Oliskin vaan puoli minuuttia mutta eikö se Anneli myöhemmissä satuiluissaan puhunut jotain parin minuutin mittaisesta lasin rikkomisesta? (Vaikka kuitenkin välillä kertoi heränneensä vasta siihen kun sai puukosta, unissaan vissiin mittaili aikaa. Alkuperäinen versio tais olla se että istu sängyssä ja veti peittoo naaman suojaks kun lasia lenteli.)pate kirjoitti:Kun ajattelee, että lasin rikkomiseen on mennyt ainakin se puoli minuuttia, niin onhan se valtavan pitkä aika, jos ajattelee, että talon asukkaat nukkuvat todella lähellä tuota ovea. Talo on pimeä ja sisään pyrkijä on täysin tietoinen, että asukkaat heräävät hirveään meteliin. On täysin mahdotonta, että kukaan olisi niin hullu, että ottaisi huteran muovituolin alleen ja terävien lasijämien seasta yrittäisi ahtaa itsensä sisälle taloon. Ei kukaan voi olla niin hullu, että tekisi tämän näin. On täysin varmaa, että talossa on herätty tuon rikkomisen aikana ja mitenkään ei voi olla varmaa, etteikö sisällä olijat olisi vastassa tuota tunkeilijaa ja kolauttaisi jollain esineellä juuri kun tunkeutuja pyrkii sisälle.
Jokainen toimisi näin vaikka olisi miten sikeästä unesta herännyt ja varmasti ottaisi jotain kättä pidempää ja löisi tuota tunkeutujaa, kun hän oviaukosta tunkeutuu sisään. Sellaisesta ei niin vain hypätä nopeasti, kun pitää varoa teräviä lasinreunoja.
Tätä olenkin ihmetellyt miksi se Jukkakin vaan seisoi siellä makuuhuoneessa ja odotti että huppis punkee sisälle? Ei edes kännykkää tavoitellut että olisi itse jo soittanut 112:n murtomiehestä?
Hyvä huomio Veristi! Erittäin hyvä. Erittäin hyvä pointti, taas yksi lisää siihen, miten silminnäkijöiden sanomiset ja sanomattomuudet kumoavat heidän tapahtumien kuvauksensa.
