka nostaa esiin aikaisemman asiakeskustelun. Uutta on se, että tytön keskeisestä sanonnasta on esitutkimuksessa kaksi toisensa pois sulkevaa tietoa, Sä tai Te rikkositte ikkunan. Poliisi käyttää vaihtelevasti molempia jatkokuulustelussa. Tyttären kuulustelija kehittää pitkän jutun juuri tästä Sä vaihtoehdosta.

…sää kysyt äidiltä että äiti miks sä rikoit sen ikkunan
tai rikoit sen lasin, et miks sä rikoit sen ikkunan, miks
sä kysyit niin?
No miks äiti rikko sen ikkunan.
Miks äiti rikko sen ikkunan?
En mää tiiä.
Näiksää et äiti rikko sen ikkunan?
En.
Mistä sää ajattelit että äiti rikko sen ikkunan?
Jos ei joku tuntemato oo rikkonu ni sit äiti varmaan on rikkonu.
Miten äiti on rikkonu sen?
En mää tiiä.
Oot sää ihan varma että sää et nähny sitä et äiti rikko ikkunan?
En oo nähny.
Ajattelit et äiti on rikkonu jos ketää ei oo ollu,

Täällä on aikaisemmin kerrottu, että Annelin kuulustelija sitä vastoin siirtyi seuraavaan kysymykseen ja käyttää todellista sanontaa suoraan videolta.

Ei ole suinkaan yhdentekevää kumpi vaihtoehto kirjataan. Naakka on kuitenkin täysin oikeassa siinä, että tämä video täytyy nähdä – litteroinnista ei juuri tämän videon kohdalla ole edes apua. Minä katsoin sitä samalla kun seurasin litterointia. Virhe litteroinnissa pisti silmään.

[Valhalla]

No minun täytyy sanoa, ettei juurikaan nyt kiinnosta. Lapsen ja lapsien asema ja lausunnot ovat mahdollisesti tällä hetkellä aivan toiset. Annelin asema on taatusti aivan toinen. Ja kuulusteluista valitettavan moni tehtiin huonosti.

Anneli olisi voinut vaikka seistä päällään tunnustaessaan ja lapsi takoa nyrkeillään epäuskossaan niin silti sitten käräjäoikeuden ollaan edetty tilanteeseen, ettei tunnustuksen merkitys ole entinen. Jotakin yhteneväistä niistä löytyy mutta merkitys on nähtävissä vasta tarkastellen sitä uusien lausuntojen valossa ja kokonaisuutena.

Annelin höpinöistä ei alun alkaenkaan ole ottanut selvää ja lapsen reaktioille on nyt varmasti löydetty selitykset.