Lauri Saarinen katosi 1944 - löytyi surmattuna 1961

[Aizerbaidzan]

Tässä Veli Junttilan Turun Sanomissa 29.8.2011 julkaistu kolumni eräästä vanhasta surmajutusta:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/2 ... henaytelma

Tarvasjoen murhenäytelmä
Kolumni | Turun Sanomat 29.8.2011 02:32
Veli Junttila

Tarvasjoella paljastui loppukesällä 1961 sodanaikainen murhenäytelmä, joka sai laajaa julkisuutta ja herätti suurta huomiota Varsinais-Suomessa.

Turun Sanomien mukaan Yrjäntylän (Yrjäntilän) kylästä oli talvella1944 kadonnut pienviljelijä Lauri Saarinen. Yli 17 vuotta myöhemmin, elokuun 28. päivänä 1961 Saarisen vuonna 1925 syntynyt tytär ilmoittautui Tampereen rikospoliisille ja tunnusti surmanneensa isänsä ampumalla.

Tapahtumapaikkana oli Saaristen omistaman Vistolan tilan saunarakennuksen yhteyteen kunnostettu asunto. Ruumis oli haudattu väliaikaisesti kilometrin päässä sijainneeseen perunakuoppaan ja maan sulettua lähelle kaivettuun hautaan.

Tampereen poliisi selvitti Turun lääninrikospoliisin avulla kertomuksen niin pitäväksi, että nainen vangittiin samana päivänä ja tuotiin Turkuun.

Kertomus vahvistui, kun ruumis löytyi syyskuun 1. päivänä 1961 läheltä tyttären osoittamaa hautapaikkaa. Vainaja tunnistettiin Saariseksi, jota oli ammuttu korvan taakse, kuten tytär oli jo ennen ruumiin löytymistä kertonutkin.

Rikos oli tehty naapurista Ylä-Knaapin talosta lainatulla pistoolilla. Ase oli haettu ilmeisesti isän käskystä, käytettäväksi alun perin ”pimeän sian” (säännöstelyn aikainen ilmaus) teurastukseen.

TS:n tietojen mukaan perhe ei tehnyt tapauksesta katoamisilmoitusta. Saarisen elämäntapaan kuului, että hän saattoi olla pitempäänkin poissa kotinurkiltaan. Myös luultiin, että lomautettuna ollut Saarinen oli määrätty takaisin rintamalle.

Saarisen katoaminen ja samanaikainen pistoolin lainaus osattiin kuitenkin jonkin ajan kuluttua kylillä yhdistää. Yrjäntilän ja viereisen Kallelan kylissä ja pian koko Tarvasjoella alkoivat kiertää villit huhut Saarisen surmaamisesta. Motiiviksi tiedettiin Saarisen julma ja kieroutunut käyttäytyminen perhettään kohtaan.

Puheet olivat niin kovia, että Saarisen perhe uhkasi 1940-luvun lopulla oikeustoimillakin. Viranomaiset suhtautuivat epäilyihin kuitenkin vakavasti. Tarvasjoen kunnanmiehetkin painostivat korkeiden viranomaisten kautta poliisia jatkotutkimuksiin, jotka tuolloin kuitenkin vetivät vesiperän.

Jutussa oli sekä jo 1940-luvulla että vuonna 1961 muitakin epäiltyjä. Näistä kaksi, mies ja nainen, oli syksyllä 1961 pidätettynäkin kuulusteluja varten. Poliisi piti selvänä, että ruumiin kuljetus ja hautaaminen ei onnistunut tyttäreltä yksin.

Ajan lehtimiestapaa noudattaen TS julkaisi syksyllä 1961 epäiltyjen nimet. Pääsyytetystä julkaistiin kaksi kuvaakin, kihlakuva vuodelta 1943 ja kuva tulosta oikeuden istuntoon Loimaalla syksyllä 1961.

Oikeus käsitteli asiaa syksyllä 1961 kolme kertaa ja kuuli monia todistajia. ”Asioiden arkaluontoisuuden takia” oikeus istui suljettujen ovien takana, ja käsittely julistettiin joka kerta salaiseksi.

Oikeus antoi päätöksen 13.11. Oikeus katsoi asian selvitetyksi ja julisti tuomionsa, joka oli kuitenkin kaikilta osin salainen, koska pääsyytetty rikoksen tapahtuma aikaan oli ollut ala-ikäinen” (19-vuotias).

Rikosta tutkittiin ainakin TS:n kirjoitusten mukaan murhana. Kuitenkin tytär sai muutaman vuoden kuritushuonetuomion taposta.

Uudessakaupungissa järjestettiin 30.8.1961 suuri juhla, kun Uudenkaupungin rauhan muistomerkki paljastettiin tasan 240 vuotta rauhan solmimisen jälkeen. Torille raudasta tehdyn matalan, mutta ympäristöönsä hyvin sopivan muistomerkin oli suunnitellut Uudenkaupungin oma poika, taiteilija Reino Harsti.

Uudenkaupungin rauha merkitsi isonvihan päättymistä. Ruotsin valtakunta menetti tässä Suuren Pohjan sodan rauhanteossa Venäjälle Suomen eteläisen Karjalan eli Käkisalmen läänin ja Viipurin ympäristöineen sekä Inkerinmaan, Viron ja Liivinmaan.

Rauhanneuvottelut käytiin keskellä Uudenkaupungin toria talossa, joka oli siirretty Lokalahdelta Mattisten ratsutilalta.

Kirjoittaja on filosofian maisteri.

Veli Junttila

Selailin tapahtuma-ajan Satakunnan Kansoja. Tapausta ei käsitelty ko. lehdessä kovinkaan paljoa, kaikki aihetta koskevat uutiset olivat vain muutaman rivin juttuja. Niistä selvisi, että tapauksesta tuomitun tyttären nimi oli Milja Peltomäki (o.s. Saarinen). Väestörekisteri kertoo hänen kuolleen vuonna 1985.

Tapauksen johdosta oli pidätettynä myös Peltomäen aviomies ja sisko, jotka kielsivät ampumisen ja ruumiin hautaamisen väittäen Miljan kertovan satuja. Ruumiinjäänteiden löytyminen paljastikin sitten sadun todeksi.

Milja Peltomäki julistettiin lauantaina 9. syyskuuta 1961 vangituksi ja passitettiin Turun lääninvankilaan odottamaan oikeudenkäyntiä. Aviomies ja sisko vapautettiin eikä heitä vastaan tietävästi nostettu mitään syytteitä.

Henkirikos käsiteltiin oikeudessa TODELLA salaisesti. Sitä kuvaa seuraava Satakunnan Kansassa 15.11.1961 sivulla 3 julkaistu uutinen:

Salainen päätös murhajutussa

Loimaan kihlakunnanoikeus antoi maanantai-iltana päätöksen ns. Tarvasjoen murhajutussa, jossa tytär on syytettynä isänsä ampumisesta. Murha tapahtui lähes 20 vuotta sitten. Juttu on ollut kihlakunnanoikeudessa esillä neljä kertaa ja käsitelty suljettujen ovien takana. Myös päätös julistettiin salaiseksi ikuisiksi ajoiksi. Päätös alsitetaan hovioikeuden tarkistettavaksi.

--

Siis salaiseksi ikuisiksi ajoiksi. Voiko tuo muka olla oikeasti totta?! Enpä ole ikinä vastaavaa kuullut. Vaikka juttu olisi miten suljettujen ovien takana puitu, niin ainahan vähintään tuomio-osa on julkinen. Vai onko julkisuusasetukset olleet tuolloin eri luokkaa?

[poikani]

Siis salaiseksi ikuisiksi ajoiksi. Voiko tuo muka olla oikeasti totta?! Enpä ole ikinä vastaavaa kuullut. Vaikka juttu olisi miten suljettujen ovien takana puitu, niin ainahan vähintään tuomio-osa on julkinen. Vai onko julkisuusasetukset olleet tuolloin eri luokkaa?

En osaa tuohon lakipuoleen ottaa kantaa, mutta jäin miettimään syytä näin rajulle ratkaisulle. Lähinnä tulee mieleen jokin todella perverssi seksuaalinen hyväksikäyttö, joka sai sitten koko jutun niin skandaalimaiseksi, että katsottiin paremmaksi lakaista kaikki maton alle... Viittaan esimerkiksi tähän kohtaan artikkelissa:

Motiiviksi tiedettiin Saarisen julma ja kieroutunut käyttäytyminen perhettään kohtaan.

Uunisurmaajakin (http://murha.info/phpbb2/viewtopic.php?f=15&t=153) oli muuten Saarinen. Mikä sitä väkeä oikein vaivaa...?

(joo joo, tiedän että on yleinen nimi)

[Doctor Lecter]

Tästä tapauksesta oli aikoinaan artikkeli Poliisi kertoo - kirjassa. Vuotta en muista, mutta se oli siinä kohtaa, missä kerrottiin historiallisista rikostapauksista. Veikkaan 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun kirjaa... Jahka pääsen arkistooni ja löydän ao. kirjan, niin kerron kyllä.

Se jäi mieleen, että ase oli hankittu siantappoa varten. Sitä korostettiin useaan otteeseen.

Saarinen surmattiin, koska käytöksensä perhettään kohtaan ei ollut paras mahdollinen tapa toimia. Eikä Saarinen ollut kovinkaan yhteistyökykyinen tässä hankkeessa, vaikka siitä useasti hänelle muistutettiin.

Mutta erinomaisen hienoa, että tämä mielenkiintoinen tapaus on saatu nyt tännekin.

[Aizerbaidzan]

Tästä tapauksesta oli aikoinaan artikkeli Poliisi kertoo - kirjassa. Vuotta en muista, mutta se oli siinä kohtaa, missä kerrottiin historiallisista rikostapauksista. Veikkaan 1970-luvun lopun tai 1980-luvun alun kirjaa...

Pahus. Ei tullut mieleenkään, että tapaus voisi olla jossakin Poliisi kertoo -kirjassa. Tunnustan, että turhan usein jää historialliset-osio lukematta tai sitten tulee luettua joskus jälkikäteen.

[tj_eme]

1960-luvun oikeuskäytännöt muistuttivat enemmän Kiinan oikeutta kuin nykyistä Suomea. Siinä mielessä pysyvästi salaiseksi julistaminen ei pahasti ihmetytä - eikä ihmetyttäisi vaikka taustalla olisi minkälaisia hyväksikäyttöjä. Mahtavatkohan asiakirjat olla edelleen jossain tallessa, lain mukaan ne tulisivat julkisiksi, kun on kulunut 50 vuotta sen henkilön kuolemasta, jota suojaamaan määräys on annettu. Tässä tapauksessa suojelatva lienee syytetty. Eli jos joku tietää milloin syytetty kuoli, tietää myös milloin papereita voi mennä kyselemään ja menestyä.

[matlockb]

^Aizer kertoo ensimmäisessä viestissä että tytär (syytetty ja tuomittu) on kuollut vuonna 1985, näin ollen papereita voisi mennä kyselemään vasta vuonna 2035. Tietysti kysellä voi milloin haluaa, eihän sitä tiedä jos vaikka on käynyt niin että paperit ovat syystä tai toisesta nykyään (edes osittain) julkisia.

[Rusty]

Todella mielenkiintoinen aihe. Tätä aihettaa käsitellään Pohjolan Poliisi kirjassa 1975 ja PP erikoispainoksessa. Motiivi surmalle oli isän seksuaalinen hyväksikäyttö vanhempaa siskoa kohtaan ja sadistinen käytös. Isällähän oli seksisuhde Miljan isosisko kanssa ja oli myös yrittänyt lahjoa häntäkin intiimiin suhteeseen. Miljan pikkusisko on muuten kymmenen vuotta Miljaa nuorempi, eli ehkä vielä elossa. Jos sieltä Varsinais-Suomesta tai mistä päin hyvänsä löytyy henkilöitä, jotka tietävät tästä aiheesta enemmän, niin ei kun vaan faktaa kehiin.

[Cassandra]

^Aizer kertoo ensimmäisessä viestissä että tytär (syytetty ja tuomittu) on kuollut vuonna 1985, näin ollen papereita voisi mennä kyselemään vasta vuonna 2035.

Sehän riippuu ihan siitä, onko salauksella suojeltu uhria, tekijää vai kenties
Rustyn mainitsemia siskoja.

[19736]

Tuohan on varmaan ollut kova juttu siihen aikaan. Toki nykyäänkin mutta pidetäänkö vastaavat jutut noin suljettuna? Tuskinpa.
Tarkoittako tuo että jos juttu on tuolloin salaiseksi luokiteltu ikuisiksi ajoiksi ei sitä muuteta nykypäivän lakia vastaavaksi?

[Destiny]

Tapauksesta on tosiaan kirjoitettu Poliisi kertoo-kirjassa Suomalaisia rikostapauksia 7. Juttu oli aika kimurantti. Miehen joutumisesta surmatuksi tiesivät molemmat vanihmmat tyttäret ja äiti ja yhdessä he päättivät salata teon. Nuorin tytär teosta ei tiennyt. Vanhin tytär kertoi teostaan myöhemmin aviomiehelleen, joka vei tiedon poliisille parin erottua. Perhe kuitenkin kielsi väitteen ja sanoivat ilmiannon olleen koston. Myös amujaksi epäillyn tyttären tuleva mies tiesi teosta ja hänen epäiltiin olleen mukana hautaamassa Lauria metsään. Aluksihan tyttäret veivät huopaan ja hevosloimeen käärityn ruumiin kilometrin päästä kotoaan olleeseen perunakellariin, josta se myöhemmin siirrettiin metsään kaivettuun hautaan.

Perhe väitti Lauri Saaren harrastaneen seksiä vanhimman tyttären kanssa, joka ei ilmeisesti ollut hänen biologinen tyttärensä, vaan syntynyt ennen Laurin ja vaimonsa avioliittoa Lauri oli kyllä ottanut tytön nimiinsä. Perhe väitti Laurin olleen myös väkivaltainen, etenkin vaimoaan ja vanhinta tyttöä kohtaan, usenmiten tällaista tapahtui miehen juodessa. Tytär oli isänsä seksikumppanina lukuisia kertoja pelon vuoksi ja siksi, että isä lahjoi häntä esim. polkupyörällä ja rippimekolla. Äiti tiesi tyttärensä ja miehensä seksileikeistä ja kutsuikin vanhinta tytärtään huoraksi. Perhe väitti myös, että Lauri harrasti seksiä myös eläinten kanssa.

Kimuranttia asiassa on se, että nämä väitteet olivat perheen sisältä, eikä Lauri ollut enää väitteiltä puolustautumassa. Eräs todistaja kertoikin kuulusteluissa, että perheen naisilla oli tapana valehdella usein ja paljon. Etenkin vaimo ja vanhin tytär olivat ilkeämielisiä ja patologisia valehtelijoita, valehteleminen ja ilkeys kuuluivat luonteeseen.Tämä toditaja sanoi Laurin olleen varsin sopuisa luonne, humalassa saattoi joskus hieman kiukustua ja sanoi,ettei miehessä ollut mitään outoa ja kieroutunutta.

Aikanaan, kuin toiseksi vanhin tytär murtui syyllisyyden taakkaan ja meni poliisille tunnustamaan oli epäily, että asiat eivät ehkä menneet ihan niin, kuin tytär kertoi. Hän tuntui jättävän jotain kertomatta. Tyttö myönsikin, että on jotain, mitä ei voi kertoa ja pysi, että asian annettaisiin olla niin, kuin hän kertoi. Itkien hän oli sanonut, että "Miksikä he ei kerro asioita, hehän tietävät sen paremmin kuin minä." Keihin hän viittasi jäi epäselväksi. Tarkoittikohan hän äitiään ja isosiskoaan, jotka olivat kieltäneet kaikki vuodet tytärtä tunnustamatta tekoaan. Isosisko oli paikalla kun isä ammuttiin ja näki tapahtuan ja auttoi piilottamaan ruumiin. Äiti ja nuorin tyttö olivat sillon poissa, mutta äidille kerrottiin heti tämän tultua kotiin.Myös tytön mies oli kieltänyt häntä tunnustamasta, mutta hän ei enää jaksanut kantaa salaisuutta. Kuusi vuotta langetettiin tyttärelle kuritushuonetta.

Itseäni jäi mietityttämään miksi Lauri ei ollut rintamalla. Keväällä ja kesällä Suomen miestappiot olivat suuret ja rintamalle kutsuttiin reservistä miehiä, jotka oli jo aiemmin vapautettu asevelvolliuudesta esim. iän puolesta tai tervedellisistä syistä. Miksi Lauria ei ollut saanut kutsua?

[Rusty]

Itseäni jäi mietityttämään miksi Lauri ei ollut rintamalla. Keväällä ja kesällä Suomen miestappiot olivat suuret ja rintamalle kutsuttiin reservistä miehiä, jotka oli jo aiemmin vapautettu asevelvolliuudesta esim. iän puolesta tai tervedellisistä syistä. Miksi Lauria ei ollut saanut kutsua?

Itsellänikin kävi mielessä tuo, miksi terve ja raavas mies ei ollut sodassa. Jos perheen kuvaus Laurin väkivaltaisuudesta ja seksuaalisesta käyttäytymisestä pitävät paikkansa, niin ei Lauri henkisesti ollut terve. Ehkäpä Lauri saikin kutsun tulla rintamalle, mutta hän ei lopulta psyykkisistä syistä kelvannut palvelukseen. Minkä ikäinen Lauri muuten oli 1944, kerrotaanko sitä lähteissä? Jos hän oli jo yli 40-v niin voitaisiinko hänet laskea jo kehäraakiksi, ja ei iän vuoksi kelvannut rintamalle?

[Destiny]

Itseäni jäi mietityttämään miksi Lauri ei ollut rintamalla. Keväällä ja kesällä Suomen miestappiot olivat suuret ja rintamalle kutsuttiin reservistä miehiä, jotka oli jo aiemmin vapautettu asevelvolliuudesta esim. iän puolesta tai tervedellisistä syistä. Miksi Lauria ei ollut saanut kutsua?

Itsellänikin kävi mielessä tuo, miksi terve ja raavas mies ei ollut sodassa. Jos perheen kuvaus Laurin väkivaltaisuudesta ja seksuaalisesta käyttäytymisestä pitävät paikkansa, niin ei Lauri henkisesti ollut terve. Ehkäpä Lauri saikin kutsun tulla rintamalle, mutta hän ei lopulta psyykkisistä syistä kelvannut palvelukseen. Minkä ikäinen Lauri muuten oli 1944, kerrotaanko sitä lähteissä? Jos hän oli jo yli 40-v niin voitaisiinko hänet laskea jo kehäraakiksi, ja ei iän vuoksi kelvannut rintamalle?

Ei selvinnyt lhteistä syntymäaika. Vuonna -23 solmittiin avioliitto, joten varmastikin on alkujaan luokiteltu jo kehäraakiksi sotaan, mutta keväällä-kesällä -44 kelpasivat kehäraakitkin rintamalle. Ei ollut lainkaan harvinaista, että isä ja pojat olivat samaan aikaan rintamalla.

[Destiny]

Eturintamalla myös suuri osa oli pientilallisia, jollaiseksi Saarisen miellän ja muita alemman sosiaaliluokan miehiä. Ehkäpä Saarisen naisten väitteissä, miehen mielenterveyden tilasta, oli kuitenkin jotain perää, vaikka todistaja heitä patologisiksi valehtelijoiksi ja ilkeämielisiksi väittikin.

[Kafka]

Syy miksi Saarinen ei ollut rintamalla voi olla iän lisäksi ammatti. Nykyäänkin on valtiolla VAP eli Vapautettu AsePalveluksesta- luokituksen saaneita maanviljelijöitä, jotka kriisin aikana hoitavat omia ja armeijassa olevien naapurien peltoja jotta sotilailla ja siviileillä riittäisi ruoka. Armeija marssii vatsallaan ja niin eespäin.

[Rusty]

Tässä on myös erittäin mielenkiintoinen aihe. Pohjolan poliisi kirjan mukaan tekijä sai vain kuuden vuoden tuomion. Eli kun hän ensikertalaisena istuu siitä puolet, niin lusittavaa jäi vain kolme vuotta. Asiassa oli varmaan lieventäviä asianhaaroja, ja tuohon aikaan vuonna -44 täysi-ikäisyydenkin raja oli 21-v. Ilmeisesti oikeus laittoi myös aika paljon painoarvoa naisten puheille Laurin seksuuaalisesta häiriintyneisyydestä ja väkivaltaisuudesta. Esimerkiksi Pohjolan poliisissa mainitaan joistakin lähteistä Laurin olleen sovitteleva ja naiset mainittiin patologisiksi valehtelijoiksi. Nuorin sisko oli Miljaa 10 vuotta nuorempi, eli voi hyvinkin olla vielä elossa. Ilmeisesti tämä Yrjäntylän tila on edelleen paikallaan ja uusien omistajien hallinnassa.Tekijästähän on Turun Sanomat julkaissut kaksi kuvaa vuonna 1961, kiva olisi, jos joku paikkakuntalainen pystyisi ne tänne skannaamaan.